Käytännön esimerkkejä nuorten osaamisohjelmasta

Rehtori Sirkka Wiman Omnian aikuisopistosta kertoi, miten Espoossa tartuttiin nuorten osaamisohjelman käytännön työhön. Organisointia helpotti, että Omniassa oli ennestään jo sekä työpajatoimintaa että oppisopimustoimisto.

Omniassa perustettiin Nuorten aikuisten osaamisohjelma-ryhmä yhdessä kehittämisen, vertaistuen ja koulutuksen koordioimiseksi. Lisäresurssiksi palkattiin työvalmentaja ja erityisopettaja.

Uusina koulutuksina aloitettiin tarjoilijan at, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen at, myynnin at ja kalusteasentajan at. Haasteena oli, miten nuoret tavoitetaan, mitä menetelmiä käytetään ja mitä tukitoimia tarvitaan. Näiden nuorten taustalla on monia epäonnistumisen kokemuksia.

Pirkanmaalla puolestaan Outi Rantanen ja Marjo Nieminen kertoivat, että mukana on monia Pirkanmaan oppilaitoksia, jotka muodostavat verkoston osaamisohjelman ympärille. Mukana on mm Ahlmanin maatalousoppilaitos, jolle OKM myönsi 10 otv lisäresurssia. Ne kohdistuivat tutotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin at:n, floristin at:n ja erä- ja luonto-oppaan at:n valmistavaan koulutukseen.

Oppilaitoksista on muodostettu yhteistyöryhmä, jossa on mukana myös Pirkanmaan Ely-keskus. Käytössä työrukkasena on mm sähköinen ohjaaja, joka tarjoaa yhden luukun toimintamallin opiskelijan näkökulmasta.

Käytännön työssä tulee esiin, että ohjelman myötä kyselyitä tulee paljon ja tarve henkilökohtaiselle neuvonnalle on suuri. Usein taustalla on monia käytännön erilaisista elämäntilanteista johtuvia tilanteita, joita täytyy ratkoa yhdessä koulutukseen tulevan kanssa.

Yllättävä haaste on ollut, että TE-toimiston henkilökunta ei tiedä nuorten osaamisohjelman sisällöistä ja tavoitteista ja käytännön toimenpiteistä. Riittävän työkokemuksen määritelmä on myös tullut esiin, mutta opetusneuvos Ville Heinonen korosti, että ammatti- tai erikoiammattitutkintoon voi tulla ilman työkokemusta, eikä se saa olla este osaamisohjelmaan pääsemiseksi.



 

Hakeva toiminta - NOSTE-ohjelman opetukset

Toni Kosonen Itä-Suomen yliopistosta kertoi, hakevan toiminnan käsite tarkoittaa opintoihin hakeutumista edistävää toimintaa, jotka eivät omaehtoisesti hakeudu koulutukseen. Tällöin myös tiedotuksen tulee olla monikanavaista. Hakeva toiminta on suoria kontakteja kohderyhmään ja sidosryhmiin sekä koulutuksen tarjoamista ihmisen lähellä heidän ympäristössään.

Hakeva toiminta edellyttää monenlaista yhteistyötä. Esimerkiksi ohjaus, työelämä ja hakeva toiminta ovat kiinteästi yhteistyössä. Erityisesti näiden rajapinnoilla on suuri merkitys hakevan toiminnan onnistumisen kannalta.

Eurooppalainen aikuiskoulutusohjelma

Petri Haltia OKM:stä esitteli Eurooppalaista aikuiskoulutusohjelmaa. Sen mukaan jäsenvaltiota kehotetaan kiinnittämään huomioita aikuiskoulutuksessa oppimistuloksiin, lisäämään arkioppimisen validointia, lisäämään työnantajien tietoisuutta aikuiskoulutuksen hyödyistä, edistämään työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan asemaa oppimismahdollisuuksien kehittämisessä, edistämään koulutusresurssien tasapainoista jakautumista sekä edistämään solidaarisuutta eri ikäryhmien välillä.



 

Nuorten aikuisten osaamisohjelma

Ville Heinonen OKMstä kertoi seminaarin aluksi, että n 5000 opiskelijaa ei jatka samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa peruskoulun jälkeen. Tavoitteena kuitenkin on, että kaikille perusasteen päättäville saadaan koulutuspaikka.

Ville Heinonen korosti, että ammatillisen koulutuksena aloituspaikkojen määrä riittää takamaan koulutuspaikan kaikille. Haastavaa on luonnollisesti se, mihin nuoret hakeutuvat ja saavatko he heitä tyydyttävän opiskelupaikan.

Suomessa on noin 110 000 nuorta aikuista (20-29 vuotiaita), joilla ei ole perusopetuksen jälkeistä koulutusta. Juuri tähän ryhmään Nuorten aikuisten osaamisohjelma panostaa.

Keskustelua on herättänyt, miksi panokset eli lisäraha kohdituu ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtavaan koulutukseen  oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena. Lisärahoituksen määrä on 2014-2016 50 Meuroa vuodessa.

Osaamisohjelmapaikkojen jaon kriteereinä ovat olleet: kohderyhmän koko maakunnittain, alakohtainen työvoiman tarve, koulutuksen järjestäjien yhteistyöverkostot, alueen yritysten valmiudet solmia oppisopimuksia ja järjestäjän keinot hakevan ja tukevan toiminnan järjestämiseen.

Oppisopimukseen hakuinto vaihtelee alueittain todella paljon.
 

Työelämä oppimisympäristönä raportti on ilmestynyt

"Työelämässä informaalin oppimisen merkitys kasvaa ja vahvistuu. Nopeasti muuttuvassa ympäristössä perinteinen koulutuspainotteinen osaamisen kehittäminen on rajallista – suuri osa oppimisesta tapahtuu työtilanteissa ja kommunikaatiossa muiden työyhteisön jäsenten kanssa. Perinteisellä koulutuksella on tärkeä, mutta entistä tarkkarajaisempi roolinsa. Työelämässä oppimisen tavat ja menetelmät kehittyvät ja monipuolistuvat. Uudet oppimisen tavat ja muodot syrjäyttävät perinteisen luokkahuonemaisen koulutuksen. Pelilliset oppimissisällöt yleistyvät nopeasti työelämän oppimisessa, kun käsitys peleistä ja pelillisyydestä syvenee ja monipuolistuu. Kasvava oppimisen sisältöjen avoin korkeatasoinen tarjonta siirtää painopistettä koulutuksen tarjoamisen sijasta mentorointiin ja muuhun oppimisen tukeen – oppimisen tukemisesta ja
johtamisesta muodostuu tulevaisuudessa organisaatioiden johtamisen tärkein haaste. Olennainen osa työelämässä oppimisen prosessia on oman ja yhteisön työn tulosten jakaminen, rikastaminen ja
jatkuva parantaminen. Tulevaisuuden yhteiskunnassamme on oletettavaa, että suuri osa väestöstä ei ole perinteisessä  mielessä vakituisessa työssä. On kuitenkin välttämätöntä, että niin perinteisen työmarkkinan ulkopuolella toimivat yksilöt kuin esimerkiksi mikroyrittäjinä ja pienissä organisaatioissa työskentelevät
yksilöt voivat toimia aktiivisina verkostoituneina oppijoina."

Sivistysvaliokunta puoltaa iktyonomi (AMK) tutkinnon säilyttämistä koulutusjärjestelmässä

” Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että asetusluonnoksen liitteenä olevasta tutkintoluettelosta on ainoana nykyiseen verrattuna poistettu kalatalouden amk-tutkinto eli iktyonomin (AMK) tutkinto ja tutkintonimike. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ei pidä

poistamista perusteltuna siitäkään huolimatta, että koulutusta järjestänyt ammattikorkeakoulu

ei ole uusinut toimilupaansa järjestää tätä koulutusta. Kalatalouselinkeino on kasvussa, kun kalan kulutus lisääntyy ja kalan terveydelliset ja taloudelliset hyödyt ovat kiistattomat. Kalatalousalan mukaan tälle erikoisammattialalle tarvitaan osaajia, joiden ammattitaidon on oltava korkea.

Iktyonomi-tutkinto mahdollistaa laaja-alaiset valmiudet toimia elintarviketeollisuudessa, alkutuotannossa, viranomaistyössä sekä kalatalous- ja ympäristöalan esimies-, tuotekehitys- ja

neuvontatehtävissä. Iktyonomit myös koulutetaan osaamaan mm. ympäristöselvitysten kenttä-

työt, laatimaan suunnitelmia ja toteuttamaan vesistö- ja kalastokunnostuksia sekä kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmia. Iktyonomit myös työllistyvät hyvin. Tärkeää olisikin, että koulutusta edelleenkin järjestettäisiin”

Lähiruuantuottamisen osaamisala?

Ammatillisten tutkintojen uudistaminen antaa mahdollisuuden tehdä uusia avauksia ja suunnitella puhtaalta pöydältä uusia tutkintoja ja osaamisaloja. Tarvitaisiinko esimerkiksi lähiruuantuotannon osaamisalaa, jossa opiskellaan maataloustuotteiden jatkojalostamista? Oppilaitoksen edustajia ja muita tahoja haastetaan ottamaan kantaa, kun kerrankin tehdään mittava remontti.