torstai 19. joulukuuta 2013

Toimilupasiementäminen osaksi tutkintojärjestelmää

Tilalla tapahtuvan siementäminen lupamenettelyä muutetaan siten, että vanha tuntimääräinen kurssijärjestelmä poistuu. Lupaa kurssin järjestämiselle ei enää haeta MMM:stä.

Tuntimääriin perustuva kurssisuunnitelman korvaa ammattitaitovaatimusten määrittely. Tämä tutkinnon osa tulee osaksi Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin tutkintoa. Samalla, kun tilasiementäminen tulee osaksi tutkintojärjestelmää, siihen tulee valtion rahoitus ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisestä.

Ns toimilupakurssit korvautuvat valmistavalla koulutuksella, josta ei ole määräyksiä. Samalla poistuu vaatimus, että tilalla tapahtuvan siementämisen ammattitaito täytyy viiden vuoden välein todentaa.

Luvan tilalla tapahtuvaan siementämiseen saa, kun on osoittanut ammattitaitonsa omalla tilalla työskennellen. Luvan voi saada myös tilalla työskentelevä työntekijä. Tällöin hän osoittaa ammattitaitoansa siementämällä eläimiä sillä tilalla, johon hän on työsuhteessa.

Vanhat toimiluvat säilyvät. Uudet tutkintovaatimukset koskevat uusia tilalla tapahtuvaa tilasiementämistä.

Tutkinnon osan viimeistely on vielä meneillään. Opetushallitus vahvistaa tutkinnon osan osaksi tutkintojärjestelmää, kun työ on valmistunut.

Rahoitusjärjestelmä muuttaa rahoituksen jakautumista

Jos nykyistä tulosrahoituksen osuutta muutettaisiin kolmesta prosentistä 30%:iin, muutokset olisivat koulutuksen järjestäjien rahoituksessa suuria. Vaihteluväli olisi -27% - +38%. Työllistävyyden vaikutus rahoituksen ohjauselementeistä olisi suurin.

Jos peruskoulutuksen rahoituksen peruste olisi suoritetuissa tutkinnoissa, rahoituksen muutos olisi -11%:sta +34%:iin. Suuriin koulutuksen järjestäjiin rahoituksen muutoksen vaikutus ei tässä kohden olisi kovin suuri.

Jos lisäkoulutuksen rahoitus perustuisi suoritettuihin tutkintojen määrään, rahoituksen muutos olisi suurin eli vaihtelisi -57%:sta 204:iin%.

 

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää väännetään edelleen

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää muutetaan siten, että maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitusjärjestelmä palkitsee koulutuksen laadusta ja laasun parantamisesta.

Rahoituksen kehittämis- ja palvelutehtävän rahoitus siirretään ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitukseen.

Rahoitusjärjestelmän uudistaminen
- lyhentää opiskeluaikoja puolesta vuodesta vuoteen kohderyhmästä riippuen
- muuttaa päällekäisen koulutuksen järjestämisen taloudellisesti kannattamattomaksi ja tehostaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista
- ohjaa esim. aikuiset joilla on aikaisempaa osaamista, lyhyempiin koulutusvaihtoehtoihin
- ottaa huomioon eri kohderyhmien opetuksen ja ohjauksen tarpeen 

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Perusopetusta uudistetaan

Uudet opetussuunnitelmat perusopetuksessa otetaan käyttöön elokuussa 2016. Seuraavat luonnokset ovat kommentoitavissa seuraavan kerran huhtikuussa 2014.

Uudistuksen lähtökohtana on pedagoginen uudistus eli sen sijaan, että kysyttäisiin mitä opitaan, keskitytään siihen MITEN opitaan ja MISSÄ opitaan. Keskeistä on myös perusopetuksen eheyden vahvistaminen, jossa keskitytään laaja-alaiseen osaamiseen, koulun toimintakulttuurin muutokseen, vuosiluokkakokonaisuuksien eheyteen ja oppiaineiden yhteistyöhön.

 

Yrittäjyyskasvatus tarvitsee osallistajia

Suomalaisissa kouluissa oppimistuloksissa vaikuttaa eniten asenteet, kertoi Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä yrittäjyyskasvatuksen seminaarissa. Koulutuksen pitäisi tuoda kestävää hyvinvointia, joka tarkoittaa itsetunnon kasvamista turvallisessa ympäristössä.

Pitkälän mukaan tulevaisuuden haastetia ovat ilmastonmuutos, väestön kasvu ja ympäristö, globalisaatio ja suomalaisen yhteiskunnan muutos, teknologian kehitys, tiedon luonteen muutos ja laaja-alaisten taitojen merkitys sekä muutokset yhteiskunnan sosiaalisissa rakenteissa sekä lasten ja nuorten kavuympäristössä. Peruskoulun haasteena on, että tietotekniikan käytön valmiudet ja asenteet kouluissa on huonot.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän erityispiirteenä on, että ei ole tarkastajajärjestelmää, ei valtakunnallisia testejä, ei opettajien arviointia eikä oppimateriaalin tarkastamista, painotti pääjohtaja Pitkälä.



 

maanantai 9. joulukuuta 2013

Opintoviikoista opintopisteisiin

Osaamispisteet otetaan käyttöön ammatillisessa koulutuksessa tutkinnon uudistamisen myötä elokuun alusta vuonna 2015.

Osaamispisteet eivät ole enää sidoksissa aikaan, vaan se vahvistaa tutkintojen osaamisperusteisuutta. Osaamispisteet määräytyy tutkinnon osan merkityksen, vaikeuden ja laajuuden mukaan suhteessa tutkinnossa vaadittavaan amattitaitoon.

Osaamispisteitä käsiteltiin OKM:n, CIMO, ja OPH:n seminaarissa.

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Rakennepaketti leikkaa ammatillista koulutusta

Hallituksen rakennepaketti kirpaisee erityisesti toisen asteen koulutusta - lukiokoulutusta sekä ammatillista koulutusta.

Ammatillisen koulutuksen rahoitustyöryhmässä Anita Lehikoinen kertoi, että ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa tullaan karsimaan vuoteen 2017 mennessä merkittävästi. Viestinä rahoitusryhmälle on, että rahoitus ohjataan yhtenä "könttänä" koulutuksenjärjestäjälle. Tavoitteena on järjestelmän joustavuus ja reagointikyky alueilla. Käyttöön tulisi myös ottaa käytöön muitakin ohjausmenetelmiä kuin rahoitus.

 

tiistai 3. joulukuuta 2013

Matkailijat ovat valmiita maksamaan maisemasta ja luonnosta


Kuusamossa tutkittiin eri ympäristöhyötyjen merkitystä matkailijoille ja heidän halukkuuttaan osallistua metsäympäristön hoidon kustannuksiin. Matkailijat olivat valmiita maksamaan maiseman laadun paranemisesta ja monimuotoisesta metsäluonnosta.
http://www.metla.fi/uutiskirje/hyv/2013-01/uutinen-1.html

Koulutusta eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen

Ensi vuonna voimaan tuleva metsälain muutos mahdollistaa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen. Uuden metsän kasvatusvaihtoehdon vuoksi Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus pitävät 15 koulutustilaisuutta eri puolilla Suomea.

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Ammatillisen koulutuksen rahoitus herättää vilkkaan keskustelun

Koko ryhmä pitää tärkeänä, että rahoitusjärjestelmä ei asetu esteeksi joustaville muodoille hankkia osaamista ja suorittaa tutkintoja.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta kehitetään

Työryhmässä käydään vilkasta keskustelua rahoituksen elementeistä. Nyt pohjana on esitetty perusrahoitusta, suorituksiin perustuvaa rahoitusta ja vaikuttavuusrahoitusta. Tulokseen perustuvaa rahoitusta aiotaan kasvattaa nykyisestä.

Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen rahoituksen elementtejä pidetään ainakin osittain erilaisina. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa pidetään itsestään selvänä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää.
 

perjantai 22. marraskuuta 2013

Monityönantajaista oppisopimusta kehitetään

Opetushallituksen työryhmä kuuli tänään järjestöjen edustajia hankkeessa, jossa kehitetään monityönantajaista oppisopimuskoulutusta.

Keskustelutilaisuudessa tuli ilmi oppisopimuskoulutuksen melko vähäinen käyttö, mutta myös sen taipuminen jo tänä päivänä monenlaiseen toteutusmalliin.

Keskustelussa ilmeni myös haasteita liittyen mm yhteisten pelisääntöjen luomiseen, eri näkökohtiin työnantajan ja työntekijän motivaatiosta ja sitoutumisesta sekä erityisesti pulaan moniosaajista, johon monityönantajainen oppisopimuskoulutus voisi vastata.

Järjestön edustajat peräänkuuluttivat työryhmältä nykyisten hyvien ja joustavien käytäntöjen kuvaamista. Ehdotukset tulisivat olla entistä yksinkertaisempia toteuttamistavaltaan, jotta liikaa byrokratiaa voitaisiin karsia. Toisaalta kehittämisehdotusten ei saisi nykytilanteessa lisätä kustannuksia, jotta ne olisivat toteuttamiskelpoisia myös käytännössä.

torstai 21. marraskuuta 2013

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan neuvottelukunta kokoontui

Juha Gröhn kertoi opiskelijoiden osaamismuutoksesta 60-luvulta nykypäivään. Bioalan kannalta opiskelijat tulevat kykyisin kaupungeista ja erilaisilla osaamispääomalla kuin ennen.

Gröhn korosti biotalouden näkökulmaa entiseen agraaritalouteen verrattuna. Osaajien liikkuvuus on myös otettava huomioon. Biotieteet ovat yhteinen nimittäjä ruuantuotannosta ihmisen hyvinvointiin, painotti Juha Gröhn.

Osaamisportfolioon tarvitaan alasta riippumattomia alueita, kuten markkinointi, juridiikka tai taloushallinto. Näitä osaajia kuitenkin koulutetaan monissa tiedekunnissa. Ruokaprosessin kokonaisuus on oltava maatalous-metsätieteellisen opetuksen ydintä.

Suurten yrityksen rekrytoinnissa on KTM ja DI tutkinnoilla tulevat ovat lisääntyneet suhteessa MMM. Myös AMK-tutkinnon suorittaneita on paljon heidän käytännönläheisemmän otteen vuoksi. Heitä suuret elintarvikeyhtiöt käyttävät heidän uran alkuvaiheessa ryhmänjohtotehtäviin. Gröhn kuitenkin huomauttaa, että AMKien ja yliopiston ei tule kilpailla keskenään.

Elintarviteollisuuden yleisjohdon tehtävissä viikkiläisten osuus on vähentynyt, kertoi Gröhn. Koulutuspohjan merkitys vähenee yleisjohdon tehtävissä. KTM tutkinto on yleinen. Substanssiosaamisen ymmärtämisellä on kuitenkin merkitystä. Viikkiläiset "jämähtävät" helposti asiantunijatehtäviin Gröhnin mielestä, vaikka tiedekunnan tuottama ja tarjoama koulutus on hänen mielestä kohdallaan.

Gröhn suosittaa tervettä osaajien vaihtoa tiedekunnan ja teollisuuden välillä molemminpuolisen hyödyn saamiseksi.

 

Ammtillisten tutkintojen kehittäminen etenee

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen on vaiheessa, jossa ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen lakiluonnoksia hiotaan.

Työryhmä teki vielä joitain muutoksia, joista eräs koski näyttötutkintojen tutkintojen muodostumista. Nykymuotoilu oli, että jokaisella tutkinnolla tulisi olla vähintään yksi pakollinen osa ja yksi valinnainen osa. Työryhmä teki muutoksen, jossa tämä koskee tutkintoa TAI osaamisalaa. Tämä takaa tutkintojen laajemman yhteen kokoamisen tulevaisuudessa ja säilyttää työelämälähtöisen lähetymistavan.

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Luonnonvarakeskuksen muodostumista voi seurata verkosta

Luonnonvarakeskuksen eri vaiheita voi seurata verkosta osoitteista:
www.luonnonvarakeskus.fi

Matkalla Luonnonvarakeskukseen

 Projektinjohtaja Hannu Raitio esitteli Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen tilannetta. Valmistelu etenee suunnitelman mukaisesti ja hallituksen esitys Luonnonvarakeskusta koskevaksi lainsäädännöksi on lähetetty lausuntokierrokselle.

Strategia on valmistunut ja tutkimusagenda on valmisteilla.

Asiakkuus- ja palvelustrategia on valmistunut, brändistrategia on valmisteilla sekä yhteinen asiakastyytyväisyyskysely on tulossa keväällä 2014.

Luonnonvarakeskuksen rakenteellinen toimintamalli on valmistunut ja organisaatiorakenteen täsmentäminen ja työjärjestyksen valmistelu on käynnissä.

Hanke ei ole ainoastaan kolmen tutkimuslaitoksen fuusio, vaan MMM:n hallinnonalalta tähän kokonaisuuteen liittyy TIKE:n toiminnot tilastopalveluiden parantamiseksi.

Luonnonvarakeskuksen sidosryhmät kohtasivat

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio avasi tilaisuuden ja totesi että, luonnonvarakeskuksen muodostaminen on suurin muutos, mitä tällä hetkellä sektoritutkimukseen liittyy.

Rakennepoliittisesta ohjelmasta on rajattu sektoritutkimus kuitenkin pois, painotti Husu-Kallio.

Tutkimusyhteistyötä tiivistetään entisestään, kun mietitään lynet-verkoston entistä tarkoituksenmukaisempaa kehittämistä.

Meneillään oleva uudistus on erityisen tärkeää, jotta Suomi pärjää globaalissa kilpailussa. Vihreä voima on tulevaisuuden voima, kertoi Husu-Kallio suomalaisten metsien luonnonvaroista. Syntyvän Luonnonvarakekuksen eräs visio on, että maatalousalan ja metsäalan biomassat laitetaan fiksulla tavalla yhteen, teroitti Husu-Kallio.

Tukea maatalousyrittäjille ja heidän ulkomaalaisille työntekijöille luvassa

Maahanmuuton kehittämisohjelmien johtoryhmässä nousi keskusteluun maatalousyrittäjien ja heidän ulkomaalaisten työntekijöiden monenlaisen tuen tarve.

Vielä viimeiselle toimintavuodelle on luvassa erityisesti tälle kohderyhmälle koottua tai uutta materiaalia heidän tarpeisiinsa. Maatilayrittäjät ovat tahoillaan melko yksin ja toisaalta myös ulkomaalaiset työntekijät sijoittuvat maaseudulle. Näin ollen neuvontamateriaalia työskentelemiseen, kielikysymyksiin ja maatilalla työskentelyn erityiskysymyksiin on todella tarpeen.

Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne eli MATTO-projektin projektipäällikkö Tapani Kojonsaari TEMistä lupasi ottaa haasteesta kopin.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Ammatillisen koulutuksen tarjontaa vähennetään

Ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärää vähennetään 1941 opiskelijaa vuoteen 2016 mennessä, kertoi opetusneuvos Tarja Riihimäki opetus- ja kulttuuriministeriöstä Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivillä.

Koulutuksen järjestämislupien käyttöaste vuonna 2013 oli 99,8%. Tällä tasolla on oltu jo vuosikausia.

Ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa suunnataan koulutustakuun nimissä peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen siirtyville.

Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät Helsingissä

Opetusneuvos Tarja Riihimäki käsitteli päivien avauspuheenvuorossaan ammatillisen koulutuksen ajankohtaisia asioita. Hän toi esiin mm, että:
- ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen jatkuu
- ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää kehitetään
- työpaikoilla tapahtuvan oppimisen kehittäminen jatkuu painottaen joustavien opintopolkujen kehittämistä
- ammtillista tutkintojärjestelmää kehitetään
- opiskelijavalintoja ja hakupalveluja kehitetään
- nivelvaiheen valmistavien koulutusta uudistetaan
- ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa kehitetään ja vahvistetaan.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Maatalouspolitiikan ajankohtaisseminaari luonnonvara-alan opettajille


30.-31.1.2014 Maatalouspolitiikan seminaarin maatalousoppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen maatalouden liiketalouden opettajille sekä muille asiasta kiinnostuneille 

Paikkana on MTK, Simonkatu 6 

Ohjelmassa on maan parhaat asiantuntijat maatalouspolitiikan eri sektoreilta:
-         Maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsaus
-         Metsälait muutoksessa, metsäpolitiikan ajankohtaiskatsaus
-         Viljamarkkinakatsaus
-         Maitomarkkinakatsaus
-         Kestävä ruuantuotanto, ympäristöasian ajankohtaiskatsaus
-         Osuustoiminnan ajankohtaiskatsaus
-         jne 

Mukaan sopii 40 ensin ilmoittautunutta!


 

Maatalousyrittäjän työvoiman ja -määrän hallinta ja työn johtaminen


Maavoima -hankkeen loppuseminaariin keskiviikkona 20.11.2013, klo 13.00 – 15.00. Seminaaripaikkana on Tieteiden talo, Sali 312; Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki.
Maavoima- hanke ja seminaari käsittelee Maatalousyrittäjän työvoiman ja työmäärän hallintaa ja työn johtamista maataloudessa.  

Seminaarin ohjelma:
13.00-13.10 Tilaisuuden pj. Juha Suutarinen, MTT Taloustutkimus

13.10-13.20 Tilaisuuden avauspuheenvuoro, Markus Pyykkönen, ohjausryhmän pj, STM

13.20-13.40 Työvoiman käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät, Eerikki Kaila ja Janne Karttunen, TTS

13.40-14.00 Työnjohtamisen käytännöt ja haasteet maatilalla, Jarkko Leppälä, MTT

14.00-14.20 Hyvä työnopastus työn sujumisen edellytys, Markku Lätti, TTS

14.20-14.40 Selvitys politiikkatoimenpiteistä, Pia Smeds, MTT

14.40            Tilaisuuden yhteenveto ja kahvit

Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan seminaariin 15.11.2013 mennessä: http://www.webropolsurveys.com/S/4025BCEA28C29C7E.par


 

tiistai 5. marraskuuta 2013

Työperusteisen maahanmuuton vetovoimatekijät -julkaisu ilmestynyt

Tuore Recommended Oy:n toteuttama ”Työperusteisen maahanmuuton vetovoimatekijät, viestintäsuunnitelma” –julkaisu.

Julkaisussa koostetaan vetovoimaviestinnän tavoitteet, kohderyhmät viestintätarpeineen, viestinnän kanavat ja työkalut. Lisäksi pohditaan viestinnän vastuita ja arviointia.

"Suomi tarjoaa toimivan perustan työnteolle ja yrittämiselle: vakaan yhteiskunnan,
oikeudenmukaisen ja yhteistyötä korostavan työkulttuurin sekä kansainvälisesti
arvostetun koulutusjärjestelmän ja korkean elintason."


http://www.tem.fi/files/37856/Tyoperusteisen_maahanmuuton_vetovoimatekijat_viestintasuunnitelma.pdf

perjantai 1. marraskuuta 2013

Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia lausunnolla

Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia on kattava kuvaus puutarha-alan ammatillisen koulutuksen nykytilasta, koulutuksen tarjonnasta ja vetovoimaisuudesta opiskelijamäärien perusteella mitattuna. Strategian pohjalta on syntynyt 72 alan koulutuksen kehittämisehdotusta.

Kehittämisstrategia ottaa kantaa nykyisten tutkintojen työelämälähtöisyyteen ja tekee ehdotuksia tutkintojen kehittämiseksi. Strategiatyön mukaan puutarha-alan oppilaitoksia on liikaa ja ne sijaitsevat liian kaukana keskustaajamista, jotta alan opiskelu olisi vetovoimaista.

torstai 31. lokakuuta 2013

Uusi ammattkorkeakoululaki lausunnolla

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvästä lakiluonnoksesta kerätään parhaillaan lausuntoja. Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi ammattikorkeakoululainsäädäntö kokonaisuudessaan säätämällä uusi ammattikorkeakoululaki, joka korvaisi vuodelta 2003 olevan ammattikorkeakoululain.

http://www.minedu.fi/OPM/Verkkouutiset/2013/10/amk.html

perjantai 18. lokakuuta 2013

Bioenergiapäivät 28.-29.11.2013 Finlandia-talolla

Seminaari pureutuu kansallisen energiapolitiikan ja kansantalouden ytimeen. Mukana ovat myös käytännön kysymyksiin painottuvat rinnakkaisseminaarit Puuenergia, Bionesteet, biokaasu ja biojalosteet sekä Lämpöyrittäjät.

Katso ohjelma ja ilmoittaudu osoitteessa: www.bioenergiapaivat.fi
Yli 30 puhujan joukossa muun muassa työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, toimittaja Mikael Pentikäinen, professori Antti Asikainen, työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälä ja europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola.
Taloustohtoreiden Tunnilla PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm, Ilmarisen johtaja, dosentti  Jaakko Kiander, sekä professori Markku Kuisma.
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 parlamentaarisen komitean jäsenten paneelissa Marjo Matikainen-Kallström (kok), Sirpa Paatero (sd), Kaj Turunen (ps), Oras Tynkkynen (vihr) ja Mirja Vehkaperä (kesk).
Järjestöt Tentissä-paneelissa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Asko Piirainen, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sekä SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen

Maailman osaavin kansa 2020

Hallitusohjelman tavoitteen mukaan Suomi nostetaan maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Uudessa OPH:n julkaisussa tarkastellaan muun muassa koulutustason kehitystä OECD-näkökulmasta, sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä, maahanmuuttajaoppilaiden tilannetta, koulutuksen järjestämisen haasteita, innovaatiotoimintaa ammatillisen koulutuksen kentällä, lukioiden tuloksellisuutta, opintojen lyhentämistä sekä ammattikorkeakoulujärjestelmän kehitystä.

Julkaisu kokonaisuudessaa:
http://www.oph.fi/download/151447_maailman_osaavin_kansa_2020.pdf

 

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Luonnosta kauneutta

Eettisten ja ekologisten trendien vahvistuminen ja kuluttajien terveys- ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen on saanut luonnontuote- ja luonnonkosmetiikkamarkkinat vahvaan kasvuun. Luonnontuotteet ovat tärkeä luonnonkosmetiikan raaka-aine. Trendit näkyvät kauneudenhoito- ja hiusalan palveluiden kysynnässä. Kuluttajat haluavat yhä enemmän palveluissa käytettävän luonnon raaka-aineita ja luonnonmukaisia hoitomenetelmiä.
Esille nousi lukuisia osaamistarpeita, jotka koskivat luonnontuotteiden käyttöä, niihin pohjautuvia palvelutuotteita ja eri alojen verkostoitumista. Selvitys osoitti tarpeen kehittää kauneudenhoitoalan koulutusta ottamaan huomioon enemmän luonnontuotteiden hyödyntäminen ja ekologisuus.
Raportti kokonaisuudessaa:



 

Osaamistarveselvitys kestävästä luonnonvarataloudesta ilmestynyt

Osaamistarveselvityksessä käsitellään biotalouden käsitettä sekä kestävässä luonnonvarataloudessa esiintyviä taitoja ja osaamisaloja.

Osaamistarveselvityksessä nousi esiin luonnonvara-alan monimuotoisuus, joka edellyttää koulutuksen järjestäjältä yhä enemmän yhteistyötä muiden alojen, kuten rakennusalan, ravitsemusalan, matkaislualan, energia-alan sekä sosiaali- ja terveysalan kanssa.

Kartoituksessa päädyttiin ehdottamaan, että osaamisvaatimukset eivät niinkään toisi tarvetta uusien tutkintojen muodostamiseen, vaan pääpaino olisi nykyisten tutkintojen päivittämisessä.

Raportti kokonaisuudessaan:
http://www.oph.fi/download/150502_Kestava_luonnonvaratalouden_merkitys.pdf

Ammatillisen tutkintojärjestelmän uudistamisen eteneminen

Kuulemistilaisuuden palautteiden perusteella ammatillisen tutkintojärjestelmän ohjausryhmä päätti, että uudistus tulee voimaan vuotta myöhemmin kuin oli suunniteltu eli elokuun alusta 2015. Tällöin kuitenkin uudistus toteutetaan kokonaisuudessaan, eikä vaiheittain, kuten aikaisemmin oli suunniteltu.

 

tiistai 15. lokakuuta 2013

Eläinten hoitaminen osataan erinomaisesti, yrittäjyysopinnoissa haasteita maatalousopetuksessa

Ammatillisen osaamisen oppimistulosten mukaan maatalousopetuksessa opiskelijat hallitsevat hyvin eläintenhoitoon liittyvät tutkinnon osat. Sen sijaan haastellisinta on omaksua yrittäjyyteen liittyvän tutkinnon osan ammatillinenosaaminen.

Maatalousopetuksessa painottaan työelämälähtöisyyttä, vaikkakin puolet ammattiosaamisen näytöistä järjestettiin oppilaitoksessa. Nämä ovat tyypillisesti opetusmaatiloilla annettuja näyttöjä.

Opiskelijat saivat näytöistä arvosanoiksi yhtä paljon kiitettäviä kuin hyviäkin arvosanoja. Opiskelijoiden saamat arvosanat olivat työpaikoilla annetuissa näytöissä oppilaitosnäyttöjä paremmat.

Haasteena on järjestää ammattiosaamisen näytöt vastaamaan maatalousalan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. Nyt 63% ammattiosaamisen näytöistä alittaa ammattitaitovaatimukset.

Koko raportti:
http://oph.fi/julkaisut/2013/ammatillinen_osaaminen_maatalousalan_perustutkinnossa

tiistai 24. syyskuuta 2013

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kuulemistilaisuus

Kuulemistilaisuus hallituksen esityksestä ammatillisen koulutusjärjestelmän uudistamiseksi pidettiin 24.9.2014 opetus- ja kulttuuriministeriön tilaisuudessa. Uudistukset koskevat terminologian yhtenäistämistä ja täsmennystä, ammatillisten tutkintojen määritelmää, ammatillisten tutkintojen tutkintorakennetta ja valmisteluprosessia, tutkintojen perusteita, ammatillisten perustutkintojen mitoitusperusteita sekä tutkintojen muodostumista ja ja erityisesti yhteisiä tutkinnon osia.

Opiskelijoiden mielestä tulisi panostaa työelämävalmiuksiin yrittäjyyspainotuksen sijaan.

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Life and work in Finland

Valtakunnallisten ESR-hankkeiden MATTO ja ALPO yhteisen uutislehden numeron 2/2013 englanninkielinen erikoisnumero, Life and Work in Finland.

http://issuu.com/kumppania/docs/lifeinfinlandwork_0213_issuu?e=4647771/4795564

Lehden jutut kertovat sekä kotouttamiseen ja maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvontaan että työvoiman maahanmuuttoon liittyvistä teemoista.

torstai 12. syyskuuta 2013

Vielä ehdit mukaan MTK 1 Toimijana järjestössä uudistuneell verkkokurssille lokakuussa!

Aloitamme 1.10.2013 ohjatun MTK:n peruskurssin verkossa. Kurssi koostuu vaiheittain etenevistä jaksoista. Kurssin aikana tapaat reaaliaikaisesti MTK:n asiantuntijoita ja luottamusjohtoa, joiden kanssa voit keskustella jaksoon liittyvistä teemoista.

Verkkokurssi sisältää asiantuntijoiden ja luottamushenkilöiden haastatteluja sekä asiantuntijapuheenvuoroja ajankohtaisista teemoista.

Kurssilla käsitellään mm. seuraavia aiheita:

·         Edunvalvontaa paikallistasolta maailmalle

·         Maa- ja metsätalouden tulonmuodostus

·         Markkinavaikuttaminen

·         Verkostoitumisesta ammatti-identiteetin kasvuun

·         Hyvinvoiva maaseutuyrittäjä

·         Nuoret järjestössä

Kurssille ilmoittaudutaan 29.9.2013 mennessä osoitteessa:


Ilmoittautumisen jälkeen saat henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan sekä ohjeet kurssin aloittamiseen. Verkkoympäristö on auki kaksi kuukautta.

MTK 1 kurssin suorittaminen mahdollistaa sinulle pääsyn MTK:n jatkokursseille. Koulutukseen osallistuminen on maksutonta.

Lisätietoja kurssista saat MTK:n koulutusryhmältä koulutusryhma@mtk.fi tai p. 020 4131.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Koulutustustoimikuntaseminaari ajankohtaisista asioista

Opetus- jakulttuuriministeriössä järjestettiin tänään koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän  ja koulutustoimikuntien puheenjohtajien, varapuheenjohtajien ja sihteerien tapaaminen. Tällä valmistaudutaan uudelle koulutustoimikuntakaudelle.

Tilaisuudessa Maarit Palonen OKM:stä kertoi AMK-uudistuksen pääpiirteistä ja aikataulusta. Kaikki ammattikorkeakoulut hakevat syyskuun aikana uudelleen toimilupia, jotka tulevat ensi vuoden alusta voimaan. Samanaikaisesti muutetaan AMK-rahoitusta. Kun se ennen on perustunut pääosin opiskelijamääriin, nyt painotetaan suoritetteuja tutkintoja, koulutuksen tehokkuutta sekä uutena tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Seija Rasku OKM:stä esitteli ammattikoulutuksen tutkintojärjestelmän uudistusta eli TUTKE 2:ta. Tutkintojärjestelmää kehitetään entistä joustavammaksi ja nopeammin työelämän muutoksiin reagoivaksi. Rakenteellisia muutoksia tehdään eniten ammatillisiin yhteisiin opintoihin.

Lainsäädäntömuutoksissa yhdenmukaistetaan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen terminologiaa. Esimerkiksi opetussuunnitelman perusteesta tulee tutkinnon peruste, opinnoista tutkinnon osa, koulutusohjelmista osaamisalan sekä oppimisenja osaamisen arviointi erotetaan selkeämmin toisistaan.

Koulutustoimikuntien itsearvioinnin perusteella toimintaedellytyksiä on edesauttanut OPH:n myöstämä määräraha ennakointihankkeisiin, laajat verkostot ja jäsenten aktiivinen toiminta. Toimintaa on edelleen rikastanut seminaarit ja työpajat, alakohtaiset selvitykset sekä KOKOn työsuunnitelma koulutustoimikunnille, joka antaa toiminnalle raamit.

Koulutustoimikuntien toiminnan haasteena on sihteerityön riittämättömyys ja vaihtuvuus, jäsenten kiire ja pitkäjänteisen toiminnan ja suunnittelun puute.



 

torstai 22. elokuuta 2013

Tutkintotoimikuntia perehdytettiin arviointiin

Tutkintotoimikuntien avauksessa yksikön päällikkö Seppo Hyppönen korosti tulevassa tutkintotoimikuntatyössä toiminnan tasalaatuisuutta. Toiseksi hän nosti esiin yhteisvalintahakujärjestelmän muuttumisen, jolloin jo tutkinnon suorittaneet eivät voi hakea, vaan he hakeutuvat jatkossa koulutukseen toisen valintareitin kautta.

Työelämän järjestöjen puheenvuorot käyttivät Kuntatyönantajien Tiina Häyhä, MTK:n Susanna Tauriainen ja OAJ:sta Tuovi Manninen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuorossa Ville Heinonen kertoi tutkintojärjestelmän kehittämishankkeesta ja nuorten aikuisten osaamisohjelmasta. Tutkintorakennetta kehitetään mm siitä syystä, että ammatti- ja erikoistutkinnot erottuisivat toisistaan omiksi tutkinnoikseen selkeästi. Tutkintojärjestelmän kehittämishankkeessa myös tutkintotoimikunnat ovat tärkeässä asemassa ottamassa kantaa oman toimialansa tutkintorakenteen kehittämiseen.


 

perjantai 16. elokuuta 2013

Maatilatalouden tutkintotoimikunta aloitti uuden toimikauden

MTKssa pidetyssä kokouksessa uutta toimikautta lähti luotsaamaan maanviljelijä Antti Paala Ulvilasta, varapuheejohtajaksi valittiin Heli Ahonen Juvalta sekä sihteerinä jatkaa PSK-aikuiskoulutuskeskuksesta Jukka Matero. Muina jäseninä ovat Jani Ullgren, Sisko Kilpisjärvi, Pauli Marttila ja Susanna Tauriainen.

Maatilatalouden tutkintotoimikunnan tehtävänä on seuraavan kolmen vuoden ajan vastata oman alan (maatilatalouden perustutkintoon kahden osaamisalan eli maatilatalouden ja eläintenhoidon, sekä viljelijän ja mehiläistarhaajan ammattitutkinnon) näyttötutkintojen järjestämisestä, solmia tutkinnon järjestäjien kanssa järjestämissopimukset, valvoa tutkintojen järjestämisen laatua sekä hyväksyä tutkinnon suorittajien arvioinnit ja antaa tutkintotodistukset.

tiistai 13. elokuuta 2013

Iktyonomi AMK tutkinto säilyy

Opetusministeri Krista Kiuru on 4. heinäkuuta 2013 vahvistanut valtioneuvoston asetuksen
ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130546 . Asetuksen liitteinä on luettelo ammattikorkeakoulututkintoon johtavista tutkinnoista ja tutkintonimikkeistä. Luettelossa on säilytetty myös iktyonomi (AMK) 210 ov ja iktyonomi (ylempi AMK) 90 ov. Vaikka koulutusta ei tällä hetkellä järjestäkään yksikään AMK, tutkintonimikettä ei poistettu, kuten oli ehdotettu AMK asetusmuutoksen luonnoksessa.

perjantai 9. elokuuta 2013

Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka puhui myönteisyyden voimasta

MTK:n työhyvinvointipäivät jatkuivat Tampereella mm työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Mankan puheenvuorolla, jossa hän painotti myönteisen elämänasenteen voimaa. Se lisää luottamusta ja yhteisöllisyyttä sekä edistää luovuutta.  Myönteinen asenne auttaa näkemään metsän puilta. Myönteiset tunteet myös siirtyvät ja auttavat siirtämään ne kanssaihmisiin.

Voimavaralähtöisessä työhyvinvoinnin mallissa maatalousyrittäjä on keskiössä. Se muodostuu maatilalla oman työn johtamisesta sekä ennen kaikkea ns sosiaalisesta pääomasta eli sosiaalisista verkoistoista.

Hyvinvoinnin lisäämisen avainasemassa on oman itsensä tunteminen ja "peiliin katsominen". Erityisesti kuormittavassa työssä on tärkeää tunnistaa oman ylikuormitusrajan tunnistaminen. Tämä on erityisen tärkeää maatalousyrittäjän työssä, joka tekee työtään pääosin yksinään.

Marja-Liisa Manka päätti esityksensä työn ilon julistukseen:
http://www.uta.fi/ajankohtaista/liitteet/tyonilo_julistus12.pdf

torstai 8. elokuuta 2013

MTK:n työhyvinvointipäivät Tampereella

Hyvinvointivaliokunnan pj Mika Nieminen avasi neljännet MTK:n työhyvinvointipäivät Tampereella Varalan urheiluopistolla. Ohjelma rakentuu monipuolisista puheenvuoroista, jotka käsittelevät maatalousyrittäjän hyvinvointia ja jaksamista. Osallistujia oli noin 70 eri puolilta Suomea.

MTK:n pj Juha Marttila käsitteli puheenvuorossaan, miten taloudellinen kestävyys on yhteydessä viljelijöiden hyvinvointiin. VTT Markku Lehto puhui sosiaalisesta kestävyydestä ja mistä se syntyy. Sosiaalinenkestävyys tarkoittaa yhteenkuuluvuutta, luottamusta, oikeudenmukaisuutta, vuorovaikutusta ja avun antamista. Se ilmenee kykynä toimia yhdessä. Kommenttipuheenvuoron käytti professori Hannu Katajamäki, jossa hän toi ilmi maaseutuasumisen haasteita.

Paneelikeskustelua käytiin vilkkaasti mm maatilojen sukupolvenvaihdoksista aiheutuvia vuorovaikutushaasteita väistyvän ja uuden maatilayrittäjien välillä. Kaikenkaikkiaan todettiin kuitenkin, että maanviljelijän työn arvostus on lisääntynyt ja panelistit muistuttivat, että myös viljelijän itse tulee arvostaa ammattitaitoaan.

torstai 1. elokuuta 2013

Lomitustyön ohjaamiseen tutkinto on tarjolla, onko koulutusta?

Maaseutuyrittäjien Hyvinvointisanomissa Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen työhyvinvointipäällikkö Sirkka Rajala kertoo lomittajien olevan koulutettuja ja heillä on paljon osaamista. Jatkuva osaamisen täydentäminen on tarpeellista haastavassa toimintaympäristössä, yhä suurenevilla maatiloilla.

Rajala peräänkuuluttaa lomatoimen ohjaajien täydennyskoulutusta ja etenkin esimiestaitojen ja henkilöstöjohtamisen osaamista. Hänen mielestään siihen liittyvää alan koulutusta ei ole tarjolla.

Viime vuonna uudistetussa Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnossa ajantasaistettiin tutkinnon osaamisalueita. Näihin kuului myös Lomitustyön ohjaamisen osaamisala. Sen pakollinen tutkinnon osa on juuri Esimiehenä toimiminen maaseutuyrityksessä tai lomitustoimessa.

Lomatoimen ohjaajien kasvavat osaamistarpeet on siis huomioitu tutkintojärjestelmässä. Onko niin, ettei uudistettu tutkinnon peruste ole vielä pyörähtänyt oppilaitoksissa täydellä teholla käyntiin, jos koulutuksen tarjontaa ei tunnu olevan?

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Opetusmaatilat ovat laadukkaita oppimisympäristöjä

Maatalousalan ammatillisen perustutkinnon oppimistulosten arvioinnin mukaan koulutuksen järjestäjät järjestävät melko yleisesti ensimmäiset näytöt kuten traktorin ajoa koskevat näytöt oppilaitosnäyttöinä. Arvioinnin mukaan opetusmaatila vastaa hyvin työelämän vaatimuksia.  

Vahvuus on, että opetusmaatilan henkilöstö toimii työelämän edustajina oppilaitosnäytöissä. Kuvausten mukaan oman maatilan henkilöstö on jopa paremmin perehtynyt opiskelijoiden ohjaukseen ja arviointiin kuin opiskelijoiden työssäoppimispaikat oppilaitoksen ulkopuolella. Oma henkilöstö voi myös helpommin osallistua työpaikkaohjaajien koulutukseen kuin itsenäiset maatalousyrittäjät ja he ovat myös motivoituneita ohjaamaan ja arvioimaan opiskelijoita.  

Opiskelijoiden mielestä oppilaitosnäytöt ovat vastanneet hyvin työelämänäyttöjä. Opetusmaatilojen katsotaan myös hyvin vastaavan ”aitoa työelämää”. Opetusmaatilalla suoritettu ammattiosaamisen näyttö sisältää vastaajien mukaan laaja-alaisia työkokonaisuuksia ja oikeita työtilanteita.

Maatalousalan oppimistulosten arvioinnissa eläinten hoito osataan, yrittäminen haasteellista


Opiskelijat saivat ammattisaamisen näytöistä lähes yhtä paljon kiitettäviä (K3)(47 %) ja hyviä (H2) arvosanoja (46 %). Tyydyttävien arvosanojen osuus oli siten 7 %. Opiskelijat hallitsevat parhaiten elinikäisen oppimisen avaintaidot (50 % kiitettäviä) ja heikoiten työn perustana olevan tiedon (64 % tyydyttäviä ja hyviä arvosanoja yhteensä). Opiskelijat hallitsevat parhaiten eläinten hoitamiseen ja hyvinvoinnista huolehtimiseen liittyvän tutkinnon osan ja heikoiten maaseutuyrittämiseen liittyvän tutkinnon osan.

Koulutuksen järjestäjien väliset erot vaihtelivat tutkinnon osittain. Suomenkielisten opiskelijoiden arvosanat olivat ruotsinkielisiä opiskelijoita hieman paremmat. Myös alueellisia eroja ilmeni. Lapin alueella toimivien oppilaitosten (2 kpl) oppimistulokset olivat muita alueita heikompia kaikilla arvioiduilla osa-alueilla.

Maatalousalan perustutkintojen suorittaminen painottuu eläinten hoitoon

Maatalousalan oppimistulosten arvioinnin mukaan kaikista maatalousalan perustutkinnon tutkinnon osista opiskelijat suorittavat eniten eläinten hoitamiseen suuntautuvia tutkinnon osia.

Pieneläinten hoidon tutkinnon osaa opiskelijat olivat suorittaneet noin 7%. Tämä on yhtä paljon kuin kasvituotantoon suuntautuvien tutkinnon osien suorittaminen. Koneurakoitiin, palvelujen tuottamiseen, rakentamiseen ja metsien hyödyntämisen tutkinnon osia suoritettiin noin 2% maatalousalan perustutkinnon tutkinnon osista.

Kenen idea olikaan Suomen energiastrategia?

Kuuntele MTK:n energia-asiantuntijan Ilpo Mattilan haastattelu maatilojen energiakysymysten ja koneyrittäjyyden edunvalvonnasta.

Mitkä ovat ympäristöpolitiikan haasteita ja onnistumisia MTK:ssa?

Kuuntele MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietolan ajatuksia ympäristö- ja maapolitiikan haasteista edunvalvonnassa.
 

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Biokaasuyrittäjän osaaminen?

Mtt:n raportti biokaasuyrittäjien toimintaympäristöstä tuo esiin heidän kohtaamiaan uuden alan haasteita. Osaaminen on hankittu pääosin hajanaisesti eri lähteistä yrittäjän aktiivisuuden mukaan. Tietoa on kyllä saatavilla, mutta sen hankkiminen vaatii sitkeyttä perehtyä asiaan. Tämä puolestaan heijastuu suoraan kannattavuuteen.

Osa biokaasuhankkeista onkin kaatunut juuri osaamattomuuteen. Raportissa ei juuri mainita tarjolla olevaa koulutusta. Oppilaitokset - ottakaahan koppi.

Uusi koe-eläinlainsäädäntö tulee voimaan elokuun alusta

Suomen lakiuudistuksessa asetetaan uusia, nykyistä yksityiskohtaisempia vaatimuksia koe-eläinten pidolle ja hoidolle sekä eläintutkimusta tekeville laitoksille. Eläinten pitopaikkojen vähimmäispinta-alat kasvavat nykyisestä. Pinta-alavaatimusten toteuttamiseen varataan siirtymäaika eli ne tulevat käytäntöön 1.1.2017 alkaen.

Lakiuudistuksen myötä vuodelta 2002 oleva Koe-eläintenhoitajan erikoisammattitutkinto vaatii välittömästi uudistamista.

Maatalousoppilaitokset kestävän kehityksen edelläkävijöitä koulutuksessa

Ympäristöministeriön vetoinen ehdotus kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseksi valmistui kesäkuun lopussa.

Kohdassa 3. Työtä kestävästi on maininta "Kestävä kehitys otetaan osaksi kaikkien alojen koulutusta ja elinikäistä oppimista." Tavoite on hyvä, mutta mittari vielä puuttuu. Jos mittariksi otetaan, miten kestävä kehitys löytyy alan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksista tai oppilaitoksille luotujen kestävän kehityksen kriteereiden perusteella (ja sille pohjautuvan kestävän kehityksen sertifikaatille), maatalousala ja maatalousoppilaitokset ovat oppilaitosten edelläkävijöitä.

Jo 3/4 maatalousoppilaitoksista ovat saavuttaneet kestävän kehityksen sertifikaatin. Tämän on ylivoimaisesti eniten kaikista oppilaitoksista ja kouluista.

 

Trafin määräysluonnos kuljettajatutkinnon ajokoepaikkakunnista lausunnolla

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi pyytää lausuntoa määräysluonnoksesta, joka koskee kuljettajantutkinnon ajokoepaikkakuntia. Määräysluonnoksen tavoitteena on luoda mahdollisimman yhdenmukainen ajokoepaikkakuntien verkosto.

Asia on saanut jo kannanottoja maakuntalehdissä:
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/maalaiset-taas-maksajiksi/1355168

Maataloushistoriaa digiaikaan

Maaseudun Tulevaisuus on ensimmäinen lehti, jonka historiallista kuva-arkistoa ollaan digitalisoimassa. Arkisto on tulevaisuudessa kaikkien kansalaisten käytössä Museoviraston journalistisessa kuva-arkistossa.

Kiinnostavia ajankuvia ja videoita on jo katseltavissa:
http://joka.nba.fi/kokoelmat/maaseudun_tulevaisuus/vuodenkierto Maaseudun Tulevaisuudenkokoelma.

Kutsu sidosryhmille - jaa ideasi EU:n sisämarkkinoiden parantamiseksi


The European Union (EU) is organising the Single Market Month (23 Sept – 23 Oct 2013) – a month of online debates between individuals, businesses, organisations, policy-makers and EU leaders to discuss ideas to improve the EU's Single Market:

·         4 weeks to discuss key areas which affect your daily life: jobs (23-25 Sept.), social rights (30 Sept. -02 Oct.), banks (7-9 Oct.) and e-commerce (14-16 Oct.)
·         4 weeks to put forward your own ideas or to comment, vote and share others'
·         4 weeks to have a live dialogue with EU leaders, policy-makers and experts 

Submit your ideas now!

The Single Market Month is your opportunity to directly influence the European debate. EU policymakers want to know your ideas and hear your thoughts about topics that are relevant to the way we work, shop, do business, study... Questions to be addressed will range from ‘What more can the EU do to tackle youth unemployment?’, ‘What social benefits are available to me when I move to another Member State?’, ‘What financial assistance is available to entrepreneurs?’, ‘What information should I receive when I take out a mortgage?’ to ‘How can I return products bought online to different Member States?’.

·         You can send us your ideas at http://yourideasforeurope.eu until September

 Take part in the online debates in September! 

The online debates will give you the chance to interact with other citizens, businesses and organisations in Europe. In addition, you will be able to connect with EU leaders and policy-makers (such as EU Commissioners, Members of the European Parliament, legal experts and civil servants). Other opportunities include being part of the Euronews TV closing debate programme, and the option to put forward your ideas in a live chat with EU leaders. But above all, by joining in the debate, you can shape the policy ideas that can change Europe.

·         You can take part in the online debates at http://yourideasforeurope.eu from September 23

 You will find here background information, guideline and promotional items. Please feel free to forward it to your network of contacts who may also want their ideas to change Europe!

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Korkeakouluihin yhteishaku vuonna 2014

Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan syksystä 2014 lähtien yhteishaussa. Perjantaina 28.6.2013 vahvistettiin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen uudistamista koskevat lakimuutokset, jotka tulevat voimaan vuoden 2014 alusta lukien.

http://www.oph.fi/etusivu/102/0/korkeakouluihin_yhteishaku_vuonna_2014

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Keskeisten oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden saavutettavuus ja moniammatillinen yhteistyö

Uusi julkaisu paljastaa, että koulupsykologipalvelut ovat selvästi paremmin saavutettavissa kaupungeissa kuin maaseutumaisissa kunnissa. Sen sijaan psykologipalveluiden saavutettavuudessa ei ole eroa kaupungeissa tai maaseutumaisissa kunnissa sijaitsevien ammatillisten oppilaitosten välillä.
 
Koulukuraattoripalveluiden saavutettavuus peruskouluissa on melko samanlainen kaikkialla Suomessa.
Lukioissa kuraattoripalveluiden saavutettavuus on heikompaa suurissa kaupungeissa ja parempaa taajaan asutuissa sekä maalaismaisissa kunnissa.
 
Suurissa ammatillisissa oppilaitoksissa kuraattoripalveluiden saavutettavuus lähentelee sataa prosenttia.
 
Terveydenhoitajapalveluita on saavutettavissa lähes kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa koulutusmuodosta riippumatta.
 
Koululääkäripalveluiden saavutettavuus on parempi yläkouluissa kuin alakouluissa, sekä suuremmissa kouluissa verrattuna pienempiin kouluihin. Lukioiden lääkäripalvelut ovat saavutettavissa melko tasapuolisesti koko maassa.
Lääkäripalvelut ovat saavutettavissa parhaiten suurimmissa ammatillisissa oppilaitoksissa.
 


Valtionavustusta vientiteollisuuden tarpeita vastaavan ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

Koulutuksen järjestäjille on haettavissa valtionavustusta viestntiteollisuuden tarpeita vastaavan ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Metsä, paperi, puu, maatalouskonekauppa...uusia tilaisuuksia koulutuksen kehittämiseen tarjolla:
Hakutiedote:
http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/ophwwwstructure/150032_skan_hakutiedote.pdf

HAMKista valmistuu uusia opiskelijoita

Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuu tänään uusia agrologeja, hortonomeja, metsätalousinsinöörejä ja ympäristönsuunnittelijoita:
http://www.epressi.com/tiedotteet/hamkista-28.6.2013-valmistuvat

Kasvuston seurantaan Mustialan opetusmaatilalla

Syysvehnän kasvua voi seurata virtuaalikylässa, jossa Mustialasta välittyy kasvuston kehittymisen kuvia:

http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/albumi.php?tila_id=1&albumi_id=919&kuva_id=10037

torstai 27. kesäkuuta 2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma – työseminaarin aineistot


Nuorten aikuisten osaamisohjelman ensimmäiseen työseminaariin Opetushallituksessa to 13.6.2013.

Seminaarin aineistot löytyvät OPH:n nettisivuilta http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/nayttotutkinnot - Ajankohtaista (keskellä sivua). Materiaalit ovat saatavilla 31.10. asti.














 

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Maatalousala suosittu valinta ammatiksi

Peruskoulun päättäneistä nuorista haki maatalousalle opiskelemaan 1,14 opiskelijaa aloituspaikkaa kohden kevään 2013 yhteishaussa. Kaikki halukkaat eivät siis päässeet opiskelemaan maataloutta ensisijaisen toiveensa mukaan.

Suurin ryntäys oli Ahlmanin ammattiopistoon Tampereelle ja Hyriaan Hyvinkäälle. Ahlmannille haki lähes kahdeksan opiskelijaa ensisijaista paikkaa kohden. Vastaavasti Hyvinkäälle haki reilusti yli kolme opiskelijaa yhtä ensisijaista aloituspaikkaa kohden. Näissä oppilaitoksessa vetää eläintenhoidon monipuolinen koulutus.

Myös perinteiset suuret maatalouoppilaitokset olivat vetovoimaisia ja opiskelijoita tuli yli aloituspaikkojen. Näitä oppilaitoksia olivat mm Ammattiopisto Lappia (1,36 opiskelijaa/aloituspaikka), Ammattiopisto Livia (2,49) Varsinais-Suomessa, Hapajärven ammattiopisto (1,03), Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto (1,40), Hämeen ammatti-instituutti (1,35), Kainuun ammattiopisto (1,31), Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto (1,41), Keudan ammattiopisto (1,50) Mäntsälässä, Koulutuskeskus Salpaus (1,44) Asikkalassa, Koulutuskeskus SEDU (1,22) Ilmajoella, Oulun seudun ammattiopisto (1,33) Muhoksella, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus Saarijärvellä (1,13), Ylä-Savon ammattiopisto (1,16) sekä puhtaasti hevostaloutta opettava Ypäjän Hevosopisto (3,28).

Metsäala veti hyvin Etelä-Savon ammattiopistossa (1,23), Hämeen ammatti-instituutissa (1,80), Itä-Lapin ammattiopistossa (1,21) sekä Tampereen seudun ammattiopistossa (1,04).

 

torstai 20. kesäkuuta 2013

Luomutuottajille markkinointi- ja vistintäkoulutusta

Kasvot Luomulle - hankkeen ohjausryhmän ensimmäinen kokouksessa potkaistiin vauhtia luomuyrittäjien markkinointiosaamisen kasvattamiseen. Hanke on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013. Koulutusprosessin aikana ohjataan ja valmennetaan luomuyrittäjiä oman yrityksensä markkinoiden avaamisessa ja/tai laajentamisessa.

Hankkeeseen halutaankin joko aloittavia, siirtyviä tai tuotantoaan kehittäviä luomu-yrittäjiä, jotka sitoutuvat valmennusprosessiin. Suurin osa valmennusprosessista tehdään verkon kautta. Se helpottaa viljelijöiden ajanhallintaa.

Hankkeessa tuotetaan konkreettisia työvälineitä markkinoinnin avuksi sekä tehdään opintomatka Saksaan, jossa tutustutaan heidän luomumarkkinointikanaviin.

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Tilanhoitajapäivät Otavassa

Perinteiset tilanhoitajapäivät kokosivat luonnonvara-alan rehtoreita Etelä-Savoon tutustumaan paikalliseen maaseutuyrittäjyyteen sekä keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä.

Otavan esittelyssä tuli ilmi tuore ESEDUn päätös lakkauttaa nuorisoasteen maatalousopetus kokonaan sekä myydä opetusmaatilan kiinteistöt. Maatalousopetus aikuiskoulutuksen kuitenkin säilyy.

Haasteita opetuksen järjestämiseen tuo ensi syksyn yksikköhintojen leikkaukset. Lea Juhola OPHsta esitteli rahoituksen ajankohtaisia kysymyksiä kertoen, että luonnonvara-alan porrastukset noudattelevat hyvin todellisia koulutuksen hintoja.

Ammatillisen peruskoulutuksen säästöt ovat 25 Meuroa vuonna 2014 ja  52 Meuroa vuonna 2015 ja siitä eteenpäin. Säästöt tuntuvat todella kovilta luonnonvara-alalla. Rapautuuko koko järjestelmä?

torstai 13. kesäkuuta 2013

Käytännön esimerkkejä nuorten osaamisohjelmasta

Rehtori Sirkka Wiman Omnian aikuisopistosta kertoi, miten Espoossa tartuttiin nuorten osaamisohjelman käytännön työhön. Organisointia helpotti, että Omniassa oli ennestään jo sekä työpajatoimintaa että oppisopimustoimisto.

Omniassa perustettiin Nuorten aikuisten osaamisohjelma-ryhmä yhdessä kehittämisen, vertaistuen ja koulutuksen koordioimiseksi. Lisäresurssiksi palkattiin työvalmentaja ja erityisopettaja.

Uusina koulutuksina aloitettiin tarjoilijan at, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen at, myynnin at ja kalusteasentajan at. Haasteena oli, miten nuoret tavoitetaan, mitä menetelmiä käytetään ja mitä tukitoimia tarvitaan. Näiden nuorten taustalla on monia epäonnistumisen kokemuksia.

Pirkanmaalla puolestaan Outi Rantanen ja Marjo Nieminen kertoivat, että mukana on monia Pirkanmaan oppilaitoksia, jotka muodostavat verkoston osaamisohjelman ympärille. Mukana on mm Ahlmanin maatalousoppilaitos, jolle OKM myönsi 10 otv lisäresurssia. Ne kohdistuivat tutotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin at:n, floristin at:n ja erä- ja luonto-oppaan at:n valmistavaan koulutukseen.

Oppilaitoksista on muodostettu yhteistyöryhmä, jossa on mukana myös Pirkanmaan Ely-keskus. Käytössä työrukkasena on mm sähköinen ohjaaja, joka tarjoaa yhden luukun toimintamallin opiskelijan näkökulmasta.

Käytännön työssä tulee esiin, että ohjelman myötä kyselyitä tulee paljon ja tarve henkilökohtaiselle neuvonnalle on suuri. Usein taustalla on monia käytännön erilaisista elämäntilanteista johtuvia tilanteita, joita täytyy ratkoa yhdessä koulutukseen tulevan kanssa.

Yllättävä haaste on ollut, että TE-toimiston henkilökunta ei tiedä nuorten osaamisohjelman sisällöistä ja tavoitteista ja käytännön toimenpiteistä. Riittävän työkokemuksen määritelmä on myös tullut esiin, mutta opetusneuvos Ville Heinonen korosti, että ammatti- tai erikoiammattitutkintoon voi tulla ilman työkokemusta, eikä se saa olla este osaamisohjelmaan pääsemiseksi.



 

Hakeva toiminta - NOSTE-ohjelman opetukset

Toni Kosonen Itä-Suomen yliopistosta kertoi, hakevan toiminnan käsite tarkoittaa opintoihin hakeutumista edistävää toimintaa, jotka eivät omaehtoisesti hakeudu koulutukseen. Tällöin myös tiedotuksen tulee olla monikanavaista. Hakeva toiminta on suoria kontakteja kohderyhmään ja sidosryhmiin sekä koulutuksen tarjoamista ihmisen lähellä heidän ympäristössään.

Hakeva toiminta edellyttää monenlaista yhteistyötä. Esimerkiksi ohjaus, työelämä ja hakeva toiminta ovat kiinteästi yhteistyössä. Erityisesti näiden rajapinnoilla on suuri merkitys hakevan toiminnan onnistumisen kannalta.

Eurooppalainen aikuiskoulutusohjelma

Petri Haltia OKM:stä esitteli Eurooppalaista aikuiskoulutusohjelmaa. Sen mukaan jäsenvaltiota kehotetaan kiinnittämään huomioita aikuiskoulutuksessa oppimistuloksiin, lisäämään arkioppimisen validointia, lisäämään työnantajien tietoisuutta aikuiskoulutuksen hyödyistä, edistämään työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan asemaa oppimismahdollisuuksien kehittämisessä, edistämään koulutusresurssien tasapainoista jakautumista sekä edistämään solidaarisuutta eri ikäryhmien välillä.



 

Nuorten aikuisten osaamisohjelma

Ville Heinonen OKMstä kertoi seminaarin aluksi, että n 5000 opiskelijaa ei jatka samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa peruskoulun jälkeen. Tavoitteena kuitenkin on, että kaikille perusasteen päättäville saadaan koulutuspaikka.

Ville Heinonen korosti, että ammatillisen koulutuksena aloituspaikkojen määrä riittää takamaan koulutuspaikan kaikille. Haastavaa on luonnollisesti se, mihin nuoret hakeutuvat ja saavatko he heitä tyydyttävän opiskelupaikan.

Suomessa on noin 110 000 nuorta aikuista (20-29 vuotiaita), joilla ei ole perusopetuksen jälkeistä koulutusta. Juuri tähän ryhmään Nuorten aikuisten osaamisohjelma panostaa.

Keskustelua on herättänyt, miksi panokset eli lisäraha kohdituu ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtavaan koulutukseen  oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena. Lisärahoituksen määrä on 2014-2016 50 Meuroa vuodessa.

Osaamisohjelmapaikkojen jaon kriteereinä ovat olleet: kohderyhmän koko maakunnittain, alakohtainen työvoiman tarve, koulutuksen järjestäjien yhteistyöverkostot, alueen yritysten valmiudet solmia oppisopimuksia ja järjestäjän keinot hakevan ja tukevan toiminnan järjestämiseen.

Oppisopimukseen hakuinto vaihtelee alueittain todella paljon.
 

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Työelämä oppimisympäristönä raportti on ilmestynyt

"Työelämässä informaalin oppimisen merkitys kasvaa ja vahvistuu. Nopeasti muuttuvassa ympäristössä perinteinen koulutuspainotteinen osaamisen kehittäminen on rajallista – suuri osa oppimisesta tapahtuu työtilanteissa ja kommunikaatiossa muiden työyhteisön jäsenten kanssa. Perinteisellä koulutuksella on tärkeä, mutta entistä tarkkarajaisempi roolinsa. Työelämässä oppimisen tavat ja menetelmät kehittyvät ja monipuolistuvat. Uudet oppimisen tavat ja muodot syrjäyttävät perinteisen luokkahuonemaisen koulutuksen. Pelilliset oppimissisällöt yleistyvät nopeasti työelämän oppimisessa, kun käsitys peleistä ja pelillisyydestä syvenee ja monipuolistuu. Kasvava oppimisen sisältöjen avoin korkeatasoinen tarjonta siirtää painopistettä koulutuksen tarjoamisen sijasta mentorointiin ja muuhun oppimisen tukeen – oppimisen tukemisesta ja
johtamisesta muodostuu tulevaisuudessa organisaatioiden johtamisen tärkein haaste. Olennainen osa työelämässä oppimisen prosessia on oman ja yhteisön työn tulosten jakaminen, rikastaminen ja
jatkuva parantaminen. Tulevaisuuden yhteiskunnassamme on oletettavaa, että suuri osa väestöstä ei ole perinteisessä  mielessä vakituisessa työssä. On kuitenkin välttämätöntä, että niin perinteisen työmarkkinan ulkopuolella toimivat yksilöt kuin esimerkiksi mikroyrittäjinä ja pienissä organisaatioissa työskentelevät
yksilöt voivat toimia aktiivisina verkostoituneina oppijoina."

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Sivistysvaliokunta puoltaa iktyonomi (AMK) tutkinnon säilyttämistä koulutusjärjestelmässä


” Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että asetusluonnoksen liitteenä olevasta tutkintoluettelosta on ainoana nykyiseen verrattuna poistettu kalatalouden amk-tutkinto eli iktyonomin (AMK) tutkinto ja tutkintonimike. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ei pidä
poistamista perusteltuna siitäkään huolimatta, että koulutusta järjestänyt ammattikorkeakoulu
ei ole uusinut toimilupaansa järjestää tätä koulutusta. Kalatalouselinkeino on kasvussa, kun kalan kulutus lisääntyy ja kalan terveydelliset ja taloudelliset hyödyt ovat kiistattomat. Kalatalousalan mukaan tälle erikoisammattialalle tarvitaan osaajia, joiden ammattitaidon on oltava korkea.

Iktyonomi-tutkinto mahdollistaa laaja-alaiset valmiudet toimia elintarviketeollisuudessa, alkutuotannossa, viranomaistyössä sekä kalatalous- ja ympäristöalan esimies-, tuotekehitys- ja
neuvontatehtävissä. Iktyonomit myös koulutetaan osaamaan mm. ympäristöselvitysten kenttä-
työt, laatimaan suunnitelmia ja toteuttamaan vesistö- ja kalastokunnostuksia sekä kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmia. Iktyonomit myös työllistyvät hyvin. Tärkeää olisikin, että koulutusta edelleenkin järjestettäisiin”

tiistai 28. toukokuuta 2013

Lähiruuantuottamisen osaamisala?

Ammatillisten tutkintojen uudistaminen antaa mahdollisuuden tehdä uusia avauksia ja suunnitella puhtaalta pöydältä uusia tutkintoja ja osaamisaloja. Tarvitaisiinko esimerkiksi lähiruuantuotannon osaamisalaa, jossa opiskellaan maataloustuotteiden jatkojalostamista? Oppilaitoksen edustajia ja muita tahoja haastetaan ottamaan kantaa, kun kerrankin tehdään mittava remontti.