Tässä blogissa MTK:n järjestökoulutuksen tapahtumia sekä luonnonvara- ja ympäristöalan koulutukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Tsekkaa koulutustarjota MTK:n koulutuskalenterista.
maanantai 22. joulukuuta 2014
tiistai 9. joulukuuta 2014
maanantai 8. joulukuuta 2014
Maatalous- ja metsäpolitiikan ajankohtaisseminaari 29.-30.1.2015 luonnonvara-alan opettajille
MTK koulutus järjestää luonnonvara-alan opettajille ajankohtaisaiheita käsittelevän seminaarin MTK:n tiloissa Simonkadulla Helsingissä.
Päivien aikana käsitellään mm
-
Minkälainen tukipolitiikan ratkaisu lopulta
syntyikään
-
Metsälait muutoksessa – ajankohtaiskatsaus
-
Ympäristöpolitiikka – mutua vai faktaa
-
Eläinsuojelulainsäädännön muutokset
-
Mitä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen
nimiksi maatalousalalle?
Ilmoittaudu pian joko tästä linkistä:
1.päivä
9:30 Kahvit
10:00 Tilaisuuden avaus ja päivien
tavoitteet,
koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK
10:15 Nostetaan
Suomi suosta - eduskuntavaalit
johdon erityisavustaja Paula Viertola
11.00 Maatalouspolitiikan
ajankohtaiskatsaus
tutkimuspäällikkö Juha
Lappalainen
12:30 Lounas
13:30 Metsälait
muutoksessa, Metsäpolitiikan
ajankohtaiskatsaus
metsäasiantuntija Lea
Jylhä
14:45 Kahvi
15.15 Maaseudun
mahti – uusiutuva energia
energia-asiamies Ilpo
Mattila
16.15 Tuotantoeläinten itseisarvo ?
asiantuntija Leena Suojala
17.00 Päivä
päättyy
2.päivä
9.00 Ympäristöpolitiikka – tukeeko tuottavuutta
ja luonnonvarojen kestävää käyttöä
ympäristöjohtaja Liisa
Pietola
10.15 Osuuskunnan
hyödyt maaseututoimijoiden näkökulmasta
Toimitusjohtaja Sami Karhu
12.00 Lounas
13.00 Paras
ruoka tulee läheltä
ruokakulttuuriasiamies Anni Syväniemi
14.00 Ajankohtaista
koulutuspolitiikasta
koulutusjohtaja Susanna
Tauriainen
15.00 Päätöskahvit,
hyvää kotimatkaa
Seminaari maksaa 100 euroa/hlö ja sisältää ohjelmaan merkityt kahvit ja lounaat. Jokainen vastaa itse majoitus- ja matkakustannuksistaan.
perjantai 5. joulukuuta 2014
Lukion, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteet uudistetaan
Lukioverkostoa ja ammattikoulutusta karsitaan. Säädösmuutokset etenevät Eduskunnassa.
Vaikutukset luonnonvara-alalle ovat sekä myönteisiä että kielteisiä. Myönteistä on se, että jatkossa koulutuksen järjestäjät saavat rahaa myös tutkinnon osista. Luonnonvara-alalla niitä suoritetaan melko paljon.
Huolestuttavaa sen sijaan on se, että Itä-Suomen alueelta maatalousopetus on lopetettu suurelta osin. Kun koulutuslupia haetaan uudestaan, OKM:n tulee ottaa valtakunnallista vastuuta siitä, että luonnonvara-alan koulutusta on tarjolla myös Itä- ja Kaakkois-Suomessa.
OKM - Lukion, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteet uudistetaan
Vaikutukset luonnonvara-alalle ovat sekä myönteisiä että kielteisiä. Myönteistä on se, että jatkossa koulutuksen järjestäjät saavat rahaa myös tutkinnon osista. Luonnonvara-alalla niitä suoritetaan melko paljon.
Huolestuttavaa sen sijaan on se, että Itä-Suomen alueelta maatalousopetus on lopetettu suurelta osin. Kun koulutuslupia haetaan uudestaan, OKM:n tulee ottaa valtakunnallista vastuuta siitä, että luonnonvara-alan koulutusta on tarjolla myös Itä- ja Kaakkois-Suomessa.
OKM - Lukion, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteet uudistetaan
OKM - Näyttötutkintojärjestelmää kehitetään
Hallitus antoi torstaina lakiesityksen, jolla kehitetään näyttötutkintojärjestelmää. Järjestelmän yhteyttä työelämään vahvistetaan kaikilla tasoilla. Näyttötutkintojärjestelmän osin hajautuneita toimintamalleja yhtenäistetään ja toimijoille suunnattua tukea lisätään.
Luonnonvara-alalla lakiuudistus tarkoittaa, että näyttötutkintoja kehitetään TUTKE 2:n linjausten mukaisesti kooten suurempiin kokonaisuuksiin. Tämän myötä myös tutkintotoimikuntia tulee olemaan entistä vähemmän. Uudistus yhtenäistää käytäntöjä ja säästää aikaa ja resursseja.
Luonnonvara-alan tutkintojen uudistamisesta on esitys seuraavassa =>
OKM - Näyttötutkintojärjestelmää kehitetään
Luonnonvara-alalla lakiuudistus tarkoittaa, että näyttötutkintoja kehitetään TUTKE 2:n linjausten mukaisesti kooten suurempiin kokonaisuuksiin. Tämän myötä myös tutkintotoimikuntia tulee olemaan entistä vähemmän. Uudistus yhtenäistää käytäntöjä ja säästää aikaa ja resursseja.
Luonnonvara-alan tutkintojen uudistamisesta on esitys seuraavassa =>
OKM - Näyttötutkintojärjestelmää kehitetään
keskiviikko 12. marraskuuta 2014
Kestävän kehityksen sertifioinnin 10 v juhlassa koulukasvihuone ja kumppanuusmaatalous palkittiin
OAJ:n OKKA-säätiön järjestämässä kestävän kehityksen ja koulutuksen sertifioinnin 10-vuotisjuhlassa palkittiin Kestävän kehityksen teko -palkinnolla kouluja ja oppilaitoksia.
Ensimmäinen palkinto meni Ravintolakoulu Perholle kumppanuusmaatalousmallistaan, jossa koko henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat peltotöihin ja sadonkorjuuseen. Näin heille -ruuanvalmistuksen ammattilaisille - tulee käsitys siitä, miten ruuan raaka-aineita valmistetaan. Ravintolakoulu Perho on ruokaosuuskunnan jäsen.
Kolmannen palkinnon sai Mankolan koulu koulukasvihuoneesta, jossa oppilaat kasvattavat yrttejä ja vihanneksia. He osallistuvat myös avomaantuotantoon, jossa kasvatetaan perunoita, porkkanoita ja juureksia.
Lue lisää: http://www.koulujaymparisto.fi/sivu.php?id=31000
Ensimmäinen palkinto meni Ravintolakoulu Perholle kumppanuusmaatalousmallistaan, jossa koko henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat peltotöihin ja sadonkorjuuseen. Näin heille -ruuanvalmistuksen ammattilaisille - tulee käsitys siitä, miten ruuan raaka-aineita valmistetaan. Ravintolakoulu Perho on ruokaosuuskunnan jäsen.
Kolmannen palkinnon sai Mankolan koulu koulukasvihuoneesta, jossa oppilaat kasvattavat yrttejä ja vihanneksia. He osallistuvat myös avomaantuotantoon, jossa kasvatetaan perunoita, porkkanoita ja juureksia.
Lue lisää: http://www.koulujaymparisto.fi/sivu.php?id=31000
maanantai 10. marraskuuta 2014
Luonnonvara- ja ympäristöalan tutkintoja kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi
Maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunnan pj Susanna Tauriainen esittelee 13.11. Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivillä Opetushallituksessa, miten luonnonvara- ja ympäristöalan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja voitaisiin koota suurempiin kokonaisuuksiin. Samalla muodostetaan tutkintonimikkeet.
maanantai 3. marraskuuta 2014
Lukiorahoitusmallin palikat
Perusrahoitus (49%) muodostuu tutkintoon johtavasta koulutuksesta ja muusta koulutuksesta. Tutkintoon johtava koulutus muodostuu opiskelijavuosista sekä saavutettavuuskorotuksesta. Se koskee pieniä lukioita. Muu koulutus muodostuu kurssien lukumäärästä ja lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta.
Suoritusrahoitus (47%) muodostuu yo-tutkinnoista sekä lukiotutkinnon suorituksista. Vaikuttavuusrahoitus (4%) koostuu jatko-opintoihin sijoittuminen, läpäisystä ja opiskelijoiden hyvinvointipalautteesta. Nämä kaikki ovat uusia mittareita.
Muussa rahoituksessa on sisäoppilaitoksia koskeva majoitusrahoitus ja harkinnanvarainen rahoitus (sis erityisen koulutustehtävän harkinnanvaraisen rahoituksen).
Suoritusrahoitus (47%) muodostuu yo-tutkinnoista sekä lukiotutkinnon suorituksista. Vaikuttavuusrahoitus (4%) koostuu jatko-opintoihin sijoittuminen, läpäisystä ja opiskelijoiden hyvinvointipalautteesta. Nämä kaikki ovat uusia mittareita.
Muussa rahoituksessa on sisäoppilaitoksia koskeva majoitusrahoitus ja harkinnanvarainen rahoitus (sis erityisen koulutustehtävän harkinnanvaraisen rahoituksen).
Lukiokoulutuksen järjestäjäverkkouudistus koskee koko toista astetta
Koulutuksen järjestämisedellytyksen arviointi perustuu kokonaisharkintaan. Lukioilta edellytetään myös yhteistyötä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja työelämän kanssa. Koulutukselle pitää olla riittävä väestöpohja.
Lukiokoulutuksen rahoitusmallit nähtävillä OKM:n sivuilla
Uudella rahoitusmallilla lasketut mallit lukioista ovat OKM:n sivuilla linkistä =>
Lukiokoulutuksen uudistus etenee - vähemmällä enemmän?
Uudistus perustuu hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanoon. Samaan aikaa on meneillään isoja koulutuspoliittisia uudistuksia (mm rahoituslaki). Taustalla on julkisen talouden kestävyysvaje, joka pakottaa tekemään uusia ratkaisuja.
4.12.2014 annetaan jo HE. Eduskunnan pitäisi päättää kevätkaudella voimaantulosta. Uudet järjestämisluvat ja rahoitus olisivat voimassa 1.1.2017.
Vaikka taloudelliset resurssit vähenevät kaikilta koulutustasoilta, pyritään vahvempiin koulutuksen järjestäjiin.
Lukiokoulutuksessa ei koulutuksen järjestäjien määrä vähentynyt (283 kpl). Lukiossa opiskelee 101167 opiskelijaa tällä hetkellä.
Oppilaitoksia yhteensä 422 kpl. Suhteellisen paljon on pieniä lukioita. Esimerkiksi 100-299 opiskelijan lukioita on 142 kpl.
Suurin haaste on saavutettavuuden turvaaminen, ja koulutuksellinen tasa-arvo. Valmistelussa on yritetty ottaa huomioon lukiokoulutuksen erityispiirteet. Samalla kuitenkin tavoitellaan parempaa opiskelijoiden saamaa opetustarjontaa ja joustavien opintopolkujen toteuttamista.
Enää ei makseta siitä että opiskelija on läsnä, vaan siitä kuinka paljon tulee suorituksia. Sopiiko suoritekeskeisyys näin vahvasti koulutukseen?
4.12.2014 annetaan jo HE. Eduskunnan pitäisi päättää kevätkaudella voimaantulosta. Uudet järjestämisluvat ja rahoitus olisivat voimassa 1.1.2017.
Vaikka taloudelliset resurssit vähenevät kaikilta koulutustasoilta, pyritään vahvempiin koulutuksen järjestäjiin.
Lukiokoulutuksessa ei koulutuksen järjestäjien määrä vähentynyt (283 kpl). Lukiossa opiskelee 101167 opiskelijaa tällä hetkellä.
Oppilaitoksia yhteensä 422 kpl. Suhteellisen paljon on pieniä lukioita. Esimerkiksi 100-299 opiskelijan lukioita on 142 kpl.
Suurin haaste on saavutettavuuden turvaaminen, ja koulutuksellinen tasa-arvo. Valmistelussa on yritetty ottaa huomioon lukiokoulutuksen erityispiirteet. Samalla kuitenkin tavoitellaan parempaa opiskelijoiden saamaa opetustarjontaa ja joustavien opintopolkujen toteuttamista.
Enää ei makseta siitä että opiskelija on läsnä, vaan siitä kuinka paljon tulee suorituksia. Sopiiko suoritekeskeisyys näin vahvasti koulutukseen?
perjantai 31. lokakuuta 2014
Osallistu farm education seminaariin 7.11.
Farm Education -seminaarissa tarkastellaan maaseudun ja maatilojen
mahdollisuuksia opetuksen tukena, niin kansallisesta kuin kansainvälisestä
näkökulmasta.
Ilmoittaudu ja lue lisää =>
Ilmoittaudu ja lue lisää =>
torstai 16. lokakuuta 2014
OKM - Näyttötutkintojärjestelmää uudistetaan
Keskeiset muutokset:
- Tutkintotoimikuntien määrää vähennetään
- Perustetaan tutkintotoimikuntien sihteeristö
- Tutkintotoimikunnat keskittyvät laadun kehittämiseen
Lue lisää:
OKM - Näyttötutkintojärjestelmää uudistetaan
- Tutkintotoimikuntien määrää vähennetään
- Perustetaan tutkintotoimikuntien sihteeristö
- Tutkintotoimikunnat keskittyvät laadun kehittämiseen
Lue lisää:
OKM - Näyttötutkintojärjestelmää uudistetaan
perjantai 26. syyskuuta 2014
tiistai 23. syyskuuta 2014
Uusi oppikirja: Ratsastuksenopettajan valmennustaidot
Kirja käsittelee ratsastuksenopettajien ja -valmentajien opetustekniikoita ja auttaa kehittämään niitä niin, että valmennettavat ratsastajat saavat parhaat puolensa esiin. Kirjan avulla opettaja voi soveltaa moderneja valmennustaitoja ratsastusurheilussa. Aiheina ovat muun muassa motivaatio, itseluottamuksen kasvattaminen, henkilökohtainen edistyminen, itsetunto ja itsearviointi, urheilupsykologia ja oppimisen mekanismit. Kirjoittaja selittää, miten näitä voidaan lähestyä ratsastusvalmennuksessa, on opetuksen kohteena sitten aloittelija, edistyneempi harrastaja tai huipulle tähtäävä kilparatsastaja. Tekijä Islay Auty on kokenut valmentaja, tuomari ja tutkintojen vastaanottaja Iso-Britanniassa ja kysytty luennoitsija, joka on kirjoittanut useita kirjoja ratsastuksen opettamisesta. Kirjan on suomentanut MMM, fil.tri ja ratsastuksenopettaja Terhi Laurila
http://verkkokauppa.oph.fi/epages/OPH.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/OPH/Products/9789521356599
http://verkkokauppa.oph.fi/epages/OPH.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/OPH/Products/9789521356599
perjantai 19. syyskuuta 2014
Eurooppalaiset koulunkehittäjät: Enemmän luottamusta, vähemmän kontrollia – vähemmän työtä?
Eurooppalainen oppilaitosjohtamisen ja –kehittämisen asiantuntijaverkosto pitää vuosikonferenssinsa Vantaalla syyskuun 18 – 20 päivinä. Konferenssin teemana on ”More Trust, less Control – less Work? Culture of Trust as a Basis of Educational Leadership and School Improvement”. Tarkoituksena on tutkia ja verrata eri maiden kouluissa ja opetuksessa vallitsevia käsityksiä ja käytäntöjä erityisesti luottamuksen tai sen puutteen näkökulmasta.
Tämän vuoden konferenssin pääpuhujat ovat Harvardin yliopiston vieraileva professori, Pasi Sahlberg sekä tutkimus- ja kehittämisjohtaja Daisy Christodoulou ARK Schoolista Englannista. Christodouloun kirja ”Seven Myths about Education” julkaistiin tänä vuonna.
Konferenssin esitykset:
http://enirdelm2014.wordpress.com/presentations/
Tämän vuoden konferenssin pääpuhujat ovat Harvardin yliopiston vieraileva professori, Pasi Sahlberg sekä tutkimus- ja kehittämisjohtaja Daisy Christodoulou ARK Schoolista Englannista. Christodouloun kirja ”Seven Myths about Education” julkaistiin tänä vuonna.
Konferenssin esitykset:
http://enirdelm2014.wordpress.com/presentations/
sunnuntai 7. syyskuuta 2014
perjantai 5. syyskuuta 2014
keskiviikko 3. syyskuuta 2014
STOP TURHALLE BYROKRATIALLE - viljelijätilaisuus 4.9.2014 Seinäjoella
Byrokratia näännyttää viljelijän. Suunnitelmallisuudelle ja luovuudelle ei jää tilaa, kun suurin huoli on yhä tarkemmaksi käynyt valvonta. Nyt jos koskaan asialle on tehtävä jotain!
Viljelijät ovat kutsuneet maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon ja viranomaisia 4.9. Seinäjoelle kuulemaan, mikä mättää eniten. Tavoitteena on suora vuoropuhelu, ongelmien esittely ja asioiden vieminen eteenpäin. Paikalle odotetaan viittäsataa viljelijää.
Ohjelma torstaina 4.9.2014, Koulutuskeskus Sedun Törnävä –sali, Törnäväntie 24, Seinäjoki
Tarkempi ohjelma.
Viljelijät ovat kutsuneet maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon ja viranomaisia 4.9. Seinäjoelle kuulemaan, mikä mättää eniten. Tavoitteena on suora vuoropuhelu, ongelmien esittely ja asioiden vieminen eteenpäin. Paikalle odotetaan viittäsataa viljelijää.
Ohjelma torstaina 4.9.2014, Koulutuskeskus Sedun Törnävä –sali, Törnäväntie 24, Seinäjoki
Tarkempi ohjelma.
perjantai 29. elokuuta 2014
Ilmoittaudu MTK:n verkkokurssille - tutustu ajankohtaisiin maatalouden ja metsäpolitiikan päivän polttaviin kysymyksiin
Järjestö uudistuu! Tutustu lisää:
Koulutus järjestetään verkkokurssina 7.10.-10.11.2014. Ilmoittautumisen jälkeen osallistujat saavat MTK:n verkko-opistoon käyttäjätunnuksen ja salasanan sekä tarkat tiedot koulutuksen etenemisestä.
Ilmoittautuminen:
http://www.lyyti.in/MTK_1_Toimijana_jarjestossa_verkkokurssi_1242
Tavoite:
Koulutuksen tavoitteena on perehtyä järjestön toimintaan sekä lisätä kurssilaisten osaamista oman alansa tuotantotoiminnan kannattavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Koulutuksen sisältö:
Koulutuksen aikana perehdytään MTK:n perustehtävään ja toiminnan rakenteisiin. Osallistujat pohtivat maaseutuyrittäjän verkostoitumisen merkitystä yritystoiminnan ja vaikuttamisen näkökulmasta sekä, miten nuorten kohtaaminen järjestössä otetaan huomioon. Lisäksi pohditaan maaseutuyrittäjän hyvinvoinnin merkitystä niin oman työn kuin luottamustehtävien hoitamisen kannalta. Kurssilla johdatellaan maatalouden ja/tai metsätalouden tulonmuodostuksen mekanismeihin sekä markkinavaikuttamiseen paikallisesti ja alueellisesti.Koulutus järjestetään verkkokurssina 7.10.-10.11.2014. Ilmoittautumisen jälkeen osallistujat saavat MTK:n verkko-opistoon käyttäjätunnuksen ja salasanan sekä tarkat tiedot koulutuksen etenemisestä.
Ilmoittautuminen:
http://www.lyyti.in/MTK_1_Toimijana_jarjestossa_verkkokurssi_1242
OKM - Ehdotus ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uudeksi rahoitusjärjestelmäksi
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen tarkoituksena on tukea ja tehostaa opiskelijoiden tutkinnon tai sen osan suorittamista, kannustaa koulutuksen järjestäjiä tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan sekä edesauttaa työmarkkinoiden tarvitseman osaamisen kehittymistä. Kunkin koulutusmuodon (oppilaitosmuotoinen peruskoulutus, oppisopimusmuotoinen peruskoulutus, oppisopimusmuotoinen lisäkoulutus ja oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus) kokonaisrahoitus määräytyisi valtion talousarviossa sille osoitetun kokonaismäärärahan puitteissa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa kokonaisrahoitus muodostuisi valtionosuudesta ja kuntien rahoitusosuudesta. Tutkintoon tai osatutkintoon tähtäävässä koulutuksessa rahoitus muodostuisi työryhmän ehdotuksen mukaan kolmesta rahoituselementistä: perusrahoituksesta, suoritusrahoituksesta ja vaikuttavuusrahoituksesta, joiden prosenttiosuudet määriteltäisiin lainsäädännössä. Rahoitus jaettaisiin jokaisessa rahoituselementissä vielä tarkemmalle tasolle lainsäädännössä päätettävien määräytymisperusteiden mukaisesti. Pääosaa rahoitusosioista painotettaisiin koulutusalakohtaiset kustannuserot huomioivilla painokertoimilla. Lisäksi rahoituksen määräytymisessä otettaisiin huomioon erityisopiskelijat sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat opiskelijat.
OKM - Ehdotus ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uudeksi rahoitusjärjestelmäksi
OKM - Ehdotus ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uudeksi rahoitusjärjestelmäksi
keskiviikko 20. elokuuta 2014
maanantai 18. elokuuta 2014
Kasvatus metsässä -foorumi 18.-19.9. Oulussa
Kolmannen kerran järjestettävän Kasvatus metsässä -foorumin
teemana on tänä vuonna Luovuus, innovaatiot ja metsä. Foorumissa
Opetushallituksen yleissivistävän toimintayksikön johtaja Jorma Kauppinen puhuu
aiheesta ”Metsäopetuksen mahdollisuudet uudistuvissa opetussuunnitelman
perusteissa”. Parhaillaan valmisteilla olevat perusopetuksen opetussuunnitelman
perusteet korostavat luokan ulkopuolella tapahtuvaa oppimista, yhteistyötä eri
toimijoiden kanssa ja uusia työtapoja. Kasvatus metsässä -foorumi tarjoaa
näiden tavoitteiden toteuttamiseen myös käytännön esimerkkejä, vinkkejä ja
yhteistyökumppaneita.
perjantai 8. elokuuta 2014
OECD educationtoday: suomalaiskoululaiset ympäristötietoisimpia
OECD:n tutkimuksessa vain 19%:lla maailman koululaisista on riittävästi tarttunut koulussa ympäristötietoutta. Suomen koululaiset ovat selvityksen kirkasta kärkeä. Tasoa on silti varaa nostaa.
OECD educationtoday: Think Green: education and environmental awareness...: by Tracey Burns and Roxanne Kovacs Directorate for Education and Skills The environment is a hot topic in the press and classrooms ...
OECD educationtoday: Think Green: education and environmental awareness...: by Tracey Burns and Roxanne Kovacs Directorate for Education and Skills The environment is a hot topic in the press and classrooms ...
tiistai 5. elokuuta 2014
tiistai 1. heinäkuuta 2014
perjantai 27. kesäkuuta 2014
torstai 19. kesäkuuta 2014
Sivistysvaliokunnan mietintö ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisestä on valmistunut
Mietintö löytyy seuraavasta linkistä
Eduskunta ei ehdi hyväksyä lakeja enää kevätistuntokauden
aikana. Syysistuntokauden ensimmäinen istunto on ti 2.9.2014, joten lakien
hyväksyminen, vahvistaminen ja asetusten antaminen siirtyy syyskuulle.
Vaikuttamisen sivusto osallistu.fi antaa työkaluja vaikuttamiseen
Tältä opintokeskusten yhteistyössä luomalta sivustolta löydät runsaasti tietoa osallistumisesta ja vaikuttamisesta omalla paikkakunnallasi ja lähiympäristössäsi.
tiistai 17. kesäkuuta 2014
Uusi opas luomunaudanlihan tuotantoon siirtyville – Luonnonmukaisen naudanlihantuotannon hyvät toimintatavat
Opas on ladattavissa seuraavasta linkistä:
https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/luomunaudanlihantuotanto_13062014s.pdf
perjantai 13. kesäkuuta 2014
torstai 12. kesäkuuta 2014
keskiviikko 11. kesäkuuta 2014
tiistai 10. kesäkuuta 2014
LUKEn alueellisen toiminnan aluestrategiaa esitteli kehitysjohtaja Ilkka P Laurila
Nykyisin toimitaan lähes 40 paikkakunnalla. Suurimmat toimipaikat ovat Jokioinen, Vantaa, Helsinki ja Joensuu.
Henkilöstömäärä on nykyisin noin 1700. 25%:n leikkauksista noin 30% tullaan kompensoimaan lisätuloilla. Toiminnan volyymi tulee pienenemään noin 15%. Infrakustannus vähenee noin 20%, joka liittyy alueelliseen toimintaan.
LUKEn toiminta kuitenkin kattaa koko maan, vaikka toimipaikkoja vähennetäänkin. Samalla tehostetaan toimitilojen käyttöä. Maailman tieteestä Suomessa tehdään noin 0,6-0,7%. Näin ollen tavoitellaan osaamisen ja kansainvälisyyden lisäämistä. Tutkimusryhmien kokoa tullaan kasvattamaan ja näin lisäämään palvelukykyä.
Valtion tuloilla katetaan 67% ja 2017 tavoitellaan 59%, jolloin muu rahoitus tullaan kattamaan markkinoilta eli ulkopuolisilta rahoittajilta. Voimavaroja kootaan harvempiin paikkoihin, jotta niitä on varaa kehittää. Pitkällä aikavälillä tullaan työskentelemään 14 paikakunnalla. Päätoimipaikat tulevat olemaan pääkaupunkiseutu, Jokioinen, Joensuu ja Oulu. Muita strategisia toimipaikkoja on noin 10.
Henkilöstömäärä on nykyisin noin 1700. 25%:n leikkauksista noin 30% tullaan kompensoimaan lisätuloilla. Toiminnan volyymi tulee pienenemään noin 15%. Infrakustannus vähenee noin 20%, joka liittyy alueelliseen toimintaan.
LUKEn toiminta kuitenkin kattaa koko maan, vaikka toimipaikkoja vähennetäänkin. Samalla tehostetaan toimitilojen käyttöä. Maailman tieteestä Suomessa tehdään noin 0,6-0,7%. Näin ollen tavoitellaan osaamisen ja kansainvälisyyden lisäämistä. Tutkimusryhmien kokoa tullaan kasvattamaan ja näin lisäämään palvelukykyä.
Valtion tuloilla katetaan 67% ja 2017 tavoitellaan 59%, jolloin muu rahoitus tullaan kattamaan markkinoilta eli ulkopuolisilta rahoittajilta. Voimavaroja kootaan harvempiin paikkoihin, jotta niitä on varaa kehittää. Pitkällä aikavälillä tullaan työskentelemään 14 paikakunnalla. Päätoimipaikat tulevat olemaan pääkaupunkiseutu, Jokioinen, Joensuu ja Oulu. Muita strategisia toimipaikkoja on noin 10.
LUKE tulee, oletko valmis, aloitti Jaana Husu-Kallio luonnonvarakeskuksen sidosryhmätilaisuudessa
Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos, ruuan ja uusiutuvien energiavarojen tutkimukseen keskittyvä uusi tutkimuslaitos -mm näillä sanoin Jaana Husu-Kallio kuvasi uutta Luonnonvarakeskusta kolmannessa sidosryhmätilaisuudessa.
Hän kehoitti jokaista lukemaan maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöä Luonnonvarakeskuksesta. Vaikka hanke on edennyt hyvin, haasteita asettaa erityisesti rahoituksen niukkeneminen ja ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen. Uuden keskuksen toimintamenorahoitus vähenee vuoteen 2017 mennessä noin 20 miljoonaa euroa vuoden 2013 tasoon verrattuna, joka tarkoittaa noin 25 prosentin säästöjä.
Jaana Husu-Kallio haastoi myös elinkeinoelämää mukaan "laittamalla euroja likoon" luonnonvarakeskukseen. Pelkällä valtion rahoituksella tutkimusta ei enää rahoiteta - ajat ovat muuttuneet.
Isoimpia haastetia on ollut neljän eri laitoksen erilaisten tietojärjestelmien yhteensovittaminen, kertoi projektinjohtaja Hannu Raitio. Henkilöstön näkökulmasta palkausjärjestelmän yhtenäistäminen on yksi keskeisimpiä asioita.
Hän kehoitti jokaista lukemaan maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöä Luonnonvarakeskuksesta. Vaikka hanke on edennyt hyvin, haasteita asettaa erityisesti rahoituksen niukkeneminen ja ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen. Uuden keskuksen toimintamenorahoitus vähenee vuoteen 2017 mennessä noin 20 miljoonaa euroa vuoden 2013 tasoon verrattuna, joka tarkoittaa noin 25 prosentin säästöjä.
Jaana Husu-Kallio haastoi myös elinkeinoelämää mukaan "laittamalla euroja likoon" luonnonvarakeskukseen. Pelkällä valtion rahoituksella tutkimusta ei enää rahoiteta - ajat ovat muuttuneet.
Isoimpia haastetia on ollut neljän eri laitoksen erilaisten tietojärjestelmien yhteensovittaminen, kertoi projektinjohtaja Hannu Raitio. Henkilöstön näkökulmasta palkausjärjestelmän yhtenäistäminen on yksi keskeisimpiä asioita.
tiistai 3. kesäkuuta 2014
torstai 22. toukokuuta 2014
Työhön houkutellaan tulevaisuudessa #SkillsFinland
Tulevaisuuden työ on osaaminen ja uuden luominen ja innovaatiot. Pitää keksiä jotain muuta, jota muut eivät ole hoksanneet.
Esimerkiksi tarvitaan fuusioenergiaa (saasteetonta energiaa), aurinkoenergiaa avaruudessa, bioteknologiaa.
Esimerkiksi tarvitaan fuusioenergiaa (saasteetonta energiaa), aurinkoenergiaa avaruudessa, bioteknologiaa.
Vanhoja hyviä aikoja ei ole ollut olemassa #skillsfinland
herättelee meitä Esko Valtaoja. Todellinen maailman historia on valtava BKT:n kasvu viimeisen sadan vuoden aikana ja sen on saanut aikaan tiede, joka sai aikaan reaalista vaurautta.
Työn tulevaisuus ei ole kuitenkaan synkkä. Haasteet ovat uusia ja erilaisia. Aikanaan kuitenkin maanviljelys mahdollisti sivilisaation, ylijäämän ja työn.
Työn tulevaisuus ei ole kuitenkaan synkkä. Haasteet ovat uusia ja erilaisia. Aikanaan kuitenkin maanviljelys mahdollisti sivilisaation, ylijäämän ja työn.
Esko Valtaoja kritisoi tulevaisuuteen katsojia #skillsfinland
Tärkeimmät tapahtumat eivät ole uutisissa, sanoo professori Esko Valtaoja.
Suomi on pieni peluri maailmassa. Pessimismi syö ajatteluamme. Ensimmäistä kertaa meidän lapsillamme tulee olemaan hankalimmat ajat kuin meillä, ravistelee Esko Valtaoja huippuosaamisen seminaarissa.
Mutta hän korostaa silti, että hyvinvointimme taso on mennyt kokoajan eteenpäin. Esimerkiksi väkivalta on vähentynyt, elämme yhä pidempään. Ruoka on niin itsestään selvää, ettemme muista ajatella nälkävuosia jne jne jne.
Suomi on pieni peluri maailmassa. Pessimismi syö ajatteluamme. Ensimmäistä kertaa meidän lapsillamme tulee olemaan hankalimmat ajat kuin meillä, ravistelee Esko Valtaoja huippuosaamisen seminaarissa.
Mutta hän korostaa silti, että hyvinvointimme taso on mennyt kokoajan eteenpäin. Esimerkiksi väkivalta on vähentynyt, elämme yhä pidempään. Ruoka on niin itsestään selvää, ettemme muista ajatella nälkävuosia jne jne jne.
Esko Valtaoja huippuosaamisen seminaarissa
Professori Esko Valtaoja avasi näkökulmaa tulevaisuuden ammateista. Hän kritisoi tulevaisuuden pohtijoita villasukissa kulkijoiksi. Horisontti pitää suunnata riittävän kauas tulevaisuuteen.
Hän nosti esiin liian menneisyyden ihannoinnin.
Hän nosti esiin liian menneisyyden ihannoinnin.
maanantai 12. toukokuuta 2014
Turvallinen maatila - Yrittäjä - tilan tärkein voimavara
MTK:n, LähiTapiolan ja Melan tuottamasta Turvallinen
maatila -videosarjasta on julkaistu viides, maatalousyrittäjän hyvinvoinnista
kertova video. Maatalousyrittäjä on itse tilansa tärkein tuotannontekijä, josta
on pidettävä hyvää huolta. Hyvinvoivan ja tuottavan maatilayrityksen takana on
hyvinvoiva yrittäjä, jonka työkyky sekä fyysinen ja henkinen terveys ovat
kunnossa. Yrittäjä – tilan tärkein voimavara -videolla muistutetaan,
että maatalousyrittäjän työssä jaksamisen, työkyvyn ja työhyvinvoinnin kannalta
oleellista on se, miten yrittäjä hoitaa ja huoltaa itseään.
tiistai 6. toukokuuta 2014
keskiviikko 30. huhtikuuta 2014
Kotieläinopettajien ja -ohjaajien päivät Perhossa 4.-5.6.2014
Ohjelma
Sketsejä ja mukavaa yhdessäoloa
14.00 Lähtökahvi
Ilmoittautuminen
Keskiviikko 4.6.2014
8.30 Majoittuminen
9.00 Tulokahvi ja ilmoittautuminen Päärakennuksen ruokasalissa
Tervetuloa, koulutuspäällikkö Matti Louhula
9.30 – 14.30 Snellman
16.30 Koulutilan esittely
18.00 Kahvi
18.30 Siirtyminen Koirasalmeen viettämään iltaohjelmaa
Onkikilpailut
Illallinen, Possujuhla
Saunomista, uintia
Torstai 5.6.2014
8.00 Aamiainen
9.00 – 9.45 Nurmen merkitys nautakarjan ruokinnassa, Kirsi Pakarinen
9.50 – 10.45 Lypsykarjan tuotosseuranta uudistuu, Heli Wahlroos
10.45 Lounas
11.30 -13.10 Faban terveiset, Minna Rintamäki
14.00 Lähtökahvi
Paikka Keski-Pohjanmaan ammattiopisto
Luonnonvara-ala Perhon toimipaikka
Haanentie 26, 69950 PERHO
Osallistumismaksu Koulutuspaketti yht. 140 e / hlö.
(Koulutusmaksu 100 e ja iltaohjelma 40 e.)
Hinta sisältää koulutuksen, materiaalit, ohjelman mukaiset linja-autokuljetukset, tutustumiskäynnit, muun ohjelman sekä ruokailut ja kahvin.
Majoitus Majoittuminen koulutilan Kaunottaressa tai Kulkurissa
35 e/ hlö / vrk /2hh. Otathan omat liinavaatteet mukaan.
Majoitusta voi kysellä myös Joutenhovista (www.joutenhovi.fi) tai Hotelli
Foxmannista (www.foxmanni.fi), joka sijaitsee Vetelissä, matkaa noin 45 km.
Ilmoittautuminen
tiistai 29. huhtikuuta 2014
Maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunta aloitti kolmivuotiskautensa
Maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunnan vastaavat tutkinnot kattavat muut luonnonvara- ja ympäritöalan tutkinnot, paitsi metsätalouden. Koulutustoimikuntien tehtävänä on seurata ja kartoittaa, minkälaista tulevaisuuden osaamista ammatillisella toisella asteella ja korkeakouluissa tarvitaan.
Maatalous- ja metsätalouden koulutustoimikunta jatkaa myös edellisen kauden työtä tutkintojen rakenteellisen kehittämisen osalta.
Maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunnan jäsenet ja varajäsenet:
Tauriainen Susanna, pj. MTK Lappalainen Juha MTK
Asikainen Ulla, ARENE Pasila Antti
Ekola Pentti,STTK, Pardia Mäenpää Raija
Hannonen Jouko, Suomen yrittäjät Mansikkamäki Raimo
Himanen Markku, MMM Vainio Anne
Holmlund-Norrén Christel, AMKE Jarmo Walli
Koponen Kirsi, SAK Holopainen Asta
Laakso Sirpa, OAJ Järvenranta Jari
Laaksonen Eero, KT Fager-Pintilä Noora
Moilanen Hannu, SAK, JHL Koskikallio Vesa
Pesola Tuomo, OAJ Korpihalkola Leila
Rekola Veli-Matti, EK, Maaseudun
työnantajaliitto Heino Jouni
Wallin Jyrki, AKAVA, Agronomiliitto Rautala Helena
Liimatainen Anne, siht. OPH Säisä Marjatta
Maatalous- ja metsätalouden koulutustoimikunta jatkaa myös edellisen kauden työtä tutkintojen rakenteellisen kehittämisen osalta.
Maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunnan jäsenet ja varajäsenet:
Tauriainen Susanna, pj. MTK Lappalainen Juha MTK
Asikainen Ulla, ARENE Pasila Antti
Ekola Pentti,STTK, Pardia Mäenpää Raija
Hannonen Jouko, Suomen yrittäjät Mansikkamäki Raimo
Himanen Markku, MMM Vainio Anne
Holmlund-Norrén Christel, AMKE Jarmo Walli
Koponen Kirsi, SAK Holopainen Asta
Laakso Sirpa, OAJ Järvenranta Jari
Laaksonen Eero, KT Fager-Pintilä Noora
Moilanen Hannu, SAK, JHL Koskikallio Vesa
Pesola Tuomo, OAJ Korpihalkola Leila
Rekola Veli-Matti, EK, Maaseudun
työnantajaliitto Heino Jouni
Wallin Jyrki, AKAVA, Agronomiliitto Rautala Helena
Liimatainen Anne, siht. OPH Säisä Marjatta
tiistai 8. huhtikuuta 2014
Opetusmaatilapäivät Mäntsälässä
Apulaisrehtori Mika Lindvist toivotti tervetulleeksi opetusmaatilahenkilökuntapäiville. Osallistujia oli kattavasti ympäri Suomen. Kerran vuodessa järjestettävillä päivillä käsitellään ajankohtaisia asioita koulutukseen liittyen, ammatillisia ajankohtaisia asioita sekä erityisesti tänä vuonna ammattitaitokilpailuja. Taitaja-kilpailut järjestetään samaan aikaan Lahdessa.
Opetusmaatilahenkilökunta on tärkeä osa luonnonvara-alan ammattiosaamisen kehittämisessä. Ensimmäisten tutkinnon osien käytännön osaamista harjoitellaan erityisesti oppilaitosten yhteydessä olevissa opetusmaatiloilla ennen kuin opiskelijat lähtevät yksityisille maatiloille työssäoppimaan.
Opetusmaatilahenkilökunta on tärkeä osa luonnonvara-alan ammattiosaamisen kehittämisessä. Ensimmäisten tutkinnon osien käytännön osaamista harjoitellaan erityisesti oppilaitosten yhteydessä olevissa opetusmaatiloilla ennen kuin opiskelijat lähtevät yksityisille maatiloille työssäoppimaan.
tiistai 18. maaliskuuta 2014
Maatalousalan AMK-konferenssi käynnistyy huomenna Messukeskuksessa
MTK kutsuu 19.-20.3.2014 kaikki maatalousalan ammattikorkeakoulut suureen maatalous- ja maaseutupolitiikan konferenssiin messukeskukseen. Mukaan on ilmoittautunut seitsemän ammattikorkeakoulua, yhteensä noin 200 osallistujaa.
Konferenssi tarjoaa kahden päivän aikana MTK:n huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista.
Mukana ovat MTK:n johtoa kuten puheenjohtaja Juha Marttila, toiminnanjohtaja Antti Sahi, maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila ja maaseutuyrittäjyysjohtaja Timo Sipilä.
Puheenvuoroissa ovat esillä mm maatalouspolitiikan ajankohtaiset asiat, sekä sukupolvenvaihdosta, eläinsuojelulakia, energiapolitiikkaa, viljamarkkinoita, osuustoimintaa ja lihapolitiikkaan koskevia katsauksia.
Konferenssi tarjoaa kahden päivän aikana MTK:n huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista.
Mukana ovat MTK:n johtoa kuten puheenjohtaja Juha Marttila, toiminnanjohtaja Antti Sahi, maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila ja maaseutuyrittäjyysjohtaja Timo Sipilä.
Puheenvuoroissa ovat esillä mm maatalouspolitiikan ajankohtaiset asiat, sekä sukupolvenvaihdosta, eläinsuojelulakia, energiapolitiikkaa, viljamarkkinoita, osuustoimintaa ja lihapolitiikkaan koskevia katsauksia.
torstai 13. maaliskuuta 2014
Puutarha-alan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia 2014−2034
Puutarha-alalla on tärkeä tehtävä viihtyisän, turvallisen ja terveellisen elinympäristön tuottajana ja ruokahuollon varmistajana. Viherinfrastruktuurilla on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Kukka- ja puutarhakauppa edistää ihmisten hyvinvointia monin tavoin. Puutarhatuotanto osaltaan varmistaa puhtaan ja lähellä tuotetun ruoan tuottamista. Puutarha-alan toimintaympäristön muutokset asettavat kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia myös puutarha-alan ammatilliselle koulutukselle.
Tämä raportti sisältää vision ja skenaarion puutarha-alan ammatilliselle koulutukselle sekä käytännön toimenpide-ehdotukset.
Tämä raportti sisältää vision ja skenaarion puutarha-alan ammatilliselle koulutukselle sekä käytännön toimenpide-ehdotukset.
perjantai 7. maaliskuuta 2014
Puunkaatoa virtuaalikylässä
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelija puunkaadossa Ilmajoen opetuspisteessä SEDUssa.
torstai 6. maaliskuuta 2014
Kansainvälinen liikkuvuus maatalousopetuksessa
Yleisesti opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus opiskelun aikana on Suomessa yleisempää kuin muualla Euroopassa.
Ammattikorkeakoulussa liikkuvuus on keskimäärin 15% kaikista yhden vuosikurssin opiskelijoista. Luonnonvara- ja ympäristöalalla vastaava luku on 5%.
Ammatillisessa koulutuksessa koko maan keskimääräinen kansainvälinen liikkuvuus on 12%. Luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijoilla se on vastaavasti 8%. Maatalousalan opettajat kuuluvat yhteen aktiivisimmista ryhmistä, jotka osallistuvat kansainväliseen opettajavaihtoon.
Ammatillisen koulutuksen aktiivisin maakunta on Keski-Pohjanmaa kansainvälisessä liikkuvuudessa. Vastaavasti ammattikorkeakoulujen kansainvälisen liikkuvuuden aktiivisin maakunta on Etelä-Karjala.
Ammattikorkeakoulussa liikkuvuus on keskimäärin 15% kaikista yhden vuosikurssin opiskelijoista. Luonnonvara- ja ympäristöalalla vastaava luku on 5%.
Ammatillisessa koulutuksessa koko maan keskimääräinen kansainvälinen liikkuvuus on 12%. Luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijoilla se on vastaavasti 8%. Maatalousalan opettajat kuuluvat yhteen aktiivisimmista ryhmistä, jotka osallistuvat kansainväliseen opettajavaihtoon.
Ammatillisen koulutuksen aktiivisin maakunta on Keski-Pohjanmaa kansainvälisessä liikkuvuudessa. Vastaavasti ammattikorkeakoulujen kansainvälisen liikkuvuuden aktiivisin maakunta on Etelä-Karjala.
tiistai 4. maaliskuuta 2014
Uudet koulutustustoimikunnat starttasivat
Koulutustoimikuntien keskeisenä tehtävänä on osaamisen laadullinen ennakointi. Koulutustoimikuntia on 26 ja jokainen pohtii, miten osaaminen ja ammatit muuttuvat tulevaisuudessa ja miten osaamistarpeet otetaan huomioon alojen tutkintojen perusteissa.
Opetushallituksen järjestämässä koulutustilaisuudessa orientoiduttiin uuteen kolmivuotiskauteen.
Opetushallituksen järjestämässä koulutustilaisuudessa orientoiduttiin uuteen kolmivuotiskauteen.
perjantai 14. helmikuuta 2014
MTK 2.1 Työkaluja vaikuttamiseen, 24.-25.4.2014 Pohjois-Karjala
KOHDERYHMÄ: MTK:n luottamushenkilöt
TAVOITE: Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa osallistujien
esiintymis- ja viestintätaitoja luottamustehtävän hoidossa. Koulutuksen
tavoitteena on saada käsitys sosiaalisen median hyödyntämisestä vaikuttamisen
kanavana. Lisäksi osallistujat saavat työkaluja median kohtaamiseen ja
kuluttajatyöhön.
MTK 3.1 Maatalous- ja maaseutu sekä metsäpolitiikan seminaari 10.-11.4.2014
KOHDERYHMÄ: MTK:n jäsen. Suositellaan, että MTK 1 Toimijana
järjestössä että MTK 2 Työkaluja vaikuttamiseen –kurssit on suoritettu ennen
koulutuksiin osallistumista.
TAVOITE: Koulutuksen tavoitteena on perehtyä
maatalouspolitiikan ajankohtaisiin kysymyksiin ja vierailla MTK:n tärkeimmissä
edunvalvontakohteissa Helsingissä.
Sisältö: Seminaarin aikana osallistujat kuulevat maaseutu- ja maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsauksen sekä asiantuntijoiden esityksiä muista ajankohtaisista teemoista, kuten energia-asioista, työhyvinvoinnista ja jaksamisesta, tuotantoeläinten hyvinvoinnista, ympäristökysymyksistä ja lähiruosta. Seminaarin yhteydessä vieraillaan vaihtoehtoisesti eduskunnassa, maa- ja metsätalousministeriössä, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimistossa, Evirassa tai MELAssa.
Sisältö: Seminaarin aikana osallistujat kuulevat maaseutu- ja maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsauksen sekä asiantuntijoiden esityksiä muista ajankohtaisista teemoista, kuten energia-asioista, työhyvinvoinnista ja jaksamisesta, tuotantoeläinten hyvinvoinnista, ympäristökysymyksistä ja lähiruosta. Seminaarin yhteydessä vieraillaan vaihtoehtoisesti eduskunnassa, maa- ja metsätalousministeriössä, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimistossa, Evirassa tai MELAssa.
Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät 7.-8.4.2014
KOHDERYHMÄ MTK:n Yhdistysten uudet puheenjohtajat ja
sihteerit
TAVOITE Tavoitteena on perehdyttää
yhdistysten uudet puheenjohtajat ja sihteerit yhdistysten tavoitteelliseen
johtamiseen sekä yhdistyksen perustehtävän hoitamiseen.
MTK 2.1 Työkaluja vaikuttamiseen, 10.-11.3.2014 Häme, Kaakkois-Suomi, Uusimaa
KOHDERYHMÄ: MTK:n luottamushenkilöt
ILMOITTAUTUMINEN:http://www.lyyti.in/MTK_2_Tyokaluja_vaikuttamiseen_9648
TAVOITE: Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa osallistujien
esiintymis- ja viestintätaitoja luottamustehtävän hoidossa. Koulutuksen
tavoitteena on saada käsitys sosiaalisen median hyödyntämisestä vaikuttamisen
kanavana. Lisäksi osallistujat saavat työkaluja median kohtaamiseen ja
kuluttajatyöhön.
ILMOITTAUTUMINEN:http://www.lyyti.in/MTK_2_Tyokaluja_vaikuttamiseen_9648
Maatilan riskien hallinnan työkalu
Virtuaalikylästä löytyy kätevä työkalu maatilan riskien arviointiin:
http://www.virtuaali.info/index.php?id=1&sivu=29
http://www.virtuaali.info/index.php?id=1&sivu=29
Lähiruoan kasvot -verkostoitumistilaisuus Oulussa torstaina 20.2.2014 klo 13.00-17.00
Maaseudun Sivistysliiton Syökkö nää lähiruokaa? -hanke järjestää 20.helmikuuta lähiruokatapahtuman, joka mahdollistaa tutustumisen alueen yrittäjiin, hankinnoista päättäviin sekä ravintoloiden edustajiin.
Päivän päätähtenä toimii ravintoloitsija ja huippukokki Jouni ’Chez Jouni’ Törmänen. Lähiruoan kasvot -tapahtuma toimii myös aloituksena Jouni Törmäsen viikon kestävälle ravintolakiertueelle, jonka aikana Törmänen tuo ruokafilosofiaansa sekä paikallista elintarviketuotantoa tutuksi alueen ravintoloille.
Törmäsen ohella päivän aikana kuullaan esimerkkejä paikallisista onnistumisista lähiruoan parissa sekä vinkkejä siitä, kuinka oman tuotteen voi saada osaksi suurempia jakeluketjuja.
Iltapäivällä tarjoamme myös mahdollisuuden verkostoitua mm. ravintoloitsijoiden sekä päivittäistavarakauppojen edustajien kanssa.
ILMOITTAUTUMISET: Alkupäivän seminaari (klo 13-15) on kaikille avoin. Iltapäivän verkostoitumistilaisuuteen ravintola Tubassa (15-17) toivomme mukaan lähiruokayrittäjiä, ravintoloitsijoita ym. elintarvikealan toimijoita.
Ilmoittaudu 18.2.2014 mennessä hankesihteeri Elina Huurteelle: elina.huurre@msl.fi, p. 044 568 1115
Ohjelma:
http://www.syokkonaa.fi/ajankohtaista/
Päivän päätähtenä toimii ravintoloitsija ja huippukokki Jouni ’Chez Jouni’ Törmänen. Lähiruoan kasvot -tapahtuma toimii myös aloituksena Jouni Törmäsen viikon kestävälle ravintolakiertueelle, jonka aikana Törmänen tuo ruokafilosofiaansa sekä paikallista elintarviketuotantoa tutuksi alueen ravintoloille.
Törmäsen ohella päivän aikana kuullaan esimerkkejä paikallisista onnistumisista lähiruoan parissa sekä vinkkejä siitä, kuinka oman tuotteen voi saada osaksi suurempia jakeluketjuja.
Iltapäivällä tarjoamme myös mahdollisuuden verkostoitua mm. ravintoloitsijoiden sekä päivittäistavarakauppojen edustajien kanssa.
ILMOITTAUTUMISET: Alkupäivän seminaari (klo 13-15) on kaikille avoin. Iltapäivän verkostoitumistilaisuuteen ravintola Tubassa (15-17) toivomme mukaan lähiruokayrittäjiä, ravintoloitsijoita ym. elintarvikealan toimijoita.
Ilmoittaudu 18.2.2014 mennessä hankesihteeri Elina Huurteelle: elina.huurre@msl.fi, p. 044 568 1115
Ohjelma:
http://www.syokkonaa.fi/ajankohtaista/
keskiviikko 12. helmikuuta 2014
Ammatillisen koulutuksen rahoitus keskustelu käy kuumana
Ammatillisen koulutuksen rahoitustyöryhmä pohtii, mitä pitäisi painottaa uudessa järjestelmässä: tutkintoja, tutkinnon osia, työllistymistä, opiskelijapalautetta, vailla tutkinnon omaavia ja missä suhteessa.
Koelaskelmien mukaan suuret koulutuksen järjestäjät eivät häviä, vaikka rahoitusjärjestelmää muutetaan. Eniten muutokset/heilahdukset vaikuttavat pieniin ja erikoistuneisiin koulutuksen järjestäjiin.
Koelaskelmien mukaan suuret koulutuksen järjestäjät eivät häviä, vaikka rahoitusjärjestelmää muutetaan. Eniten muutokset/heilahdukset vaikuttavat pieniin ja erikoistuneisiin koulutuksen järjestäjiin.
perjantai 31. tammikuuta 2014
Kipakkaa keskustelua osuustoiminnasta - ollaanko murroksen äärellä
Maatalousopistojen opettajien maatalouspolitiikan seminaarissa käytiin vilkasta keskustelua osuustoiminnan nykypäivän luonteesta puolesta ja vastaan. Onko meidän perinteiset osuustoimintayritykset paisuneet liian suuriksi? Onko nousemassa tarve perustaa uusia pienempiä lähempänä tuottajaa olevia osuuskuntia, kysyttiin seminaarissa.
torstai 30. tammikuuta 2014
Maatalousalan opettajat maatalouspolitiikan seminaarissa MTK:ssa
Maatalousalan opettajat ja opetuksesta vastaavat henkilöt maatalousopistoista ja ammattikorkeakouluista osallistuvat 30.-31.1.2014 MTK:n koulutusryhmän järjestämään maatalouspolitiikan ajankohtaisseminaariin.
Kahden päivän aikana maan parhaat asiantuntijat tarjoavat ajankohtaisia puheenvuoroja maatalouspolitiikasta, metsäpolitiikasta, osuustoiminnasta, koulutuspolitiikasta sekä eri tuotantosektoreiden markkinakatsauksia.
Kahden päivän aikana maan parhaat asiantuntijat tarjoavat ajankohtaisia puheenvuoroja maatalouspolitiikasta, metsäpolitiikasta, osuustoiminnasta, koulutuspolitiikasta sekä eri tuotantosektoreiden markkinakatsauksia.
perjantai 24. tammikuuta 2014
Yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki innostaa tekemään toisin
Educa-messuilla Anssi Tuulenmäki kannusti johtajien energisoimaan niin, että työ innostaa.
Ehdotuksia uusiksi kursseiksi peruskoulussa:
1) Elämäntehtävän etsiminen, unelmoinnin peruskurssi, oma käyttöliittymä arkeen
2) Now-how, miten syvemmin läsnä, miten kohdata Minä
3) Glow-how, elämä on in-between, miten noste syntyy
4) Riidasta rakkauteen
5) Tyylin ja kauneuden kurssi
6) Tiimityön syventävät
7) Aivotutkimuksen ja ajattelun tutkimuksen perusteet
Ehdotuksia uusiksi kursseiksi peruskoulussa:
1) Elämäntehtävän etsiminen, unelmoinnin peruskurssi, oma käyttöliittymä arkeen
2) Now-how, miten syvemmin läsnä, miten kohdata Minä
3) Glow-how, elämä on in-between, miten noste syntyy
4) Riidasta rakkauteen
5) Tyylin ja kauneuden kurssi
6) Tiimityön syventävät
7) Aivotutkimuksen ja ajattelun tutkimuksen perusteet
IntoHIMOn vuosi alkoi Vuokatissa
MTK:n vuosi 2014 on maaseutunuorten intoHIMOn vuosi. Avaustilaisuudessa Vuokatissa tänään on koolla pari sataa järjestön aktiivisia toimijoita, johtoa ja maaseutunuoria.
Tiilikkala kasvinsuojelun professoriksi
MTT:n johtokunnan juuri nimittämä kasvinsuojeluprofessori Kari Tiilikkala vakuutti tekevänsä tutkimustyötä jatkuvassa yhteistyössä viljelijöiden kanssa ja ottavansa heidät mukaan tutkimushankkeisiin.
Kasvintuhoojien aiheuttamat riskit lisääntyvät ilmaston lämmetessä. Samanaikaisesti kemiallisen torjunnan käyttöä rajoitetaan olennaisesti kasvinsuojeluaineiden kestävään käyttöön liittyvällä direktiivillä ja kansallisella toimintasuunnitelmalla (NAP). Tiilikkalan mukaan vaihtoehtoisia menetelmiä ei ole tällä hetkellä kehitetty riittävästi. Tähän haasteeseen hän haluaa nyt tarttua.
Kasvintuhoojien aiheuttamat riskit lisääntyvät ilmaston lämmetessä. Samanaikaisesti kemiallisen torjunnan käyttöä rajoitetaan olennaisesti kasvinsuojeluaineiden kestävään käyttöön liittyvällä direktiivillä ja kansallisella toimintasuunnitelmalla (NAP). Tiilikkalan mukaan vaihtoehtoisia menetelmiä ei ole tällä hetkellä kehitetty riittävästi. Tähän haasteeseen hän haluaa nyt tarttua.
torstai 23. tammikuuta 2014
Suomen Akatemialaki muuttuu
Suomen Akatemialakiin esitetään muutoksia koskien hallintovirastoa, hallitusta, hallituksen tehtäviä ja akateemikon arvonimeä. Uutena lisäyksenä on ehdotetaan strategisen tutkimusneuvoston perustamista ja Akatemian tutkimuksen infrastruktuurikomiteaa.
Keskustelutilaisuudessa esitettiin kysymyksiä, miksi tutkimusneuvoston elinkeinon edustajilta edellytetään muutosjohtajuutta. Kysyttiin myös, mitä uutta strategisen tutkimusneuvoston rahoitus tuo nykyisen akatemian rahoituksen ja tekesin rahoitusinstrumenttien rinnalle. Teemojen valintaan esitettiin laajaa prosessinomaista, avointa valmistelua, jotta myös kaikki sidosryhmät saadaan tähän osallistumaan.
Keskustelutilaisuudessa esitettiin kysymyksiä, miksi tutkimusneuvoston elinkeinon edustajilta edellytetään muutosjohtajuutta. Kysyttiin myös, mitä uutta strategisen tutkimusneuvoston rahoitus tuo nykyisen akatemian rahoituksen ja tekesin rahoitusinstrumenttien rinnalle. Teemojen valintaan esitettiin laajaa prosessinomaista, avointa valmistelua, jotta myös kaikki sidosryhmät saadaan tähän osallistumaan.
Strateginen tutkimusneuvosto - uusi toimielin Akatemialakiin
Strateginen tutkimusneuvosto on uusi toimielin, joka vastaa aloitteiden tekemisestä valtioneuvostolle tutkimuksen keskeisistä teema-alueista ja painopisteistä vuosittain. Se myös päättää strategisen tutkimustoiminnan ohjelmarakenteesta valtioneuvoston teema-alueista ja painopisteitä koskevaan päätökseen perustuen. Strateginen tutkimusneuvosto päättää lisäksi tutkimushankkeiden valinnasta yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella. Se vastaa tutkimushankkeiden seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista.
Stategisen tutkimusneuvoston nimittää VN ja siihen kuuluu pj ja kahdeksan jäsentä. Jäsenet nimitetään enintään kolmen vuoden määräajaksi ja enintään kolmen vuoden jatkokaudeksi.
Neuvostossa tulee olla tunnustettuja tutkijoita sekä tutkimuksen asiantuntijoita, jotka edustavat tukimuksen käyttäjiä. Jäsenillä tulee olla kokemusta laajoista hallinnon tai elinkeinoelämän tai työelämän muutoksen johtamisesta.
Uutta Akatemialakia esitteli keskustelutilaisuudessa lainsäädäntöneuvos Eerikki Nurmi OKMstä.
Stategisen tutkimusneuvoston nimittää VN ja siihen kuuluu pj ja kahdeksan jäsentä. Jäsenet nimitetään enintään kolmen vuoden määräajaksi ja enintään kolmen vuoden jatkokaudeksi.
Neuvostossa tulee olla tunnustettuja tutkijoita sekä tutkimuksen asiantuntijoita, jotka edustavat tukimuksen käyttäjiä. Jäsenillä tulee olla kokemusta laajoista hallinnon tai elinkeinoelämän tai työelämän muutoksen johtamisesta.
Uutta Akatemialakia esitteli keskustelutilaisuudessa lainsäädäntöneuvos Eerikki Nurmi OKMstä.
keskiviikko 22. tammikuuta 2014
Luonto hyvinvoinnin lähteeksi – Suomalainen Green Care
MTT:n järjestämä green care -seminaari ja paneelikeskustelu 3.2.2014 klo 12–16 Säätytalolla Helsingissä. Ohjelma:
https://my.offerone.com/extranet/537/mtt/emailnewsitem.asp?forminstanceid=489504&templateid=&emailno=1&mode=www
https://my.offerone.com/extranet/537/mtt/emailnewsitem.asp?forminstanceid=489504&templateid=&emailno=1&mode=www
tiistai 21. tammikuuta 2014
Luonnonvara- ja ympäristöalan tutkintojen kehittämisestä esitys
Ammatillisen koulutuksen työryhmässä (TUTKE) oli esillä ensimmäistä kertaa esitys, miten luonnonvara- ja ympäristöalan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja tulisi kehittää. Työryhmän linjausten mukaisesti tutkintoja tulisi yhdistää suuremmiksi kokonaisuuksiksi.
Esityksessä oli hyvä alku luonnonvara- ja ympäristöalan tutkintojen yhdistämisiksi. Ehdotus oli kuitenkin hyvin varovainen. Se vaatii vielä eteenpäin työstämistä, jotta kokonaisuudesta muodostuu kaikille helposti hahmottuva ja nykyaikainen, mutta silti ammatti-identiteetiltään selkeä tutkintoesitys.
MTK oli esittänyt kaikkien maatalousalan tutkintojen kokoamista yhdeksi yhteiseksi maatalousalan ammattitutkinnoksi. Vastaavasti muodostettaisiin myös maatalousalan erikoisammattitutkinto, johon siirrettäisiin osaamiseltaan vaativia tilan johtamiseen liittyviä kokonaisuuksia sekä eräitä muita vaativampaa osaamista edellyttäviä kokonaisuuksia, kuten alkionsiirtämisen osaamisala. Maatalousalan erikoisammattitutkintoa ei ole aikaisemmin ollut.
Nyt esillä olevassa esityksessä näistä tutkintokokonaisuuksista oli jätetty joitain tutkintoja erillisiksi yksittäisiksi tutkinnoiksi.
Esityksessä oli hyvä alku luonnonvara- ja ympäristöalan tutkintojen yhdistämisiksi. Ehdotus oli kuitenkin hyvin varovainen. Se vaatii vielä eteenpäin työstämistä, jotta kokonaisuudesta muodostuu kaikille helposti hahmottuva ja nykyaikainen, mutta silti ammatti-identiteetiltään selkeä tutkintoesitys.
MTK oli esittänyt kaikkien maatalousalan tutkintojen kokoamista yhdeksi yhteiseksi maatalousalan ammattitutkinnoksi. Vastaavasti muodostettaisiin myös maatalousalan erikoisammattitutkinto, johon siirrettäisiin osaamiseltaan vaativia tilan johtamiseen liittyviä kokonaisuuksia sekä eräitä muita vaativampaa osaamista edellyttäviä kokonaisuuksia, kuten alkionsiirtämisen osaamisala. Maatalousalan erikoisammattitutkintoa ei ole aikaisemmin ollut.
Nyt esillä olevassa esityksessä näistä tutkintokokonaisuuksista oli jätetty joitain tutkintoja erillisiksi yksittäisiksi tutkinnoiksi.
sunnuntai 19. tammikuuta 2014
Virtuaalinavetta - Peltosalmen opetusmaatila kaikkien ulottuvilla
Virtuaalinavetta on kaikille avoin virtuaalinen oppimisympäristö, joka pohjautuu Ylä-Savon ammattiopiston Peltosalmen yksikön nykyaikaisesti varustettuun opetusnavettaan. Virtuaalinavetta on osa NYT Nykyaikainen navettateknologia osaamisverkostohanketta. Hankkeen tavoitteena on kohentaa olemassa olevien teknologioiden tasoa maidontuotannossa ja auttaa tiloja välttämään virheinvestointeja. Virtuaalinavetan kautta NYT-hankkeen tutkimus- ja opetusmateriaalit ovat kaikkien saatavilla.
Esittelyvideo: https://virtuaalinavetta.fi/navetta.mp4
Virtuaalinavetan sivusto: https://virtuaalinavetta.fi/index.html
Esittelyvideo: https://virtuaalinavetta.fi/navetta.mp4
Virtuaalinavetan sivusto: https://virtuaalinavetta.fi/index.html
tiistai 14. tammikuuta 2014
Tutustu maaseutuelinkeinojen ajankohtaisiin kysymyksiin verkossa
MTK 1 Toimijana
järjestössä verkkokurssina 10.2.-17.3.2014
Alueesta, ajasta ja paikasta
riippumaton verkkototeutus.
Joka viikko uusin teemoin
avautuva laadukas verkkokurssi, joka tarjoaa ajankohtaisia
asiantuntijaluentoja. Verkko-ohjaaja tavattavissa viikoittain sovittuina
aikoina.
TAVOITE: Koulutuksen tavoitteena on perehtyä järjestön
toimintaan sekä lisätä kurssilaisten osaamista oman alansa tuotantotoiminnan
kannattavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Mukana ajankohtaisia
puheenvuoroja tallenteena, joita voit kuunnella haluamanasi ajankohtana.
-
maatalouspolitiikan
katsaus
-
järjestöuudistus
-
ympäristöpolitiikan
katsaus
-
edunvalvonta
Brysselissä
-
sekä
sektorikohtaisia katsauksia
Koulutus on ilmainen.
Lisätietoja: Susanna Tauriainen 040 7352138
torstai 9. tammikuuta 2014
Opetussektori unohtui kuluttajien ja tuottajien vuorovaikutuksen lisääjänä #maataloustieteenpäivät
PTT:n tutkija Tapani Yrjölä esitteli herättelevien sloganien kautta, miten kuluttajien ja tuottajien keskinäistä vuorovaikutusta voisi lisätä.
Sloganit olivat:
- Maatilat helpommin kohtaamispaikoiksi
- Lisää suoramyyntiä ilman välikäsiä
- Kaupat kohtaamispaikoiksi
- Julkinen keskustelu moniääniseksi
- Vetoapua vastuulliseen kuluttamiseen
- Ruoantuotanto tutuksi - karjankasvatuksesta lastenkasvatukseen
- Aitoa vuoropuhelua kaupan ja kuluttajien välille
- Sysäyksiä tuottajien ja kuluttajien aktivoimiseksi toistensa kohtaamiseen
- Tuottajille apua toiminnan kehittämiseen
Kunkin toimenpiteen yhteydessä esitettiin lukuisa joukko toimijoita, jotka edistävät ko asiaa. Kertaakaan esitettyjen sloganien yhteydessä ei noussut esiin opetussektorin ja opetusmaatilojen rooli vuoropuhelun edistäjänä. Opetusmaatilat kuitenkin ovat jo pitkään tehneet ko työtä ja niillä on merkittävä rooli eri maakunnissa toimia ikkunana maatilan toimintaan sellaisillekin ryhmille, jotka eivät helposti maatilayrityksiin pääse tutustumaan.
Yrjölä totesikin, että opetusmaatilojen rooli oli unohtunut ko hankkeen toimenpiteiden edistäjiä tai toimijoita mietittäessä.
Sloganit olivat:
- Maatilat helpommin kohtaamispaikoiksi
- Lisää suoramyyntiä ilman välikäsiä
- Kaupat kohtaamispaikoiksi
- Julkinen keskustelu moniääniseksi
- Vetoapua vastuulliseen kuluttamiseen
- Ruoantuotanto tutuksi - karjankasvatuksesta lastenkasvatukseen
- Aitoa vuoropuhelua kaupan ja kuluttajien välille
- Sysäyksiä tuottajien ja kuluttajien aktivoimiseksi toistensa kohtaamiseen
- Tuottajille apua toiminnan kehittämiseen
Kunkin toimenpiteen yhteydessä esitettiin lukuisa joukko toimijoita, jotka edistävät ko asiaa. Kertaakaan esitettyjen sloganien yhteydessä ei noussut esiin opetussektorin ja opetusmaatilojen rooli vuoropuhelun edistäjänä. Opetusmaatilat kuitenkin ovat jo pitkään tehneet ko työtä ja niillä on merkittävä rooli eri maakunnissa toimia ikkunana maatilan toimintaan sellaisillekin ryhmille, jotka eivät helposti maatilayrityksiin pääse tutustumaan.
Yrjölä totesikin, että opetusmaatilojen rooli oli unohtunut ko hankkeen toimenpiteiden edistäjiä tai toimijoita mietittäessä.
Kuluttajien ja tuottajien näkemykset ruokaketjun vastuullisuudesta #maataloustieteenpäivät
Yli puolet tuottajista pitää tärkeänä käydä keskustelua ruoan tuotannon vastuullisuudesta kuluttajien kesken. Vastaavasti 20% kuluttajista pitää tätä vuoropuhelua tärkeänä.
Sekä tuottajat että kuluttajat pitivät eläinten hyvinvointia ja tuoteturvallisuutta vastuullisuuden tärkeimpänä ulottuvuutena. Tuottajat olivat myös sitä mieltä, että kuluttajilla ei ole riittävästi tietoa maataloustuotannon tavoista. Kotimaisuus nousi kuluttajille painavimpana tekijänä tehdessään vastuullisia valintoja ostaessaan.
Ruokaketjun vastuullisuudesta eniten ovat kiinnostuneet 50-60 vuotiaat naiset, jotka toimivat alempina toimihenkilöinä. Vastaavasti vähiten ruokaketjun vastuullisesta välittävä on tyypillisesti 35-45 mies, jolla on alhainen koulutustaso.
Tutkimustuloksia esitteli Laura Koistinen Mtt:sta.
Sekä tuottajat että kuluttajat pitivät eläinten hyvinvointia ja tuoteturvallisuutta vastuullisuuden tärkeimpänä ulottuvuutena. Tuottajat olivat myös sitä mieltä, että kuluttajilla ei ole riittävästi tietoa maataloustuotannon tavoista. Kotimaisuus nousi kuluttajille painavimpana tekijänä tehdessään vastuullisia valintoja ostaessaan.
Ruokaketjun vastuullisuudesta eniten ovat kiinnostuneet 50-60 vuotiaat naiset, jotka toimivat alempina toimihenkilöinä. Vastaavasti vähiten ruokaketjun vastuullisesta välittävä on tyypillisesti 35-45 mies, jolla on alhainen koulutustaso.
Tutkimustuloksia esitteli Laura Koistinen Mtt:sta.
Mitä kuluttajat ajattelevat elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista? #maataloustieteenpäivät
Kuluttajat uskovat, että eniten ruoan ilmasto- ja ympäristökuormaan vaikuttavat pakkaukset, kuljetukset ja jalostus. Ostokäyttäytymiseen vaikuttavat eniten ruoan maku, hinta ja laatu sekä kotimaisuus ja turvallisuus, kertoi Hanna Hartikainen Mtt:ltä Maataloustieteen päivillä.
Ympäristöystävällisiin elintarvikkeisiin kuluttajat liittävät vähäisen pakkausmateriaalin, lähiruoan ja kotimaisuuden. Kuluttajille ei ole selvää käsitystä siitä, mitä hiilijalanjäljellä tarkoitetaan.
Ympäristöystävällisiin elintarvikkeisiin kuluttajat liittävät vähäisen pakkausmateriaalin, lähiruoan ja kotimaisuuden. Kuluttajille ei ole selvää käsitystä siitä, mitä hiilijalanjäljellä tarkoitetaan.
keskiviikko 8. tammikuuta 2014
Markkinaosaaminen korostuu viljelijöiden ammattiosaamisessa #maataloustieteenpäivät
Maataloustieteen päivillä käsiteltiin monipuolisesti ruokaketjun toimivuutta ja läpinäkyvyyttä. Maataloustuotteiden hinnat elävät aikaisempaa enemmän. Vuoden 2007/08 ruokakriisi oli tähän merkittävä sysäys. Kauppa ottaa myös aikaisempaa suuremman osan elintarvikkeisiin käytettävistä kokonaiskulutusmenoista. Tuotteiden hinnan muodostus on monimutkaistunut ja siihen on tullut epävakautta.
Tämä heijastuu maatalousyrittäjien osaamisvaatimuksiin niin, että riskien hallinta, johtaminen ja markkinaosaaminen korostuvat jo nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän. Markkinaosaamiseen tulee entistä enemmän ulottuvuuksia, kun esimerkiksi maataloustuotteiden verkkokauppa tulee lisääntymään.
Tämä heijastuu maatalousyrittäjien osaamisvaatimuksiin niin, että riskien hallinta, johtaminen ja markkinaosaaminen korostuvat jo nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän. Markkinaosaamiseen tulee entistä enemmän ulottuvuuksia, kun esimerkiksi maataloustuotteiden verkkokauppa tulee lisääntymään.
Arvoketjut globalisoituvat #maataloustieteenpäivät
Jyrki Ali-Yrkkö ETLAsta kiteytti esityksessään, että globalisoituminen ei ole hajottanut elintarvikkeiden kansallisia klustereita, voitot ja arvonlisä vaihtelevat tuotteittain sekä verkkokaupat tulevat tulevaisuudessa muuttamaan arvoketjuja.
Ruokakorin hinta kallistunut
Ruoan hinta nousi viime vuonna 5,3%, kun taas yleiset kuluttajahinnat nousivat vain 1,5%, kertoi Ari Peltoniemi Kuluttajatutkimuslaitoksesta Maataloustieteen päivillä Ruokamarkkinoiden toimivuutta ja läpinäkyvyyttä tarkastelevassa sessiossa.
Prismassa ruokakorin hinta oli halvin ja K-supermarket ja SIWA olivat kalleimmat. Vihanneksissa oli suurimmat hintavaihtelut, joista eniten vaihtelua oli kotimaisen kurkun ja perunan hinnoissa.
Edullisin ruokakori maksoi 126 euroa ja kallein 186 euroa. Kaupan omissa merkkituotteissa hinnat vaihtelevat vähemmän kuin brändituotteissa. Kaupan omien merkkituotteiden ja brändituotteiden vertailu on vaikeaa.
Prismassa ruokakorin hinta oli halvin ja K-supermarket ja SIWA olivat kalleimmat. Vihanneksissa oli suurimmat hintavaihtelut, joista eniten vaihtelua oli kotimaisen kurkun ja perunan hinnoissa.
Edullisin ruokakori maksoi 126 euroa ja kallein 186 euroa. Kaupan omissa merkkituotteissa hinnat vaihtelevat vähemmän kuin brändituotteissa. Kaupan omien merkkituotteiden ja brändituotteiden vertailu on vaikeaa.
Kuluttajat vieraantuneet ruuan alkulähteiltä
Paneelikeskustelussa käsiteltiin monipuolisesti suomalaista ruokaketjua, sen toimivuutta ja haasteita.
Asiakkaat eivät osaa erottaa luomua ja lähiruokaa, kertoi luomunaudantuottaja Aarne Schildt Bosgårdin tilalta. Hän kertoo tarjoavansa asiakkailleen avoimuutta ja tilavierailuja, jotka hän näkee arkisina asioina itselleen. Sen sijaan asiakkailleen hän näkee sen olevan aina uniikki elämys. Tämä viittaa siihen, että ihmiset ovat yhä vieraantuneempia alkutuotannosta ja siitä, mistä ruoka tulee.
Asiakkaat eivät osaa erottaa luomua ja lähiruokaa, kertoi luomunaudantuottaja Aarne Schildt Bosgårdin tilalta. Hän kertoo tarjoavansa asiakkailleen avoimuutta ja tilavierailuja, jotka hän näkee arkisina asioina itselleen. Sen sijaan asiakkailleen hän näkee sen olevan aina uniikki elämys. Tämä viittaa siihen, että ihmiset ovat yhä vieraantuneempia alkutuotannosta ja siitä, mistä ruoka tulee.
Suomalaisuus ja ruokaketju
Professori Johanna Mäkelä tarkasteli maataloustieteen päivien avausesitelmässä suomalaista ruuan makua. Hän peräsi puhtaan ruuan määrittelyä.
Ruokakulttuuria tuunataan ja päivitetään unohtamatta vanhaa agraariperinnettä. Suomalaisen ruuan alkuperää törmätään lähiruuan määritelmään. Miten saavutetaan rennompi ja tietoisempi suhde ruokaan tulevaisuudessa, pohti professori Mäkelä.
Ruokapolitiikan kannalta ruoka on hallitusohjelmassa nostettu tulevaisuuden kasvualaksi. "Projektismi" on nykypäivän ilmiö, jossa esim ruuantuotannon ympärillä pyörii monia projektia ja herää kysymys, linkittyvätkö eri projektit toisiinsa.
Ruokakulttuuria tuunataan ja päivitetään unohtamatta vanhaa agraariperinnettä. Suomalaisen ruuan alkuperää törmätään lähiruuan määritelmään. Miten saavutetaan rennompi ja tietoisempi suhde ruokaan tulevaisuudessa, pohti professori Mäkelä.
Ruokapolitiikan kannalta ruoka on hallitusohjelmassa nostettu tulevaisuuden kasvualaksi. "Projektismi" on nykypäivän ilmiö, jossa esim ruuantuotannon ympärillä pyörii monia projektia ja herää kysymys, linkittyvätkö eri projektit toisiinsa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)