Tässä blogissa MTK:n järjestökoulutuksen tapahtumia sekä luonnonvara- ja ympäristöalan koulutukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita.
Tsekkaa koulutustarjota MTK:n koulutuskalenterista.
Maatalous- ja ympärisötalan koulutustoimikunta valmistelee arvoperustan, johon maataous-, hevostalous- ja luonto- ja ympäristöalan toisen asteen koulutus perustuu.
Hei olen luonto- ja ympäristöalan lehtori Jämsän seudun koulutuskeskuksesta. Pidimme 5.11 alan kehityskeskustelun Saarijärven ja Alajärven edustajien kanssa. Totesimme oppilastilanteen olevan varsin heikko ainakin täällä "Väli-Suomessa".
Pohdimme työelämälähtöisyyttä ja oppilaiden sijoittumista työelämään. Kaikkihan tietää, että voimassaoleva valtakunnallisen ops:an sisältö on liian korkealentoinen toiselle asteelle.
Muutamia näkökulmia:
1. OPS työhön otettava laajasti mukaan koulutettuja työpaikkaohjaajia, joilla on näkemys työelämän tarpeista.
2. Luonnonvara-alan (erityisesti luonto- ja ympäristöalan) imagoa olisi nostettava valtakunnallisella markkinoinnilla.
3. Yläasteiden opoille ja opettajille tiedotettava, että ympäristönhoitajakin on ammatti. Kaikki tietävät mitä parturi-kampaaja, putkimies, timpuri, peltiseppä ja autoasentaja tekee, mutta mitä ympäristönhoitaja tekee työkseen?
4. Paikallisuus ja paikalliset tarpeet huomioon koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa, joten valtakunnallisessa ops:ssa ja näyttöaineistossa oltava liikkumavaraa.
5. Profiloituminen ja keskittyminen muutamaan suuntautumiseen (laatua opetukseen)
6. Nykyistä parempi verkostoituminen oppilaitosten välillä (verkkoympäristöt, videoneuvottelut)
7. Niin ja tulevat tutkintonimikkeet voisivat olla ympäristönhoitaja ja luonto-ohjaaja
8. Lisäksi pitäisi miettiä koulutusohjelmasisältöjä suhteessa muihin perustutkintoihin, joissa monissa on paljolti samaa sisältöä (nuva, matkailu, eräopas, puutarhuri...). Olisiko järkevää luoda paikallisuuteen liittyvä oma tutkinto. Edellämainituista tutkinnoista voitaisiin kerätä parhaat palat täsmäkoulutuksen tarpeisiin.
Ei työnantajaa tittelit kiinnosta vaan käytännön osaaminen.
1. Juuri näillä osallistavilla menetelmillä kaikilla on mahdollisuus seurata ops-työn etenemistä ja ottaa kantaa työryhmän tuotoksiin.
2.-3. Tähän olemme vaikuttaneet mm puutarha- ja maatalousalan vetovoimakampanjoilla, joilla on laajasti luotu materiaalia nyuorten ja opojen käyttöön. Tätä esimerkkiä seuraamme myös luonto- ja ympäristöalalla, kun ensin saamma luonto- ja ympäristöalan uudet koulutusohjelmat sisällöltään valmiiksi. Kampanja on tarkoitus kohdentaa myös työnantajille, jotka tuntevat huonosti ympäristöalan toisen asteen koulutusta.
4. Tätä toteutuu päivitetyissäkin opseissa.
5. Tähän saamme esimerkkiä maatalousalan koulutuksen strategiatyöstä, jossa profiloitumista terävöitetään. Valitettavasti se tarkoittaa myös sitä, että koulutuksen järjestäjien tulisi myös karsia muutamia opetuspisteitä.
6. Verkostoitumistyö on ollut voimakkaasti esillä kuluvana vuotena, ja mielestäni hyvään suuntaan ollaan menossa. Nämä bloki ja wikin käyttö myös edistävät sitä. Tarvitaan vaan rohkeita ja ahkeria kommentoijia. Opetussuunnitelmatyö on siirretty kokonaan OPTIMA-alustalle, josta tuotoksia tuodaan wikiin muokattavaksi ja blokiin keskusteluun.
7. Edellisten lisäksi on tulossa myös luonnonvaratuottajan ja luonto- ja ympäristökasvattajan tutkintonimikkeet.
8. Tämä on ollut yksi päälinjauksista opetussuunnitelmien päivitystyössä. Päällekkäisyys on tiedossa ja mahdollisimman hyvin yritämme seurata eri tutkintoja yhdistäviä rajapintoja. yst terv Susanna T
Olen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahdesta ja vastaan täällä eräopas ja luontoyrittäjäkoulutuksista. Mielestäni luontoyrittäjäkoulutuksen sopivuutta luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon tulisi tarkastella varsin huolellisesti.
LUONTOMATKAILUALAN KOULUTUS SUOMESSA
Nykytilanne Suomessa on tällä hetkellä useita luontomatkailualan tutkintoja:
1.Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luontoalan koulutusohjelma 2.Matkailualan perustutkinto, matkailun ohjelmapalvelujen koulutusohjelma 3.Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto 4.Matkailunohjelmapalvelujen ammattitutkinto 5.Maaseutumatkailun ammattitutkinto 6.Kalastusoppaan ammattitutkinto 7.Matkaoppaan ammattitutkinto (sisältää samoja tutkinnon osia kuin edellisissä) 8.Riistamestarin erikoisammattitutkinto (sisältää samoja tutkinnon osia kuin edellisissä)
Edellä mainituissa tutkinnoissa on yhteisinä opintokokonaisuuksina mm. yrittäjyys, asiakaspalvelu ja palvelujen markkinointi, suunnittelu ja toteutus. Nämä tutkinnot valmistavat opiskelijoita lähes samaan ammattiin, luontomatkailun ohjaajiksi tai oppaiksi. Tällaisella tutkintorakenteella, missä on näinkin monta lähekkäistä eri tutkintoa, luontomatkailualan koulutus ei tule menestymään. Tutkinnot tulevat pikkuhiljaa näivettämään pois toinen toisensa alan markkinoilta. Perus- ja ammattitutkintotasoilla on paljon täysin samoja opintokokonaisuuksia, joka rikkoo tutkintojen hierarkkiaa. Hakijat, valmistuvat opiskelijat, koulutuksen järjestäjät ja työelämän edustajat, eivät tällä hetkellä tiedä mitä saavat, mitä antavat ja mitä hakevat.
Esimerkki nykytilanteesta: Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnossa (luontoalan koulutusohjelma)/ Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Niittylahti ja matkailualan perustutkinnossa (matkailun ohjelmapalvelujen koulutusohjelma)/ Haapaveden ammattioppilaitos, on lähestulkoon samanlainen opetussuunnitelma. Eli eri tutkinto ja valmistaa samaan työhön. Työnantajalle tilanne on rekrytointitilanteessa vaikea.
Kehityssuunta Luontomatkailualan koulutuksille pitäisi olla selkeän yksinkertainen ja hierarkkinen linja perustutkinnosta erikoisammattitutkintoon. Jokainen tutkintoaste olisi oma kokonaisuutensa. Päällekkäisyydet pitäisi karsia pois. Kaikki tahot, opiskelijat, koulutuksen järjestäjät ja työnantajat tietäisivät miten homma toimii. Ehdotus tutkintorakenteeksi:
1.Matkailualan perustutkinto/ matkailun ohjelmapalvelujen koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot - ohjelmapalvelut - luontomatkailu 2.Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto Pakolliset tutkinnon osat - yrittäjyys - ohjelmapalvelujen/ tuotteiden/ palvelujen - asiakaspalvelu markkinointi, suunnittelu ja toteutus Valinnaiset tutkinnon osat - luonto-opastus - matkaopas - kalastus - maaseutumatkailu - metsästys - hyvinvointimatkailu 3.Matkailun erikoisammattitutkinto -luonto-opastus - matkaopas - kalastus - maaseutumatkailu - metsästys - hyvinvointimatkailu - riistamestari
Pasi Ruohtula, pasi.ruohtula@pkky.fi 050 – 536 4985
Olen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahdesta ja vastaan täällä eräopas ja luontoyrittäjäkoulutuksista. Mielestäni luontoyrittäjäkoulutuksen sopivuutta luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon tulisi tarkastella varsin huolellisesti.
LUONTOMATKAILUALAN KOULUTUS SUOMESSA
Nykytilanne Suomessa on tällä hetkellä useita luontomatkailualan tutkintoja:
1.Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luontoalan koulutusohjelma 2.Matkailualan perustutkinto, matkailun ohjelmapalvelujen koulutusohjelma 3.Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto 4.Matkailunohjelmapalvelujen ammattitutkinto 5.Maaseutumatkailun ammattitutkinto 6.Kalastusoppaan ammattitutkinto 7.Matkaoppaan ammattitutkinto (sisältää samoja tutkinnon osia kuin edellisissä) 8.Riistamestarin erikoisammattitutkinto (sisältää samoja tutkinnon osia kuin edellisissä)
Edellä mainituissa tutkinnoissa on yhteisinä opintokokonaisuuksina mm. yrittäjyys, asiakaspalvelu ja palvelujen markkinointi, suunnittelu ja toteutus. Nämä tutkinnot valmistavat opiskelijoita lähes samaan ammattiin, luontomatkailun ohjaajiksi tai oppaiksi. Tällaisella tutkintorakenteella, missä on näinkin monta lähekkäistä eri tutkintoa, luontomatkailualan koulutus ei tule menestymään. Tutkinnot tulevat pikkuhiljaa näivettämään pois toinen toisensa alan markkinoilta. Perus- ja ammattitutkintotasoilla on paljon täysin samoja opintokokonaisuuksia, joka rikkoo tutkintojen hierarkkiaa. Hakijat, valmistuvat opiskelijat, koulutuksen järjestäjät ja työelämän edustajat, eivät tällä hetkellä tiedä mitä saavat, mitä antavat ja mitä hakevat.
Esimerkki nykytilanteesta: Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnossa (luontoalan koulutusohjelma)/ Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Niittylahti ja matkailualan perustutkinnossa (matkailun ohjelmapalvelujen koulutusohjelma)/ Haapaveden ammattioppilaitos, on lähestulkoon samanlainen opetussuunnitelma. Eli eri tutkinto ja valmistaa samaan työhön. Työnantajalle tilanne on rekrytointitilanteessa vaikea.
Kehityssuunta Luontomatkailualan koulutuksille pitäisi olla selkeän yksinkertainen ja hierarkkinen linja perustutkinnosta erikoisammattitutkintoon. Jokainen tutkintoaste olisi oma kokonaisuutensa. Päällekkäisyydet pitäisi karsia pois. Kaikki tahot, opiskelijat, koulutuksen järjestäjät ja työnantajat tietäisivät miten homma toimii. Ehdotus tutkintorakenteeksi:
1.Matkailualan perustutkinto/ matkailun ohjelmapalvelujen koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot - ohjelmapalvelut - luontomatkailu 2.Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto Pakolliset tutkinnon osat - yrittäjyys - ohjelmapalvelujen/ tuotteiden/ palvelujen - asiakaspalvelu markkinointi, suunnittelu ja toteutus Valinnaiset tutkinnon osat - luonto-opastus - matkaopas - kalastus - maaseutumatkailu - metsästys - hyvinvointimatkailu 3.Matkailun erikoisammattitutkinto -luonto-opastus - matkaopas - kalastus - maaseutumatkailu - metsästys - hyvinvointimatkailu - riistamestari
Pasi Ruohtula, pasi.ruohtula@pkky.fi 050 – 536 4985
Pasi Ruohtulalle kommenttina, että Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahdessa on aloittanut Luonto-ja ympäristöalan tutkinnon ainakin pari vuotta sen jälkeen kuin Haapavedellä aloitettiin matkailualan pt - ALOITUS OLI SYKSYLLÄ 2000 !! Heti ops:n valmistuttua ja vielä täysin omalla versiolla eli suuntautumis-opinnoilla, joten sanoisin, että P-K AO "kopioi" mutta ei ehkä. Se on totta, että tutkintoja on liikaa ja liikaa vielä päällekkäisyyttä. Luonnonvara-ala itse halusi ja sai syksystä 2001 vai oliko 2002 oman "luontomatkailun" tutkinnon, kun matkailu oli tullut jo aiemmin. Mutta koulutuksia on kehitettävä ja se on niiden tehtävä jotka sen parissa työskentelevät. Ei vain arvosteltava olemassa olevia. Itse olin laatimassa matkailun valtakunnallista ops:ia kuten myös Haapavedellä. Oppilaitosten on oltava enemmän yhteistyössä alan yritysten kanssa, eikä vain hankittava opiskelijoita rahan vuoksi.
Maatalouden arvoperustassa tai jossain muussa yhteydessä olisi hyvä korostaa enemmän suunnitelmallisen yrittäjyyden näkökulmaa. esim. "Miten luonnon/eläinten yms asettamat muuttujat huomioidaan riskitekijöinä ja miten niihin varaudutaan"
6 kommenttia:
Hei olen luonto- ja ympäristöalan lehtori Jämsän seudun koulutuskeskuksesta. Pidimme 5.11 alan kehityskeskustelun Saarijärven ja Alajärven edustajien kanssa. Totesimme oppilastilanteen olevan varsin heikko ainakin täällä "Väli-Suomessa".
Pohdimme työelämälähtöisyyttä ja oppilaiden sijoittumista työelämään. Kaikkihan tietää, että voimassaoleva valtakunnallisen ops:an sisältö on liian korkealentoinen toiselle asteelle.
Muutamia näkökulmia:
1. OPS työhön otettava laajasti mukaan koulutettuja työpaikkaohjaajia, joilla on näkemys työelämän tarpeista.
2. Luonnonvara-alan (erityisesti luonto- ja ympäristöalan) imagoa olisi nostettava valtakunnallisella markkinoinnilla.
3. Yläasteiden opoille ja opettajille tiedotettava, että ympäristönhoitajakin on ammatti. Kaikki tietävät mitä parturi-kampaaja, putkimies, timpuri, peltiseppä ja autoasentaja tekee, mutta mitä ympäristönhoitaja tekee työkseen?
4. Paikallisuus ja paikalliset tarpeet huomioon koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa, joten valtakunnallisessa ops:ssa ja näyttöaineistossa oltava liikkumavaraa.
5. Profiloituminen ja keskittyminen muutamaan suuntautumiseen (laatua opetukseen)
6. Nykyistä parempi verkostoituminen oppilaitosten välillä (verkkoympäristöt, videoneuvottelut)
7. Niin ja tulevat tutkintonimikkeet voisivat olla ympäristönhoitaja ja luonto-ohjaaja
8. Lisäksi pitäisi miettiä koulutusohjelmasisältöjä suhteessa muihin perustutkintoihin, joissa monissa on paljolti samaa sisältöä (nuva, matkailu, eräopas, puutarhuri...).
Olisiko järkevää luoda paikallisuuteen liittyvä oma tutkinto. Edellämainituista tutkinnoista voitaisiin kerätä parhaat palat täsmäkoulutuksen tarpeisiin.
Ei työnantajaa tittelit kiinnosta vaan käytännön osaaminen.
T. Keijo Vehkakoski, Jämsä
1. Juuri näillä osallistavilla menetelmillä kaikilla on mahdollisuus seurata ops-työn etenemistä ja ottaa kantaa työryhmän tuotoksiin.
2.-3. Tähän olemme vaikuttaneet mm puutarha- ja maatalousalan vetovoimakampanjoilla, joilla on laajasti luotu materiaalia nyuorten ja opojen käyttöön. Tätä esimerkkiä seuraamme myös luonto- ja ympäristöalalla, kun ensin saamma luonto- ja ympäristöalan uudet koulutusohjelmat sisällöltään valmiiksi. Kampanja on tarkoitus kohdentaa myös työnantajille, jotka tuntevat huonosti ympäristöalan toisen asteen koulutusta.
4. Tätä toteutuu päivitetyissäkin opseissa.
5. Tähän saamme esimerkkiä maatalousalan koulutuksen strategiatyöstä, jossa profiloitumista terävöitetään. Valitettavasti se tarkoittaa myös sitä, että koulutuksen järjestäjien tulisi myös karsia muutamia opetuspisteitä.
6. Verkostoitumistyö on ollut voimakkaasti esillä kuluvana vuotena, ja mielestäni hyvään suuntaan ollaan menossa. Nämä bloki ja wikin käyttö myös edistävät sitä. Tarvitaan vaan rohkeita ja ahkeria kommentoijia. Opetussuunnitelmatyö on siirretty kokonaan OPTIMA-alustalle, josta tuotoksia tuodaan wikiin muokattavaksi ja blokiin keskusteluun.
7. Edellisten lisäksi on tulossa myös luonnonvaratuottajan ja luonto- ja ympäristökasvattajan tutkintonimikkeet.
8. Tämä on ollut yksi päälinjauksista opetussuunnitelmien päivitystyössä. Päällekkäisyys on tiedossa ja mahdollisimman hyvin yritämme seurata eri tutkintoja yhdistäviä rajapintoja.
yst terv Susanna T
Moi
Olen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahdesta ja vastaan täällä eräopas ja luontoyrittäjäkoulutuksista.
Mielestäni luontoyrittäjäkoulutuksen sopivuutta luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon tulisi tarkastella varsin huolellisesti.
LUONTOMATKAILUALAN KOULUTUS SUOMESSA
Nykytilanne
Suomessa on tällä hetkellä useita luontomatkailualan tutkintoja:
1.Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luontoalan koulutusohjelma
2.Matkailualan perustutkinto, matkailun ohjelmapalvelujen koulutusohjelma
3.Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto
4.Matkailunohjelmapalvelujen ammattitutkinto
5.Maaseutumatkailun ammattitutkinto
6.Kalastusoppaan ammattitutkinto
7.Matkaoppaan ammattitutkinto (sisältää samoja tutkinnon osia kuin edellisissä)
8.Riistamestarin erikoisammattitutkinto (sisältää samoja tutkinnon osia kuin edellisissä)
Edellä mainituissa tutkinnoissa on yhteisinä opintokokonaisuuksina mm. yrittäjyys, asiakaspalvelu ja palvelujen markkinointi, suunnittelu ja toteutus. Nämä tutkinnot valmistavat opiskelijoita lähes samaan ammattiin, luontomatkailun ohjaajiksi tai oppaiksi. Tällaisella tutkintorakenteella, missä on näinkin monta lähekkäistä eri tutkintoa, luontomatkailualan koulutus ei tule menestymään. Tutkinnot tulevat pikkuhiljaa näivettämään pois toinen toisensa alan markkinoilta. Perus- ja ammattitutkintotasoilla on paljon täysin samoja opintokokonaisuuksia, joka rikkoo tutkintojen hierarkkiaa. Hakijat, valmistuvat opiskelijat, koulutuksen järjestäjät ja työelämän edustajat, eivät tällä hetkellä tiedä mitä saavat, mitä antavat ja mitä hakevat.
Esimerkki nykytilanteesta:
Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnossa (luontoalan koulutusohjelma)/ Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Niittylahti ja matkailualan perustutkinnossa (matkailun ohjelmapalvelujen koulutusohjelma)/ Haapaveden ammattioppilaitos, on lähestulkoon samanlainen opetussuunnitelma. Eli eri tutkinto ja valmistaa samaan työhön. Työnantajalle tilanne on rekrytointitilanteessa vaikea.
Kehityssuunta
Luontomatkailualan koulutuksille pitäisi olla selkeän yksinkertainen ja hierarkkinen linja perustutkinnosta erikoisammattitutkintoon. Jokainen tutkintoaste olisi oma kokonaisuutensa. Päällekkäisyydet pitäisi karsia pois. Kaikki tahot, opiskelijat, koulutuksen järjestäjät ja työnantajat tietäisivät miten homma toimii.
Ehdotus tutkintorakenteeksi:
1.Matkailualan perustutkinto/ matkailun ohjelmapalvelujen koulutusohjelma
Suuntautumisvaihtoehdot
- ohjelmapalvelut
- luontomatkailu
2.Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto
Pakolliset tutkinnon osat
- yrittäjyys
- ohjelmapalvelujen/ tuotteiden/ palvelujen
- asiakaspalvelu markkinointi, suunnittelu ja toteutus
Valinnaiset tutkinnon osat
- luonto-opastus
- matkaopas
- kalastus
- maaseutumatkailu
- metsästys
- hyvinvointimatkailu
3.Matkailun erikoisammattitutkinto
-luonto-opastus
- matkaopas
- kalastus
- maaseutumatkailu
- metsästys
- hyvinvointimatkailu
- riistamestari
Pasi Ruohtula, pasi.ruohtula@pkky.fi
050 – 536 4985
Moi
Olen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahdesta ja vastaan täällä eräopas ja luontoyrittäjäkoulutuksista.
Mielestäni luontoyrittäjäkoulutuksen sopivuutta luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon tulisi tarkastella varsin huolellisesti.
LUONTOMATKAILUALAN KOULUTUS SUOMESSA
Nykytilanne
Suomessa on tällä hetkellä useita luontomatkailualan tutkintoja:
1.Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luontoalan koulutusohjelma
2.Matkailualan perustutkinto, matkailun ohjelmapalvelujen koulutusohjelma
3.Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto
4.Matkailunohjelmapalvelujen ammattitutkinto
5.Maaseutumatkailun ammattitutkinto
6.Kalastusoppaan ammattitutkinto
7.Matkaoppaan ammattitutkinto (sisältää samoja tutkinnon osia kuin edellisissä)
8.Riistamestarin erikoisammattitutkinto (sisältää samoja tutkinnon osia kuin edellisissä)
Edellä mainituissa tutkinnoissa on yhteisinä opintokokonaisuuksina mm. yrittäjyys, asiakaspalvelu ja palvelujen markkinointi, suunnittelu ja toteutus. Nämä tutkinnot valmistavat opiskelijoita lähes samaan ammattiin, luontomatkailun ohjaajiksi tai oppaiksi. Tällaisella tutkintorakenteella, missä on näinkin monta lähekkäistä eri tutkintoa, luontomatkailualan koulutus ei tule menestymään. Tutkinnot tulevat pikkuhiljaa näivettämään pois toinen toisensa alan markkinoilta. Perus- ja ammattitutkintotasoilla on paljon täysin samoja opintokokonaisuuksia, joka rikkoo tutkintojen hierarkkiaa. Hakijat, valmistuvat opiskelijat, koulutuksen järjestäjät ja työelämän edustajat, eivät tällä hetkellä tiedä mitä saavat, mitä antavat ja mitä hakevat.
Esimerkki nykytilanteesta:
Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnossa (luontoalan koulutusohjelma)/ Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Niittylahti ja matkailualan perustutkinnossa (matkailun ohjelmapalvelujen koulutusohjelma)/ Haapaveden ammattioppilaitos, on lähestulkoon samanlainen opetussuunnitelma. Eli eri tutkinto ja valmistaa samaan työhön. Työnantajalle tilanne on rekrytointitilanteessa vaikea.
Kehityssuunta
Luontomatkailualan koulutuksille pitäisi olla selkeän yksinkertainen ja hierarkkinen linja perustutkinnosta erikoisammattitutkintoon. Jokainen tutkintoaste olisi oma kokonaisuutensa. Päällekkäisyydet pitäisi karsia pois. Kaikki tahot, opiskelijat, koulutuksen järjestäjät ja työnantajat tietäisivät miten homma toimii.
Ehdotus tutkintorakenteeksi:
1.Matkailualan perustutkinto/ matkailun ohjelmapalvelujen koulutusohjelma
Suuntautumisvaihtoehdot
- ohjelmapalvelut
- luontomatkailu
2.Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto
Pakolliset tutkinnon osat
- yrittäjyys
- ohjelmapalvelujen/ tuotteiden/ palvelujen
- asiakaspalvelu markkinointi, suunnittelu ja toteutus
Valinnaiset tutkinnon osat
- luonto-opastus
- matkaopas
- kalastus
- maaseutumatkailu
- metsästys
- hyvinvointimatkailu
3.Matkailun erikoisammattitutkinto
-luonto-opastus
- matkaopas
- kalastus
- maaseutumatkailu
- metsästys
- hyvinvointimatkailu
- riistamestari
Pasi Ruohtula, pasi.ruohtula@pkky.fi
050 – 536 4985
Pasi Ruohtulalle kommenttina, että
Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahdessa on aloittanut Luonto-ja ympäristöalan tutkinnon ainakin pari vuotta sen jälkeen kuin Haapavedellä aloitettiin matkailualan pt - ALOITUS OLI SYKSYLLÄ 2000 !! Heti ops:n valmistuttua ja vielä täysin omalla versiolla eli suuntautumis-opinnoilla, joten sanoisin, että P-K AO "kopioi" mutta ei ehkä.
Se on totta, että tutkintoja on liikaa ja liikaa vielä päällekkäisyyttä. Luonnonvara-ala itse halusi ja sai syksystä 2001 vai oliko 2002 oman "luontomatkailun" tutkinnon, kun matkailu oli tullut jo aiemmin.
Mutta koulutuksia on kehitettävä ja se on niiden tehtävä jotka sen parissa työskentelevät. Ei vain arvosteltava olemassa olevia. Itse olin laatimassa matkailun valtakunnallista ops:ia kuten myös Haapavedellä. Oppilaitosten on oltava enemmän yhteistyössä alan yritysten kanssa, eikä vain hankittava opiskelijoita rahan vuoksi.
Maatalouden arvoperustassa tai jossain muussa yhteydessä olisi hyvä korostaa enemmän suunnitelmallisen yrittäjyyden näkökulmaa.
esim.
"Miten luonnon/eläinten yms asettamat muuttujat huomioidaan riskitekijöinä ja miten niihin varaudutaan"
Lähetä kommentti