CIMO rahoittaa Seinäjoen metsäopetuksen kansainvälistämistä

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän koordinoimassa International Forestry -hankkeessa kehitetään viiden maan yhteistyönä metsäalan opintokokonaisuus, jota opiskelijat testaavat eri maissa järjestettävissä workshopeissa. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös yritysten kanssa työelämävastaavuuden varmistamiseksi.




Cimo.fi - Ammatillisen koulutuksen uutisia

Suomen Rehtorit ry: Putoaako Suomi koulutuksen huipulta?

Suomalaisen koulun viime vuosikymmenten menestystarina on tuottanut maahamme vaarallista hyvänolon tunnetta. Liian moni on kuvitellut, että koulumme tuottaa vastakin automattisesti kärkisijoja mm. PISA-tutkimusten kaltaisissa oppimistulosten arvioinneissa. -Totuus on, että suomalaisesta koulutuksesta mennään jo nyt kovaa vauhtia ohi oikealta ja vasemmalta, sanoo Suomen Rehtoreiden puheenjohtaja Riikka Lindroos.
Uuden lukuvuoden kynnyksellä Helsinkiin Finlandia-talossa 3.-6.8.2015 pidettävään kansainvälisen rehtorijärjestön konferenssiin ottaa osaa yli 1100 rehtoria ympäri maailman. Tapahtumassa on hyvä mahdollisuus vertailla, millainen koulutuksen asema ja tilanne eri maissa tällä hetkellä on. Siinä missä koulutukseen panostaminen on valittu monessa maassa kansalliseksi kärkipanostusten kohteeksi, painitaan meillä Suomessa ennätyksellisten suurien koulutukseen kohdistuvien leikkausten ikeen alla.
-Meillä Suomessa on ollut näihin päiviin asti poikkeuksellisen vahva arvostus koulutusta, koulua ja opettajan ammattia kohtaan ja syystäkin. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että mikäli tämä menetetään, sitä ei voi saada yksin suurella rahallakaan palautettua takaisin. Hyvän yleissivistävän koulutuksen rapautuminen horjuttaa koko yhteiskunnan perusrakenteita, sanoo Suomen Rehtoreiden varapuheenjohtaja Antti Ikonen.
Rehtorit ovat olleet aitiopaikalla näkemässä, millaisia seurauksia viime vuosien aikana tapahtuneella koulutusrahojen leikkauksilla on käytännössä ollut. Kouluverkon saneeraukset, oppilaan saaman opetuksen määrän väheneminen ja opetusmateriaaleihin tehdyt leikkaukset ovat nopeasti muotoutuneet koulujen arjeksi. Kaikki tämä tapahtuu samaan aikaan, kun uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton, opetuksen uudistamisen ja digitalisoitumisen pitäisi edetä ripeästi niin peruskoulussa kuin lukio-opetuksessakin. Yhtälö näyttäytyy hyvin ristiriitaiselle.
-Tästä kaikesta on syntynyt vaikutelma, että puhutaan yhtä, mutta tehdään toista. Esimerkiksi lukio-opetus ja sen kehittäminen on kuitattu uudessa hallitusohjelmassa vain muutamilla lauseilla. Eikö hyvällä lukiokoulutuksella nähdä enää olevan omaa tärkeää rooliaan kouluttamassa nuoria kohti yliopisto-opintoja ja sitä kautta luomassa pohjaa maamme menestykselle kansainvälisessä kilpailussa myös tulevaisuudessa? Päällimmäisenä suunnitelmissa on sen sijaan esillä toisen asteen koulutukseen kohdistuvat merkittävät menoleikkaukset, sanoo Lindroos.
Suomen Rehtorit ry järjestää rehtorien maailmankongressin Finlandia-talossa 3.-6.8.2015
lähde: http://liitutaulu.mediaparkki.com/?p=2007

Ammattimaisesti kasvinsuojeluaineita käyttävän suoritettava Kasvinsuojeluainetutkinto 26.11.2015 mennessä

Kaikkien ammattimaisesti kasvinsuojeluaineita käyttävien, mm. metsäkoneenkuljettajien, on suoritettava kasvinsuojeluainetutkinto 26.11.2015 mennessä. Tutkinto vaaditaan myös ammattimaiseen käyttöön hyväksyttyjen kasvinsuojeluaineiden ostamiseen. Tällaisia kasvinsuojeluaineita ovat juurikäävän torjunnassa käytetty harmaaorvakkasienen itiöitä sisältävä Rotstop sekä mm. glyfosaattia sisältävät torjunta-aineet (esim. Roundup, Rambo 360 jne.).

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tehtävänä on varmistaa, että ammattikäyttäjille on tarjolla koulutusta ja että heille järjestetään tutkintoja. Koulutus on mahdollista järjestää esim. parin tunnin jaksona osana muuta yhdistyksen tai alueen koulutustapahtumaa. Tutkintoon osallistuminen ei kuitenkaan edellytä koulutukseen osallistumista. Tukesin sivuilla voi tutustua kasvinsuojelukoulutuksen aiheisiin itsenäisesti verkko-opiskelumateriaalin avulla www.tukes.fi/kasvinsuojelu.

Metsäpuolelle hyväksytyt tutkinnonjärjestäjät:

Ilppo Greis, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
Eino Heinola, ProAgria Etelä-Suomi
Jaakko Humppi, yksityisyrittäjä
Jukka Kallio, Suupohjan koulutuskuntayhtymä
Kaija Karhunen, Oulun amk
Erkki Kuivalainen, T:mi Kuivalainen Erkki
Marko Minkkinen, UPM-Kymmene Oyj/Metsä
Ari Nieminen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
Esa Partanen, ProAgria Etelä-Suomi
Kati Peltonen, Koneyrittäjien liitto ry
Matias Rönnqvist, Berner Oy
Vesa Saksman, TTS Kehitys Oy
Paula Syri, Oulun amk
Riitta Uusivirta, Haapajärven ammattiopisto/JEDU
Jyrki Vähärautio, Lapin ammattiopisto

Kotitalousopetuksen valtakunnallinen oppimistulosten arviointi paljasti poikien ja tyttöjen osaamisen erot

Kotitalousopetuksen valtakunnallisessa oppimistulosten arvioinnissa maaseutukuntien tytöt ja pojat saavuttivat paremmat tulokset kuin taajamissa tai kaupungeissa asuvat tytöt ja pojat. Silti tytöt saavuttivat kaikilla kriteereillä poikia paremmin kotitalousopetuksen perusopetuksen tavoitteet.


Lue lisää:
http://karvi.fi/2015/2614/

Kotitalousopetus on investointi kestävän elämäntavan mukaiseen arjen hallintaan

Kotitalousopettajien liiton ja Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan mielestä kotitalousalan koulutus, osaaminen ja oppimisjatkumo on turvattava varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen, korkeakouluihin ja neuvontaan asti. Liitto ja tukirengas vaativat kotitalousopetuksen tasa-arvoa ja kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia kotitalouden opiskeluun koulutuksen eri tasoilla.
Kotitalouksien arki on monimutkaisempaa kuin aiemmin globalisaation ja digitalisaation vuoksi. Kotitalouden merkitys toimintaympäristönä korostuu entisestään, kun monet toiminnot, kuten ostaminen, pankkiasiointi ja mediaan osallistuminen on siirtynyt koteihin. Myös muuttuvia taitoja voidaan opettaa. Taidoilla on sama ydin kuin ennenkin: ruokaa tai palveluja ostettaessa on kyettävä arvioimaan, mikä on laadukasta sekä mihin ostaessaan sitoutuu. Viestimme jopa enemmän kuin aiemmin, vain tavat ja välineet ovat muuttuneet. Kotitalousopetuksessa opittavien yhteistyö-, kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen merkitys on kasvanut.


Kotitalous on yhteiskunnallinen oppiaine, jossa opitaan laajasti yhteiskunnassa toimimisen taitoja. Yhteiskunnan muuttuessa kansalaisten on kyettävä ottamaan yhä enemmän vastuuta itsestään ja läheisistään. Tarvitaan toimintavalmiuksia yksilön, lähiympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointia lisäävien valintojen tekemiseen. Kestävässä yhteiskunnassa on oltava kotitalousalan osaamista, joka tuottaa taitoja kotitalouksien ruoan valintaan ja valmistukseen, vastuulliseen asumiseen sekä asiointiin ja taloudenpitoon.


Yhteiskunnassa on yhä enemmän ihmisiä, jotka tarvitsevat neuvoja ja tukea. Arjen hallinta on yhä haastavampaa ja monimutkaisempaa, ja arjen taidot ovat heikentyneet yhä useammilla. Esimerkiksi maahanmuuttajilla voi olla negatiivisia kokemuksia viranomaisten toiminnasta, ja heidän kielitaitonsa saattaa olla puutteellinen. Tarvitaan ammattitaitoisia neuvojia, jotka auttavat asioinnissa. Neuvojilla on oltava tietoa laeista, oikeuksista ja vastuista. Neuvonnan ammattilaisilla on oltava riittävä perusosaaminen arjen hallinnasta: ruoasta, asumisesta ja puhtaudesta sekä kuluttaja- ja talousasioista.
On erittäin huolestuttavaa, että kotitalous- ja kuluttaja-alan koulutusta ajetaan alas. Kaikilla koulutusasteilla on jatkossakin koulutettava kotitalouksien asiakaspalvelun osaavia henkilöitä. Ammatilliset kotitalousalan koulutukset on säilytettävä ja niitä on edelleen kehitettävä. Kotitalousalan ja arjen hallinnan tutkimusta on aktivoitava riittävällä resurssoinnilla.
Neuvonnalle on turvattava riittävät resurssit ja kolmannen sektorin osaamista tulee entistä paremmin hyödyntää mm. ravitsemustiedon, käytännön ruuanvalmistustaitojen, talousosaamisen ja ympäristökasvatuksen opetuksessa. Neuvonnalla on ratkaiseva merkitys perusopetuksen jälkeisen elinikäisen oppimisen toteuttajana. Sillä voidaan täydentää arjenhallinnan puuttuvia taitoja. Muuttuvassa yhteiskunnassa tarvitaan neuvontaa.


Kotitaloudellinen osaaminen on olennainen osa kansantaloutta, kestävää elämäntapaa, tasa-arvoa ja osallisuutta. Tasa-arvoisen kotitalousopetuksen, ohjauksen ja neuvonnan toteuttaminen edellyttää kotitalousopetuksen ja alan koulutuksen ehjää kokonaisuutta ja jatkumoa. Tärkeää on tukea myös opettajien ja muiden alan toimijoiden osaamista ja sitoutumista. Laadukas opettajien ja neuvojien perus- ja täydennyskoulutus on turvattava valtakunnallisesti. Arjen hallinnan ja kestävän elämäntavan edellyttämää tietoisuutta on lisättävä kaikilla koulutusasteilla ja koulutusmuodoissa.

OKM - Tiekartta edistämään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen monivuotisen prosessin (KOTUMO) tiekartta listaa keskeiset toimenpiteet vuodelle 2020 ulottuvan vision saavuttamiseksi. Yhteistyötä lisätään: 1) ohjauksessa ja viestinnässä, 2) korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten koulutus- ja tutkimusyhteistyöllä, 3) yhteisillä kenttäasemilla ja kampuksilla, 4) yhteisillä tutkimuksen ja koulutuksen infrastruktuureilla sekä 5) avoimemmilla tietovarannoilla ja tutkimuksen tuloksilla.

Lue lisää:

OKM - Tiekartta edistämään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä

MTK ja SLC Narinkkatorilla 27.4.2015 - pyttipannua tuottajahinnalla 30 snt/annos