Opetusmaatiloilla, -puutarhoilla ja talleilla on käytössään peltopinta-ala noin 100 hehtaaria tilaa kohden. Opetusmaatilojen pellonkäyttö tukee olemassa olevan eläinkannan rehunkäyttöä. Lisäksi joillakin opetusmaatiloilla viljellään erikoiskasveja. Uusia kokeiluja myös tehdään. Muun muassa energiakasvien viljely kiinnostaa yhä enemmän. Viljoista kauran viljely on yleistynyt ohran viljelymäärän vastaavasti vähentyessä.
Opetusmaatiloilla harjoitetaan enimmäkseen tavanomaista tuotantoa. Luonnonmukaista kasvinviljelyä oli 10:llä opetusmaatilalla keskimäärin 69 ha vuonna 2006. Se oli lisääntynyt 88 hehtaariin/tila vuoteen 2009 mennessä. Luomupinta-ala oli 18 % kokonaispinta-alasta. Viisi opetusmaatilaa aikoo tulevaisuudessa suuntautua luonnonmukaisen peltokasvientuotannon harjoittamiseen, kun suurin osa pitäytyy tavanomaisen tuotannon linjoilla. Kaksi kotieläintilaa on erikoistunut luomutuotantoon. Myös luomupuutarhatuotanto kiinnostaa noin puolta opetusmaatiloista ja –puutarhoista.
Maidontuotanto on yleisin opetusmaatilojen tuotantomuoto. Lypsylehmiä on 23:llä opetusmaatilalla 39:stä opetuspisteistä. Toiseksi yleisin eläinlaji on hevonen. Niitä on yli puolella kaikista opetusmaatiloista. Hevostalouden opetusta on tasaisesti ympäri Suomen. Sikataloutta harjoitetaan Länsi- ja Lounais-Suomen alueella toimivissa oppilaitoksissa, mihin sikatalous on luontaisestikin keskittynyt. Kanoja on tällä hetkellä kolmella opetusmaatilalla, mutta tulevaisuudessa vain yhtä opetusmaatilaa kiinnostaa kananmunantuotannon harjoittaminen. Lihasiipikarjan tuotantoon ei aio yksikään opetusmaatila tulevaisuudessa panostaa. Jos opetusmaatilalla ei ole tarjota oppilaitoksesta puuttuvien tuotantomuotojen käytännön opetusta, ne hankitaan työssäoppimispaikkojen kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti