tiistai 30. kesäkuuta 2015

Ammattimaisesti kasvinsuojeluaineita käyttävän suoritettava Kasvinsuojeluainetutkinto 26.11.2015 mennessä

Kaikkien ammattimaisesti kasvinsuojeluaineita käyttävien, mm. metsäkoneenkuljettajien, on suoritettava kasvinsuojeluainetutkinto 26.11.2015 mennessä. Tutkinto vaaditaan myös ammattimaiseen käyttöön hyväksyttyjen kasvinsuojeluaineiden ostamiseen. Tällaisia kasvinsuojeluaineita ovat juurikäävän torjunnassa käytetty harmaaorvakkasienen itiöitä sisältävä Rotstop sekä mm. glyfosaattia sisältävät torjunta-aineet (esim. Roundup, Rambo 360 jne.).

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tehtävänä on varmistaa, että ammattikäyttäjille on tarjolla koulutusta ja että heille järjestetään tutkintoja. Koulutus on mahdollista järjestää esim. parin tunnin jaksona osana muuta yhdistyksen tai alueen koulutustapahtumaa. Tutkintoon osallistuminen ei kuitenkaan edellytä koulutukseen osallistumista. Tukesin sivuilla voi tutustua kasvinsuojelukoulutuksen aiheisiin itsenäisesti verkko-opiskelumateriaalin avulla www.tukes.fi/kasvinsuojelu.

Metsäpuolelle hyväksytyt tutkinnonjärjestäjät:

Ilppo Greis, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
Eino Heinola, ProAgria Etelä-Suomi
Jaakko Humppi, yksityisyrittäjä
Jukka Kallio, Suupohjan koulutuskuntayhtymä
Kaija Karhunen, Oulun amk
Erkki Kuivalainen, T:mi Kuivalainen Erkki
Marko Minkkinen, UPM-Kymmene Oyj/Metsä
Ari Nieminen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
Esa Partanen, ProAgria Etelä-Suomi
Kati Peltonen, Koneyrittäjien liitto ry
Matias Rönnqvist, Berner Oy
Vesa Saksman, TTS Kehitys Oy
Paula Syri, Oulun amk
Riitta Uusivirta, Haapajärven ammattiopisto/JEDU
Jyrki Vähärautio, Lapin ammattiopisto

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Kotitalousopetuksen valtakunnallinen oppimistulosten arviointi paljasti poikien ja tyttöjen osaamisen erot

Kotitalousopetuksen valtakunnallisessa oppimistulosten arvioinnissa maaseutukuntien tytöt ja pojat saavuttivat paremmat tulokset kuin taajamissa tai kaupungeissa asuvat tytöt ja pojat. Silti tytöt saavuttivat kaikilla kriteereillä poikia paremmin kotitalousopetuksen perusopetuksen tavoitteet.


Lue lisää:
http://karvi.fi/2015/2614/

torstai 21. toukokuuta 2015

Kotitalousopetus on investointi kestävän elämäntavan mukaiseen arjen hallintaan

Kotitalousopettajien liiton ja Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan mielestä kotitalousalan koulutus, osaaminen ja oppimisjatkumo on turvattava varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen, korkeakouluihin ja neuvontaan asti. Liitto ja tukirengas vaativat kotitalousopetuksen tasa-arvoa ja kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia kotitalouden opiskeluun koulutuksen eri tasoilla.
Kotitalouksien arki on monimutkaisempaa kuin aiemmin globalisaation ja digitalisaation vuoksi. Kotitalouden merkitys toimintaympäristönä korostuu entisestään, kun monet toiminnot, kuten ostaminen, pankkiasiointi ja mediaan osallistuminen on siirtynyt koteihin. Myös muuttuvia taitoja voidaan opettaa. Taidoilla on sama ydin kuin ennenkin: ruokaa tai palveluja ostettaessa on kyettävä arvioimaan, mikä on laadukasta sekä mihin ostaessaan sitoutuu. Viestimme jopa enemmän kuin aiemmin, vain tavat ja välineet ovat muuttuneet. Kotitalousopetuksessa opittavien yhteistyö-, kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen merkitys on kasvanut.


Kotitalous on yhteiskunnallinen oppiaine, jossa opitaan laajasti yhteiskunnassa toimimisen taitoja. Yhteiskunnan muuttuessa kansalaisten on kyettävä ottamaan yhä enemmän vastuuta itsestään ja läheisistään. Tarvitaan toimintavalmiuksia yksilön, lähiympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointia lisäävien valintojen tekemiseen. Kestävässä yhteiskunnassa on oltava kotitalousalan osaamista, joka tuottaa taitoja kotitalouksien ruoan valintaan ja valmistukseen, vastuulliseen asumiseen sekä asiointiin ja taloudenpitoon.


Yhteiskunnassa on yhä enemmän ihmisiä, jotka tarvitsevat neuvoja ja tukea. Arjen hallinta on yhä haastavampaa ja monimutkaisempaa, ja arjen taidot ovat heikentyneet yhä useammilla. Esimerkiksi maahanmuuttajilla voi olla negatiivisia kokemuksia viranomaisten toiminnasta, ja heidän kielitaitonsa saattaa olla puutteellinen. Tarvitaan ammattitaitoisia neuvojia, jotka auttavat asioinnissa. Neuvojilla on oltava tietoa laeista, oikeuksista ja vastuista. Neuvonnan ammattilaisilla on oltava riittävä perusosaaminen arjen hallinnasta: ruoasta, asumisesta ja puhtaudesta sekä kuluttaja- ja talousasioista.
On erittäin huolestuttavaa, että kotitalous- ja kuluttaja-alan koulutusta ajetaan alas. Kaikilla koulutusasteilla on jatkossakin koulutettava kotitalouksien asiakaspalvelun osaavia henkilöitä. Ammatilliset kotitalousalan koulutukset on säilytettävä ja niitä on edelleen kehitettävä. Kotitalousalan ja arjen hallinnan tutkimusta on aktivoitava riittävällä resurssoinnilla.
Neuvonnalle on turvattava riittävät resurssit ja kolmannen sektorin osaamista tulee entistä paremmin hyödyntää mm. ravitsemustiedon, käytännön ruuanvalmistustaitojen, talousosaamisen ja ympäristökasvatuksen opetuksessa. Neuvonnalla on ratkaiseva merkitys perusopetuksen jälkeisen elinikäisen oppimisen toteuttajana. Sillä voidaan täydentää arjenhallinnan puuttuvia taitoja. Muuttuvassa yhteiskunnassa tarvitaan neuvontaa.


Kotitaloudellinen osaaminen on olennainen osa kansantaloutta, kestävää elämäntapaa, tasa-arvoa ja osallisuutta. Tasa-arvoisen kotitalousopetuksen, ohjauksen ja neuvonnan toteuttaminen edellyttää kotitalousopetuksen ja alan koulutuksen ehjää kokonaisuutta ja jatkumoa. Tärkeää on tukea myös opettajien ja muiden alan toimijoiden osaamista ja sitoutumista. Laadukas opettajien ja neuvojien perus- ja täydennyskoulutus on turvattava valtakunnallisesti. Arjen hallinnan ja kestävän elämäntavan edellyttämää tietoisuutta on lisättävä kaikilla koulutusasteilla ja koulutusmuodoissa.

maanantai 11. toukokuuta 2015

OKM - Tiekartta edistämään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen monivuotisen prosessin (KOTUMO) tiekartta listaa keskeiset toimenpiteet vuodelle 2020 ulottuvan vision saavuttamiseksi. Yhteistyötä lisätään: 1) ohjauksessa ja viestinnässä, 2) korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten koulutus- ja tutkimusyhteistyöllä, 3) yhteisillä kenttäasemilla ja kampuksilla, 4) yhteisillä tutkimuksen ja koulutuksen infrastruktuureilla sekä 5) avoimemmilla tietovarannoilla ja tutkimuksen tuloksilla.

Lue lisää:

OKM - Tiekartta edistämään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Korkeakoulujen kehittämiseksi ehdotuksia

Kansainvälisen asiantuntijaryhmän tunnistamat kehittämistarpeet on listattu suosituksiksi, jotka käsittelevät seuraavia teemoja:

1. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on täytettävä samat laatukriteerit
2. Opetuksen ja tutkimuksen laatu on tuotava ammattikorkeakoulujen toiminnan keskiöön – aluevaikuttavuus ei ole näistä erillinen ”tulostavoitteensa”
3. Korkeakoulujen ja korkeakoulusektorien yhteistyön esteet on purettava
4. Opintopolkuja on kehitettävä joustaviksi
5. Opetus- ja oppimismetodien modernisointia on vauhditettava
6. Kansainvälistymistä on vahvistettava ja
7. On tarpeen harkita mahdollisuuksia hyödyntää Kansallista koulutuksen arviointikeskusta (KARVI) enemmän järjestelmänkehittäjänä


Lue lisää:
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2015/higher_education.html?lang=en