Kutsu Metsäkoulutus ry:n perustamiskokoukseen!

Metsäalan koulutuksen kehittämisessä otetaan metsäalan organisaatioiden, koulutuksen järjestäjien sekä opiskelijajärjestöjen yhteistyön uusi askel. Helsingissä perustetaan 18.5.2016 yhdistys Metsäkoulutus ry, jonka kautta haetaan uutta voimaa edistää metsäkoulutusta osana koko biotaloutta. Perustettavaa yhdistystä on valmisteltu Metsämiesten Säätiön rahoituksella noin vuoden ajan. 

Perustamiskokous on tarkoitettu organisaatioille ja yhteisöille, jotka lähtevät yhdistyksen jäseniksi tai haluavat liittyä siihen myöhemmin mukaan. Yhdistyksen toiminnan kautta luodaan yhteinen ja oikeustoimikelpoinen perusta tulevien vuosien metsäkoulutuksen kehittämistoimenpiteille. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja Opetushallitus (OPH) näkevät uuden yhdistyksen erittäin tärkeäksi metsäopetuksen kehittämistoimenpiteeksi. OKM lähtee tukemaan yhdistyksen toiminnan käynnistämistä vuosien 2016 – 2017 aikana. OKM: virkamiesjohdosta perustamiskokoukseen ovat ilmoittautuneet ylijohtaja Mika Tammilehto, opetusneuvos Jukka Lehtinen ja ylitarkastaja Tarmo Mykkänen.

 Metsäkoulutus ry:n jäseniksi ovat tulossa mm. Metsäteollisuus ry, alan keskeiset metsätyönantajat ja toimijat. Lisäksi yhdistyksen jäseneksi on päättänyt liittyä Metsämiesten Säätiö, joka myöntää vuosittain apurahoja erilaisiin kehittämishankkeisiin kaikkiaan noin 1,5 milj. €. Säätiö on päättänyt ohjata koulutuksen kehittämisrahoitukset pääsääntöisesti perustettavan yhdistyksen kautta.


Metsäkoulutus ry:n perustamiskokous
Aika: Keskiviikko 18.5.2016 klo 13.00 – 16.00
Paikka: Scandic Simonkenttä, Simonkatu 9, Helsinki
Ohjelma: Tulokahvit klo 13.00 -13.30
                          Tilaisuuden avaus OKM:n puheenvuoro
                          Perustamiskokous
                          Tiedotustilaisuus klo 16.00 

Ilmoittautumiset pyydetään tekemään 13.5.2016 mennessä valmistelutyöryhmän puheenjohtajalle karl-erik.hasa@sakky.fi Häneltä voi kysyä lisätietoja asiasta myös puhelimitse 044-7584120. Yhteisöjen edustajia pyydetään esittämään valtakirjat viimeistään kokouksen alussa; kuitenkin mieluiten toimittamaan ne jo etukäteen karl-erik.hasa@sakky.fi

Yliopistojen rahoitusmalli uudistuu

Valtioneuvosto hyväksyi 29.4. opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen esittämän mallin, jolla jaetaan valtion perusrahoitus yliopistoille vuodesta 2017 alkaen. Uudistettu rahoitusmalli katsoo entistä enemmän tulevaisuuteen, antaa yliopistoille lisää mahdollisuuksia omien vahvuuksiensa korostamiseen ja tukee korkeakoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Mallissa koulutuksen perusteella myönnetään rahoituksesta 39 %, tutkimuksen perusteella 33 % sekä muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella 28 %.

Rahoitusmallin perusteella yliopistoille jaetaan noin 1,6 miljardia euroa vuosittain. Hallituksen nyt toteuttamat rahoitusmallin muutokset tukevat erityisesti yliopistojen strategista kehittämistä. Malliin sisältyy laskennallisten kriteerien ohella strategisen rahoituksen osuus, joka on jatkossa 12 % kokonaisrahoituksesta aiemman 10 % sijaan. Strategisen rahoituksen kasvattamisella vahvistetaan tulevaisuusorientaatiota ja tuetaan yliopistoissa nyt tehtävää kehittämistyötä, jonka vaikutukset laskennallisissa indikaattoreissa näkyvät vasta vuosien päästä.

Strategista rahoitusta myönnetään yliopistoille näiden ehdottamien ja yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittavien toimenpiteiden perusteella. Rahoituksen perusteita ovat työelämään siirtymisen nopeuttaminen, tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen ja osaamisen hyödyntäminen, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden vahvistaminen, alue- ja alakohtaisten osaamiskeskittymien luominen sekä rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen.

Uuden rahoitusmallin laskennallisissa kriteereissä painotetaan aiempaa enemmän opiskelijoiden työllistymistä. Vuodesta 2019 alkaen mallissa on tarkoitus siirtyä ottamaan huomioon laadullinen työllistyminen. Myös strategisen rahoituksen avulla tuetaan yliopistojen toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää opiskelijoiden nopeampaa siirtymistä työelämään.
Rahoitusmallissa siirrytään käyttämään tieteellisten julkaisujen laskennassa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta vahvemmin korostavia kertoimia. Hankittu kilpailtu tutkimusrahoitus sekä kotimaasta että ulkomailta ovat edelleen osana rahoitusperusteita.


Yliopistojen rahoitusmallin uudistus pohjautuu opetus- ja kulttuuriministeriön, yliopistojen ja Suomen Akatemian yhteisen työryhmän esitykseen ja laajaan lausuntopalautteeseen. Mallin pohjalta käydään toukokuussa yliopistojen ja ministeriön väliset sopimusneuvottelut. Rahoitusmallin kriteerit kertovat, millä perusteella rahaa myönnetään; yliopistot itse päättävät rahoituksen kohdentamisesta.
Rahoitusmallikaavio

Ruokaketjun ja vähittäiskaupan tulevaisuuden osaamistarpeet -seminaari 3.5.2016

Opetushallitus toteutti vuonna 2015 ruokaketjun ja vähittäiskaupan ennakointihankkeet. Ennakointihankkeiden tulokset koskevat niin ammatillista kuin korkeakoulutustakin.

Hankkeiden tuloksista järjestetään erilliset seminaarit  Opetushallituksessa (Hakaniemenranta 6, Helsinki) tiistaina 3.5.2016:

 

Aamupäivällä klo 10.30 – 12.30 ruokaketjun osaamistarpeet tulevaisuudessa, ohjelma LIITE 1

ilmoittautuminen tämän linkin kautta https://www.webropolsurveys.com/S/29081480140E9F3E.par  

 

Iltapäivällä klo 13.00 – 16.00 vähittäiskaupan osaamistarpeet tulevaisuudessa, ohjelma LIITE 2

ilmoittautuminen tämän linkin kautta https://www.webropolsurveys.com/S/24B81D996D3929DE.par  

 

Vähittäiskaupan ennakointihankkeen tuloksista julkaistu osaamistarveraportti löytyy Opetushallituksen sivuilta  http://www.oph.fi/julkaisut/2016/vahittaiskaupan_osaamistarveraportti

Ruokaketjun osaamistarveraportti julkaistaan lähiaikoina.

 

Voit ilmoittautua joko aamupäivän tai iltapäivän osuuteen tai molempiin. Kumpaankin tilaisuuteen mahtuu 150 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

Ilmoittautuminen päättyy 28.4. tai sitten kun osallistujamäärä on tullut täyteen.

Tilaisuuksien välissä klo 12.30-13.00 on lounastauko (omakustanteinen).

 

Tilaisuus on maksuton. Osallistujat vastaavat itse matka- ja ateriakustannuksistaan.

 

Mikäli haluatte seurata tilaisuuksia webcastin välityksellä, ilmoittautukaa myös siinä  tapauksessa oheisten linkkien kautta, niin lähetämme teille webcast-linkin lähempänä tilaisuutta.

Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli lähes 130 000 opiskelijaa ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa noin 10 000 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin 23 800 ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja 2 400. Sekä opiskelija- että tutkintomäärät kasvoivat hieman edellisvuoteen verrattuna.


Lue lisää

Suomen kunnissa perusopetuksen oppilaat eivät ole opetuksen saavutettavuudessa tasa-arvoisessa asemassa ja kuntien väliset erot ovat suuria

Peruspalvelujen arvioinnissa 2013–2015  käy ilmi, että kaupunkimaisissa kunnissa keskimäärin seitsemällä prosentilla, taajaan asutuissa kunnissa 17 prosentilla ja maaseutumaisissa kunnissa 33 prosentilla peruskoululaisista koulu on yli viiden kilometrin päässä kotoa. Kuntien välillä on suuria eroja ja vaihteluväli alaluokkien osalta oli 0–84 prosenttia ja yläluokkien osalta 0–88 prosenttia.

Juuri julkaistun peruspalvelujen arviointi 2015 -raportin tuloksista selviää, että peruskoulujen väheneminen on alkanut näkyä perusopetuksen saavutettavuuden heikkenemisenä verrattuna vuosiin 2011 ja 2013. Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka moni peruskoulun oppilas asuu enintään viiden kilometrin säteellä koulusta ja kuinka monella etäisyys koulusta on yli viisi kilometriä. Vuonna 2015 keskimäärin 91 prosentilla 1–6 luokkalaisista ja 79 prosentilla 7–9 luokkalaisista peruskoulu oli enintään viiden kilometrin etäisyydellä kotoa. Väkirikkaissa ja tiheästi asutuissa kunnissa hyvä saavutettavuus nostaa valtakunnallista saavutettavuusarvoa niin, että tilanne näyttää kokonaisuutena kohtuulliselta.
Suurten kuntakohtaisten erojen vuoksi perusopetuksen oppilaat eivät kuitenkaan ole opetuksen saavutettavuuden näkökulmasta tasa-arvoisessa asemassa. Maaseutumaisissa kunnissa saavutettavuus on heikoin. Mitä pienempinä aluekokonaisuuksina saavutettavuutta tarkastellaan, sitä selvemmin alueet eroavat toisistaan ja sitä enemmän saavutettavuus poikkeaa keskiarvosta.
Peruskoululaisista reilu viidennes on koulukuljetuksessa. Kuljetettavien osuus on jonkin verran vähentynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna.


Lue lisää

MTK palkitsee ansioituneita työssäoppimispaikkoja

Jo perinteen mukaisesti MTK palkitsee yhteistyössä alan ammattiopistojen kanssa niitä maaseutuyrityksiä, jotka ovat esimerkillään opettaneet ja ohjanneet maatalousalan ammattiopistoissa opiskelevia nuoria omissa yrityksissään. Palkitseminen tehdään MTK-liittojen kevätkokouksien yhteydessä.

Työssäoppiminen on keskeinen osa ammattiin kouluttautumista. Työssäoppimispaikkoina toimivat pääasiassa maaseutuyritykset, esimerkiksi maatilat, konekorjaamot tai urakointiyritykset riippuen siitä, mihin maaseudun ammattiin tai tuotantosuuntaan opiskelija haluaa erikoistua.
Työssäoppimisen merkitys korostuu entisestään lähitulevaisuudessa, kun sen määrää halutaan lisätä opiskelun aikana. Parhaillaan suunnitellussa uudistuksessa työpaikoilla tullaan osoittamaan kaikki se ammattitaito, mitä tutkinnon perusteissa vaaditaan.
Nuori aikuinen tarvitsee ohjausta ja rohkaisua tullessaan harjaatumaan tulevaan ammattiin. Maaseutuyrittäjän ammatti on nykyään monipuolinen ja vaativa, niinpä nuoren on saatava tilaisuus osallistua mahdollisimman monipuolisesti erilaisiin työtehtäviin.
Parhaimmillaan työpaikkaohjaaja on kannustava, kärsivällinen ja positiivisessa hengessä nuoren kasvua tukeva. Avoin ja rehti ilmapiiri rakentaa luottamukselliset suhteet. Työpaikkaohjaaja on myös alansa rautainen ammattilainen, kokenut, mutta halukas kehittymään ammatissaan edelleen.

Palkittavat vuonna 2016

• Mykkälän tila, Tornio
• Lahtelan tila, Karttula
• Roikolan tila, Saarijärvi
• Uusitalon tila, Haapavesi
• Mikkolan tila, Salo/ Halikko
• Bisan tila, Vantaa
• Ratsastuskoulu Kartanon Talli Oy, Hämeenkyrö
• Lapaton tila, Savitaipale
• Ruoholan tila, Rauma
• Mansikka-ahon maitotila, Joensuu
• Takalan Talli, Veteli    
• Koskenvarren Highlander, Alajärvi
• Aulangon Ratsastuskoulu,Hämeenlinna

Hyria aloittaa yt-neuvottelut vastatakseen toimintaympäristön nopeaan muutokseen

Hyria konserni käynnistää 4.4.2016 yt-neuvottelut tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Yt-neuvottelujen ensimmäinen vaihe kohdistetaan suureen osaan koulutusosastoista. Yt-neuvotteluiden toinen vaihe käynnistyy elokuussa, jolloin tarkastellaan myös muita kuin koulutuksen tulosalueita. Hyrian palveluksessa on 442 henkilöä.


Tuotannolliset ja taloudelliset perusteet johtuvat ensisijaisesti varautumisesta ammatillisen koulutuksen rahoituksen vähenemiseen. Julkisen rahoituksen leikkauksesta johtuva säästötavoite on Hyrian osalta lähivuosina arviolta kolme miljoonaa euroa. Säästöt tarkoittavat ensimmäisessä vaiheessa noin 50 henkilötyövuoden vähentämistä sekä muiden kustannuksien karsimista. Henkilöstövähennykset pyritään hoitamaan ensisijaisesti eläkejärjestelyjen ja määräaikaisten sopimusten päättymisten avulla. Ensimmäisen vaiheen yt-neuvottelut on määrä saada päätökseen 17.5.2016.


Lue lisää