Maatalousalan oppimistulosten arviointi valmistuu

Maatalousalan ammatillisen peruskoulutuksen oppimistulosten arviointi on valmisteilla. Tuloksia käsitellään 14.2.2013 Opetushallituksen järjestämässä tilaisuudessa.

Opetushallitus on arvioinut maatalousalan perustutkinnon oppimistuloksia vuosina 2009–2012. Arvioinnissa oppimistulostieto on koottu ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamis- ja arviointikäytännöistä. Arviointiin on sisältynyt myös koulutuksen järjestäjien itsearviointi, näyttösuunnitelmien ja näytön kuvausten analyysit sekä otantaperusteiset arviointikäynnit.


Opetushallitus järjestää arvioinnin tulosten analysointitilaisuuden koulutuksen järjestäjille ja työelämän edustajille. Tilaisuuden tavoitteena on yhdessä analysoida ja tulkita tuloksia ja tuoda ne osaksi arvioinnin johtopäätöksiä. Arvioinnin tulokset julkaistaan loppuraportissa keväällä 2013.

VInkkejä maaseutuammattien esittelyyn

Hyvä esimerkki ja käytännössä toimiva malli maaseudun ammattien tunnetuksi tulemisesta löytyy sivustosta:
http://www.maaseutuammattiin.fi/

Sivustolla on mukavassa muodossa käytännön työkaluja esimerkiksi oppilaitosyhteistyöhön. Myös valmiita malleja ja jo koettuja tapahtumia löytyy sivuston vihkosesta:
http://www.maaseutuammattiin.fi/resources/public/MSO_uskotaiala_netti.pdf

Vilkas yhdistysten vuosi 2013

MTK koulutus tarjoaa yhdistyksille yksipäiväisiä koulutuspäiviä tulevana vuonna yhteensä 30 kpl. Noin 15 tilaisuutta järjestetään keväällä ja toiset 15 koulutuspäivää syksyllä. Koulutuspäivän on tarkoitus tavoittaa tuottajayhdistysten johtokunnat ja metsänhoitoyhdistysten hallitukset ja valtuustojen jäsenet. Tavoitteena on kirkastaa yhdistyksen perustehtävää niin, että johtokunnan, hallituksen ja valtuustojen jäsenet saavat työkaluja yhdistysten vireää toimintaa varten.

Kevään yhdistysten valmennuspäivät jatkavat yhdistysten vuoden teemoja siitä mihin tammikuun aloitustilaisuuksissa on päädytty. Pääteemoina jäsensuhteen hoito, paikallinen edunvalvontatyö ja hallinnon tehtävät.
Valmennuspäivien tarjotut ajankohdat keväällä;
11.2. MTK Kaakkois-Suomi / MO Järvi-Suomi / MO Etelä-Suomi
12.2. MTK Uusimaa / MO Etelä-Suomi / MO Rannikko
18.2. MTK Etelä-Pohjanmaa / MO Länsi-Suomi / MO Rannikko
19.2. MTK Keski-Pohjanmaa / MO Länsi-Suomi / MO Rannikko
25.2. MTK Pohjois-Karjala / MO Pohjois-Karjala
26.2. MTK Pohjois-Savo / MO Järvi-Suomi
28.2. MTK Varsinais-Suomi / MO Länsi-Suomi
1.3. MTK Satakunta / MO Länsi-Suomi
4.3. MTK Häme / MO Etelä-Suomi
5.3. MTK Pirkanmaa / MO Länsi-Suomi
7.3. MTK Keski-Suomi / MO Järvi-Suomi
8.3. MTK Etelä-Savo / MO Järvi-Suomi
11.3. MTK Pohjois-Suomi / MO Pohjois-Suomi
15.3. MTK Lappi / MO Pohjois-Suomi
12.3. ja 14.3. varapäivät

Kestävä luonnonvaratalous

Opetushallitus aloittaa osaamisselvityksen, jossa kartoitetaan, mitä osaamista kestävän luonnonvaratalouden osaaminen edellyttää ja mitä osaamisvaatimuksia se tuo luonnonvara-alan tutkintoihin.
Kartoituksen etenemistä voi seurata sitä varten avatussa blogissa. Blogi antaa mahdollisuuden kommentoida ja ottaa kantaa hankkeen eri vaiheissa.

http://kestavaluonnonvaratalous.blogspot.fi/

Aloituspaikkojen leikkausehdotukset luonnonvara-alalla

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt koulutuksen järjestäjille aloituspaikkoja koskevan ohjauskirjeen viime vuoden puolella. Nyt oppilaitoksissa pohditaan kuumeisesti, miten esimerkiksi aloituspaikkojen leikkauksiin tulisi suhtautua. Luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitoksista useat ovat saaneet toiminnan kannalta haasteellisia leikkausehdotuksia. Näistä monet kohdistuvat aikuiskoulutukseen. Luonnonvara- ja ympäristöalalla ammatti- ja erikoistutkintojen määrä on moninainen, koska ala vaatii hyvin monenlaista ammatillista erikoisosaamista. Ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintojen suorittajamäärät ovat enimmillään kymmeniä, kun se monilla muilla aloilla on satoja. Silti näitä luonnonvara-alan osaajia tarvitaan jatkossakin.

Samaan aikaan nuorten yhteiskuntakuun toteuttamiseksi jaettiin lisää aloituspaikkoja alueille, joilla peruskoulun päättäneet eivät olleet saaneet koulutuspaikkaa. Suhteellisesti eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä perusopetuksen päättäneitä hakijoita oli Päijät-Hämeessä (27 %), Kainuussa (19,7 %) ja Uudellamaalla (17,9 %); vähiten Pohjanmaalla (0,3 %), Etelä-Pohjanmaalla (4,2 %), Satakunnassa (7,6 %) ja Pohjois-Karjalassa (7,7 %). Lukumäärällisesti eniten keväällä perusopetuksen päättäneitä ulkopuolelle jääneitä hakijoita oli Uudellamaalla (1 170), Pohjois-Pohjanmaalla (419), Päijät-Hämeessä (348) ja Pirkanmaalla (329). Suurin osa 1700 paikasta kohdennettiin pääkaupunkiseudulle (1170).

Luonnonvara-alan oppilaitoksissa on useimmiten yhteiset opettajaresurssit sekä nuorten opetukseseen että aikuiskoulutukseen. Niinpä vähennykset aikuiskouluksen paikoissa saattavat merkitä opetuksen uudelleen miettimistä koko oppilaitoksessa, kun opettajaresurssit vähenevät myös nuorten koulutuksen puolelta.

Videoita maatiloilta virtuaalikylässä

Virtuaalikylästä löytyvät kaikki Suomen luonnonvara-alan ammattiopistot. Sivuille tuotetaan jatkuvasti kiinnostavaa ja hyödyllistä alan asiaa. Opiskelijat tuottavat itse opettajien ohjaamina esimerkiksi valokuvia, videoita ja kirjoittavat blogeja.

Tässä esimerkkinä Ahlmanin opiskelijoiden tuottamia videoita:

http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=20&videot&kansio=56

Koulutuksen tasa-arvoa lisätään

Suomalainen koulujärjestelmä on maailmankuulu tasa-arvoisuudestaan - ainakin peruskoulu. Koulutuksellisen tasa-arvon on kuitenkin havaittu rakoilevan ja tätä rakoa ei haluta kasvattaa yhtään suuremmaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän toimenpide-suunnitelmassa esitetään monia koulutuksellista tasa-arvoa lisääviä asioita. Näitä ovat mm. esiopetuksen säätäminen kaikille ja ennen kaikkea kaikkialle. Harvaan asutulta maaseudulta löytyy vielä alueita, joissa esiopetusta ei tarjota kaikille. Myös lukioverkoston kattavuus halutaan turvata koko maassa.

Koska vanhempien koulutuksella ja sosioekonomisella taustalla on todettu olevan vaikutusta lasten kouluvalintaan ja koulutusasteen valintaan sekä läpäisyyn, tämän ennakoimiseksi ehdotetaan lisäresursseja alueille, joilla on keskimääräistä enemmän maahanmuuttajia ja työttömyyttä sekä joilla vanhempien koulutus on keskimääräistä alempi.

Jotta nivelvaihe peruskoulusta toiselle asteelle sujuisi saumattomasti ilman yhtäkään koulupudokasta, ehdotetaan kahta vaihtoehtoa:
1) subjektiivista oikeutta koulutuspaikkaan toisella asteella, tai
2) oppivelvollisuuden pidentämistä niille opiskelijoille, jotka eivät vielä saa koulutuspaikkaa peruskoulun jälkeen. Tällöin velvoitettaisiin valmistaviiin ja valmentaviin koulutukseen osallistumista.
Kumpaa sinä kannattaisit?

Julkaisu kokonaisuudessaan:
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/koulutuksellinen_tasa_arvo.html