keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Ammatillisen koulutuksen rahoitus herättää vilkkaan keskustelun

Koko ryhmä pitää tärkeänä, että rahoitusjärjestelmä ei asetu esteeksi joustaville muodoille hankkia osaamista ja suorittaa tutkintoja.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta kehitetään

Työryhmässä käydään vilkasta keskustelua rahoituksen elementeistä. Nyt pohjana on esitetty perusrahoitusta, suorituksiin perustuvaa rahoitusta ja vaikuttavuusrahoitusta. Tulokseen perustuvaa rahoitusta aiotaan kasvattaa nykyisestä.

Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen rahoituksen elementtejä pidetään ainakin osittain erilaisina. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa pidetään itsestään selvänä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää.
 

perjantai 22. marraskuuta 2013

Monityönantajaista oppisopimusta kehitetään

Opetushallituksen työryhmä kuuli tänään järjestöjen edustajia hankkeessa, jossa kehitetään monityönantajaista oppisopimuskoulutusta.

Keskustelutilaisuudessa tuli ilmi oppisopimuskoulutuksen melko vähäinen käyttö, mutta myös sen taipuminen jo tänä päivänä monenlaiseen toteutusmalliin.

Keskustelussa ilmeni myös haasteita liittyen mm yhteisten pelisääntöjen luomiseen, eri näkökohtiin työnantajan ja työntekijän motivaatiosta ja sitoutumisesta sekä erityisesti pulaan moniosaajista, johon monityönantajainen oppisopimuskoulutus voisi vastata.

Järjestön edustajat peräänkuuluttivat työryhmältä nykyisten hyvien ja joustavien käytäntöjen kuvaamista. Ehdotukset tulisivat olla entistä yksinkertaisempia toteuttamistavaltaan, jotta liikaa byrokratiaa voitaisiin karsia. Toisaalta kehittämisehdotusten ei saisi nykytilanteessa lisätä kustannuksia, jotta ne olisivat toteuttamiskelpoisia myös käytännössä.

torstai 21. marraskuuta 2013

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan neuvottelukunta kokoontui

Juha Gröhn kertoi opiskelijoiden osaamismuutoksesta 60-luvulta nykypäivään. Bioalan kannalta opiskelijat tulevat kykyisin kaupungeista ja erilaisilla osaamispääomalla kuin ennen.

Gröhn korosti biotalouden näkökulmaa entiseen agraaritalouteen verrattuna. Osaajien liikkuvuus on myös otettava huomioon. Biotieteet ovat yhteinen nimittäjä ruuantuotannosta ihmisen hyvinvointiin, painotti Juha Gröhn.

Osaamisportfolioon tarvitaan alasta riippumattomia alueita, kuten markkinointi, juridiikka tai taloushallinto. Näitä osaajia kuitenkin koulutetaan monissa tiedekunnissa. Ruokaprosessin kokonaisuus on oltava maatalous-metsätieteellisen opetuksen ydintä.

Suurten yrityksen rekrytoinnissa on KTM ja DI tutkinnoilla tulevat ovat lisääntyneet suhteessa MMM. Myös AMK-tutkinnon suorittaneita on paljon heidän käytännönläheisemmän otteen vuoksi. Heitä suuret elintarvikeyhtiöt käyttävät heidän uran alkuvaiheessa ryhmänjohtotehtäviin. Gröhn kuitenkin huomauttaa, että AMKien ja yliopiston ei tule kilpailla keskenään.

Elintarviteollisuuden yleisjohdon tehtävissä viikkiläisten osuus on vähentynyt, kertoi Gröhn. Koulutuspohjan merkitys vähenee yleisjohdon tehtävissä. KTM tutkinto on yleinen. Substanssiosaamisen ymmärtämisellä on kuitenkin merkitystä. Viikkiläiset "jämähtävät" helposti asiantunijatehtäviin Gröhnin mielestä, vaikka tiedekunnan tuottama ja tarjoama koulutus on hänen mielestä kohdallaan.

Gröhn suosittaa tervettä osaajien vaihtoa tiedekunnan ja teollisuuden välillä molemminpuolisen hyödyn saamiseksi.

 

Ammtillisten tutkintojen kehittäminen etenee

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen on vaiheessa, jossa ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen lakiluonnoksia hiotaan.

Työryhmä teki vielä joitain muutoksia, joista eräs koski näyttötutkintojen tutkintojen muodostumista. Nykymuotoilu oli, että jokaisella tutkinnolla tulisi olla vähintään yksi pakollinen osa ja yksi valinnainen osa. Työryhmä teki muutoksen, jossa tämä koskee tutkintoa TAI osaamisalaa. Tämä takaa tutkintojen laajemman yhteen kokoamisen tulevaisuudessa ja säilyttää työelämälähtöisen lähetymistavan.

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Luonnonvarakeskuksen muodostumista voi seurata verkosta

Luonnonvarakeskuksen eri vaiheita voi seurata verkosta osoitteista:
www.luonnonvarakeskus.fi

Matkalla Luonnonvarakeskukseen

 Projektinjohtaja Hannu Raitio esitteli Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen tilannetta. Valmistelu etenee suunnitelman mukaisesti ja hallituksen esitys Luonnonvarakeskusta koskevaksi lainsäädännöksi on lähetetty lausuntokierrokselle.

Strategia on valmistunut ja tutkimusagenda on valmisteilla.

Asiakkuus- ja palvelustrategia on valmistunut, brändistrategia on valmisteilla sekä yhteinen asiakastyytyväisyyskysely on tulossa keväällä 2014.

Luonnonvarakeskuksen rakenteellinen toimintamalli on valmistunut ja organisaatiorakenteen täsmentäminen ja työjärjestyksen valmistelu on käynnissä.

Hanke ei ole ainoastaan kolmen tutkimuslaitoksen fuusio, vaan MMM:n hallinnonalalta tähän kokonaisuuteen liittyy TIKE:n toiminnot tilastopalveluiden parantamiseksi.

Luonnonvarakeskuksen sidosryhmät kohtasivat

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio avasi tilaisuuden ja totesi että, luonnonvarakeskuksen muodostaminen on suurin muutos, mitä tällä hetkellä sektoritutkimukseen liittyy.

Rakennepoliittisesta ohjelmasta on rajattu sektoritutkimus kuitenkin pois, painotti Husu-Kallio.

Tutkimusyhteistyötä tiivistetään entisestään, kun mietitään lynet-verkoston entistä tarkoituksenmukaisempaa kehittämistä.

Meneillään oleva uudistus on erityisen tärkeää, jotta Suomi pärjää globaalissa kilpailussa. Vihreä voima on tulevaisuuden voima, kertoi Husu-Kallio suomalaisten metsien luonnonvaroista. Syntyvän Luonnonvarakekuksen eräs visio on, että maatalousalan ja metsäalan biomassat laitetaan fiksulla tavalla yhteen, teroitti Husu-Kallio.

Tukea maatalousyrittäjille ja heidän ulkomaalaisille työntekijöille luvassa

Maahanmuuton kehittämisohjelmien johtoryhmässä nousi keskusteluun maatalousyrittäjien ja heidän ulkomaalaisten työntekijöiden monenlaisen tuen tarve.

Vielä viimeiselle toimintavuodelle on luvassa erityisesti tälle kohderyhmälle koottua tai uutta materiaalia heidän tarpeisiinsa. Maatilayrittäjät ovat tahoillaan melko yksin ja toisaalta myös ulkomaalaiset työntekijät sijoittuvat maaseudulle. Näin ollen neuvontamateriaalia työskentelemiseen, kielikysymyksiin ja maatilalla työskentelyn erityiskysymyksiin on todella tarpeen.

Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne eli MATTO-projektin projektipäällikkö Tapani Kojonsaari TEMistä lupasi ottaa haasteesta kopin.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Ammatillisen koulutuksen tarjontaa vähennetään

Ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärää vähennetään 1941 opiskelijaa vuoteen 2016 mennessä, kertoi opetusneuvos Tarja Riihimäki opetus- ja kulttuuriministeriöstä Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivillä.

Koulutuksen järjestämislupien käyttöaste vuonna 2013 oli 99,8%. Tällä tasolla on oltu jo vuosikausia.

Ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa suunnataan koulutustakuun nimissä peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen siirtyville.

Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät Helsingissä

Opetusneuvos Tarja Riihimäki käsitteli päivien avauspuheenvuorossaan ammatillisen koulutuksen ajankohtaisia asioita. Hän toi esiin mm, että:
- ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen jatkuu
- ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää kehitetään
- työpaikoilla tapahtuvan oppimisen kehittäminen jatkuu painottaen joustavien opintopolkujen kehittämistä
- ammtillista tutkintojärjestelmää kehitetään
- opiskelijavalintoja ja hakupalveluja kehitetään
- nivelvaiheen valmistavien koulutusta uudistetaan
- ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa kehitetään ja vahvistetaan.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Maatalouspolitiikan ajankohtaisseminaari luonnonvara-alan opettajille


30.-31.1.2014 Maatalouspolitiikan seminaarin maatalousoppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen maatalouden liiketalouden opettajille sekä muille asiasta kiinnostuneille 

Paikkana on MTK, Simonkatu 6 

Ohjelmassa on maan parhaat asiantuntijat maatalouspolitiikan eri sektoreilta:
-         Maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsaus
-         Metsälait muutoksessa, metsäpolitiikan ajankohtaiskatsaus
-         Viljamarkkinakatsaus
-         Maitomarkkinakatsaus
-         Kestävä ruuantuotanto, ympäristöasian ajankohtaiskatsaus
-         Osuustoiminnan ajankohtaiskatsaus
-         jne 

Mukaan sopii 40 ensin ilmoittautunutta!


 

Maatalousyrittäjän työvoiman ja -määrän hallinta ja työn johtaminen


Maavoima -hankkeen loppuseminaariin keskiviikkona 20.11.2013, klo 13.00 – 15.00. Seminaaripaikkana on Tieteiden talo, Sali 312; Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki.
Maavoima- hanke ja seminaari käsittelee Maatalousyrittäjän työvoiman ja työmäärän hallintaa ja työn johtamista maataloudessa.  

Seminaarin ohjelma:
13.00-13.10 Tilaisuuden pj. Juha Suutarinen, MTT Taloustutkimus

13.10-13.20 Tilaisuuden avauspuheenvuoro, Markus Pyykkönen, ohjausryhmän pj, STM

13.20-13.40 Työvoiman käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät, Eerikki Kaila ja Janne Karttunen, TTS

13.40-14.00 Työnjohtamisen käytännöt ja haasteet maatilalla, Jarkko Leppälä, MTT

14.00-14.20 Hyvä työnopastus työn sujumisen edellytys, Markku Lätti, TTS

14.20-14.40 Selvitys politiikkatoimenpiteistä, Pia Smeds, MTT

14.40            Tilaisuuden yhteenveto ja kahvit

Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan seminaariin 15.11.2013 mennessä: http://www.webropolsurveys.com/S/4025BCEA28C29C7E.par


 

tiistai 5. marraskuuta 2013

Työperusteisen maahanmuuton vetovoimatekijät -julkaisu ilmestynyt

Tuore Recommended Oy:n toteuttama ”Työperusteisen maahanmuuton vetovoimatekijät, viestintäsuunnitelma” –julkaisu.

Julkaisussa koostetaan vetovoimaviestinnän tavoitteet, kohderyhmät viestintätarpeineen, viestinnän kanavat ja työkalut. Lisäksi pohditaan viestinnän vastuita ja arviointia.

"Suomi tarjoaa toimivan perustan työnteolle ja yrittämiselle: vakaan yhteiskunnan,
oikeudenmukaisen ja yhteistyötä korostavan työkulttuurin sekä kansainvälisesti
arvostetun koulutusjärjestelmän ja korkean elintason."


http://www.tem.fi/files/37856/Tyoperusteisen_maahanmuuton_vetovoimatekijat_viestintasuunnitelma.pdf

perjantai 1. marraskuuta 2013

Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia lausunnolla

Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia on kattava kuvaus puutarha-alan ammatillisen koulutuksen nykytilasta, koulutuksen tarjonnasta ja vetovoimaisuudesta opiskelijamäärien perusteella mitattuna. Strategian pohjalta on syntynyt 72 alan koulutuksen kehittämisehdotusta.

Kehittämisstrategia ottaa kantaa nykyisten tutkintojen työelämälähtöisyyteen ja tekee ehdotuksia tutkintojen kehittämiseksi. Strategiatyön mukaan puutarha-alan oppilaitoksia on liikaa ja ne sijaitsevat liian kaukana keskustaajamista, jotta alan opiskelu olisi vetovoimaista.