Taitajien jälkimaininkeja

Taitaja-kilpailut ovat taas tältä erää ohi. Jälkitunnelmista nauttii vielä pitkään. Tapahtumassa kävi yli 50 000 kävijää. Se on ammatillisen koulutuksen suurimpia tapahtumia esitellä osaamista yli 40 lajissa. Luonnonvara- ja ympäristöalan lajeja edustavat kukkasidonta, viherrakentaminen, hevostenhoito ja metsäkoneen käyttäminen. Jo useita vuosia on puheissa esiintynyt, että maatalousalakin tulisi näkyä kilpailuissa jotenkin. Siihen on ensi vuonna hyvä mahdollisuus yrittäjyys-lajissa, jossa kilpaillaan alasta riippumattomasti. Tiedän, että ensi vuonna tätä näkökulmaa tullaan vielä enemmän painottamaan. Näin ollen kun alan tutkinnossakin näkyy "maaseutuyrittäjä" tutkintonimikkeessä, tässä kisassa soisi alan edustajia näkyvän.
Toinen vaihtoehto on tuoda kilpailuun eläintenhoitaminen. Siihen on nyt monipuoliset mahdollisuudet, kun kilpailuun mahtuu lehmääkin pienemmän eläimen kanssa. Tuumasta toimeen ryhtyminen vaatii kuitenkin innokkaita koulutuksen järjestäjiä ja lopulta innokkaita opettajia. Toivoisinkin, että intoa ja luovuutta tässäkin kohtaa riittäisi ja jo ehkä Jyväskylän kisoissa näkisimme eläintenhoidon näytöslajina. Siitä lähti hevostenhoito-lajikin liikkeelle. Nyt koko joukko voi olla ponnistuksiinsa tyytyväisiä, kun laji toi esiin Taitajien Taitajan - kilpailuissa, jossa laji oli päässyt ensimmäistä kertaa virallisten lajien joukkoon.

Hevostenhoitaja valittiin Taitajien Taitajaksi

Kilpailut Oulussa huipentuivat päättäjäisiin, jossa julkistettiin koko kilpailujen Taitajien Taitaja. Jokainen lajivastaava voi tehdä ehdotuksen lajinsa voittajasta, joka erottuu joukosta edukseen. Taitajien Taitaja on oman lajinsa paras kilpailija, joka on valmis edustamaan ammattikoulutusta ja omaa ammattiaan nuorten esikuvana vuoden ajan. Palkinnoksi Taitajien Taitaja saa vuodeksi auton käyttöönsä.
Kilpailujen jury karsii ehdotusten perusteella 3-4 haastateltavaa. Kaikei kaikkiaan ehdotuksia tuli tänä vuonna 15, joista neljä kutsuttiin haastatteluun.
Taitajien Taitajaksi tuli valituksi hevostenhoito-lajista Mette Pökelmann Axxellista . Hän oli esimerkillinen nuori, joka perusteli harkitusti vastauksensa sekä positiivisella ja valovoimaisella esiintymisellään nousi ylitse muiden ehdokkaiden. Hän arvostaa saamaansa koulutusta ja suuntaa jo katsettaan tulevaisuuteen. Mette Pökelmann suorittaa ammatillisen perustutkinnon lisäksi lukion oppimäärää ja ylioppilastutkintoa. Hän on monipuolisesti kiinnostunut hevostenhoidon eri muodoista sekä on kielitaitoinen. Häntä odottaa tulevana vuotena edustustehtäviä ammatillisen koulutuksen eri tapahtumissa. Ei ole epäilystäkään, etteikö Mette esiintyisi sekä hevostenhoidon että ammatillisen koulutuksen hienona mannekiinina tulevissa koitoksissakin.

Taitajat Oulussa jatkuu - toinen kilpailupäivä

Kilpailuun osallistuvilla huippuosaajilla on jo lähtökohtaisesti luja usko omiin taitoihin, kyky ajatella kriittisesti, hyvä stressinsitokyky sekä hyvät itsesäätelytaidot. Tämä näkyy ihailtavasti, kun seuraa nuorien kilpailusuorituksia. Tyynesti ja rauhallisen keskittyneesti osaavat nuoret etenevät työvaiheesta toiseen.
Kilpailutehtävät ovat haastavia. Esimerkiksi tämänpäiväisessä kukkasidonnan kilpailutehtävässä kilpailijat suunnittelivat morsiuskimpun ja sulhasen vieheen Ruotsin kruununprinsessa Viktorialle ja hänen sulhaselleen. Päivän päätteeksi kilpailun johtoon siirtyi Tuorlan kasvatti. Myös hevosenhoidossa johtopaikka siirtyi Axxellin kilpailijalle, joka tasaisen varmalla, tarkalla ja huolellisella työskentelyllä ansaitsikin johtopaikkansa. Viherrakentamisessa päivän parhaasta suorituksesta vastasi Kainuun ammattiopiston joukkue. Hyvä suoritus kuroi kiinni piste-eroa Keudan joukkueeseen. Kolmas päivä alkaakin jännittävästi alle pisteen erolla. Kumpi tahansa joukkue voi olla lopussa voittaja.

Toinen päivä alkaa Taitajissa

Toisen päivän alkuun mennessä oli tulokset selvillä tiistain osalta. Kukkasidonnassa johti Elina Niemelä Keudasta ja Hanna Nieminen Tuorlasta samalla pistemäärällä. Piste-erot olivat kuitenkin viiden ensimmäisen kilpailijan osalta niin pieniä, että mitään ei ole vielä ratkaistu. Näyttävä morsiukimppu ja sulhasen viehe tehdään toisena kilpailupäivänä.
Myös hevosenhoidossa ensimmäisen sijan jakoivat kaksi kilpailijaa samalla pistemäärällä. Johdossa olivat Sirke Kaunisto Ypäjän hevosopistosta ja Annika Valtari Ylä-Savon ammattiopistosta. Piste-erot olivat vielä marginaalisempia kuin kukkasidonnassa. Tehtävät jatkuvat varusteiden korjaamisella ja ruokinnansuunnittelutehtävällä.
Viherrakentamisen ensimmäisen päivän tulokset puuttuivat kilpailujärjestelmästä. On kiinnostaa, että lajin kilpailutehtävän on suunnitellut AMK-opiskelija, joka osallistuu yhdessä nyt kilpailevan parin kanssa joulukuussa Lissabonissa järjestettävään EuroSkills-kilpailuihin, jossa kilpailijat toimivat tiiminä ja tehtävään sisältyy myös viherrakentamisen suunnittelu-osuus. On mielenkiintoista nähdä, onko jo valittu joukkue ykkösenä Taitaja-kilpailujen päätyttyä. Ainakin pari oli ensimmäisenä päivänä edennyt joutuisammin kuin muut.

Lisää kuvateksti

Lisää kuvateksti

Ammattitaidon SM-kilpailut alkoivat Oulussa

Jokavuotiset ammattitaidon Suomen mestaruuskilpailut käynnistyivät Oulussa. Ensimmäisenä päivänä oli yli 16000 kävijää. Kilpailut ovat ammatillisen koulutuksen suurin vuosittainen tapahtuma. Luonnonvara- ja ympäristöalaa edustavat kukkasidonta, viherrakentäminen, hevosten hoito ja metsäkoneen käyttö. Tällä alalla olisi mahdollisuus osallistua myös yrittäjyys-lajiin, joka on alasta riippumaton. Ensimmäisenä päivänä kukkasidonnassa oli tehtävänä asetella materiaalit esille ja hinnoitella tuotteet sekä korkean asetelman ja kukkakimpun valmistaminen ja sen pakkaaminen. Hevosten hoidossa puolestaan aloitettiin valjastustehtävällä ja ajamisella. Kilpailijat myös huolehtivat hevosista koko kilpailun ajan. Viherrakentamisessa työskennellään pareittain. Ensimmäisenä päivänä aloitettiin työkokonaisuus, joka muodostuu 18 neliömetrin kokoisen oleskelupihan hirsikehikon sisään.

Kukkasidonnan kilpailulajiin osallistuu kaikenkaikkiaan yhdeksän kilpailijaa. Heistä peräti kolme tulee Jämsän ammattiopistosta. Muiden kilpailijoiden "kotioppilaitokset" ovat Keuda, Kiipula, Oulun seudun ammattiopisto, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos, Ahlmanin ammattiopisto ja Savon ammatti- ja aikuisopisto. Kilapilijat hoitavat ja huoltavat kukkia koko kilpailupäivien ajan. Jokaisen tehtävän päätyttyä he vievät kilpailutyöt sille varattuun tilaan, jonka he saavat suunnitella. Myös töiden esilleasettamista arvioidaan.

Hevosenhoito-lajissa kilpailtiin sekä ulkona että sisällä. Kilpailun alkaessa oli kylmä sää ja satoi räntää. Se häiritsi korkeintaan katsojia, joita muutama värjötteli seuraten kilpailijoiden hevosen käsittelyä ja ajoa. Kilpailupaikkana oli Oulu-hallin välittömässä läheisyydessä oleva alue, joka oli asvaltoitu. Se oli siisti alusta, mutta siinä ei voitu toteuttaa esimerkiksi ratsastus-tehtävää. Sisätiloissa satuloitiin luonnollisen kokoinen tekohevonen. Tehtävä olisi tietysti ollut työelämälähtöisempi, jos satulointi olisi tehty oikealla hevosella. Järjestely nopeutti kuitenkin jonkin verran kilpailun kulkua.

KOTIELÄINOPETTAJIEN JA -OHJAAJIEN KOULUTUSPÄIVÄT 1.-2.6.2010

Kotieläinopettajien ja eläintenhoitajien perinteiset kehittämis- ja koulutuspäivät järjestetään tänä vuonna kesän kynnyksellä Etelä-Savon Ammattiopistolla Otavan koulutilalla. Ohjelmaan on koottu ajankohtaisia asioita kotieläinopettajien substanssin sekä opetuksen näkökulmasta. Koulutuspäivät ovat erinomainen tilaisuus verkottua oman alan ammattikunnan kanssa. Oppilaitoksiin on tullut parin viime vuoden aikana uusia nuoria opettajia ja eläintenhoitajia. Ammattikunta on myös laajentunut perinteisistä tuotantoeläimistä seura- ja lemmikkieläimiin. Päivien aikana tutustaan ja pohditaan yhdessä uuden tutkinnon perusteen antamia mahdollisuuksia sekä vaihdetaan ajatuksia ja ideoita mahdollisista pulmakohdista.

Etelä-Savon Ammattiopisto
Otavan koulutila
Koulutilantie 12, 50670 OTAVA
ALUSTAVA OHJELMA

Tiistai 1.6.2010
8.30-9.15 Tulokahvit ja ilmoittautuminen (koulutilalle majoittuminen)
9.15-9.30 Tervetulosanat, palvelujohtaja Vesa Vainikainen ESEDU
9.30-11.00 Uusi suunta lypsylehmien ruokintaan – Rehutaulukoiden päivitys 2010 ja
KarjaKompassi, professori Marketta Rinne MTT
11.00-12.00 Ruokailu (koulutilalle majoittuminen)
12.00-13.15 Ajankohtaista eläinten hyvinvoinnista: Uudet säädökset ja valmistelut, valvonta ja tutkimus sekä kuulumisia Euroopasta ja muualta maailmasta, Eläinten hyvinvointikeskuksen johtaja Satu Raussi
13.15-13.45 Opetushallituksen terveiset, opetusneuvos Susanna Tauriainen OPH
13.45-14.15 Kahvit
14.15-15.30 Ryhmätöitä ja keskustelua uudesta opetussuunnitelmasta
n. 16.00 Lähtö iltaohjelmaan

Keskiviikko 2.6.2010
8.00-8.30 Kalannahastakin yritykseksi, Ossi Kumpulainen, Kalaparkki Oy
8.30-9.30 Kanojen käyttäytyminen ja luomukananmunantuotanto, tutkija MMM Ulla Holma
9.30-9.45 Tauko
9.45-11.00 Miten VikingGenetics vaikuttaa jalostuselämään, jalostusjohtaja Auli Himanen VikingGenetics
11.00-12.00 Ruokailu
12.00-13.00 Luomumaidon tuottaminen ja paimenkoirien käyttö eläinten käsittelyssä ja siirroissa, Heli Ahonen ja Heikki Teittinen Muumaa Ay
13.00-13.30 Suunniteltu Otavan Kotieläinpuisto, projektipäällikkö Miikka Kirjalainen ESEDU
13.30-14.00 Kahvit
14.00-15.30 Koulutilan esittely
15.30-15.45 Seuraavan vuoden koulutuspaikan valinta ja kurssin päättäminen, Tuula Romppanen ESEDU

Maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto alkaa hahmottua

Maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkintoa uudistetaan. Edellinen peruste on vuodelta 2001. Aika on siitä muuttunut ja maaseudun toimijoiden asiantuntijatyö monipuolistunut. Työryhmä on ansiokkaasti pohtinut, mitä osaamista uudessa tutkinnossa tulisi olla. Tutkinnon osien määrä on muotoutumassa kahdeksi. Nykyisen tutkinnon päällekäisyydet halutaan poistaa. Pääosa tutkinnonjärjestäjistä näkee, että em. kaksi tutkinnon osaa pitää yhdistää eli tiivistettäisiin tutkintoa kahteen osaan: yrittäjyys ja hankeosaaminen. Kehittäjänä toimiminen voisi olla sinällään ns. punainen lanka koko tutkinnon suorittamisessa.
Selvimmin tutkinnonjärjestäjien mielipiteet jakautuvat tutkinnon nimen muutostarpeesta. Nimenmuutos on ollut esillä jo pidemmän aikaa, koska sana maaseudun koetaan yhdistettävän ajatuksellisesti perinteiseen maatalouteen ja siten rajaavan potentiaalisien tutkinnonsuorittajien kiinnostusta pois tutkinnosta. Tutkinnon suorittajia on jouduttu houkuttelemaan valmistavaan koulutukseen mukaan tutkinnon osien nimillä tai muilla ”vetovoimaisimmilla” nimillä. Vaihtoehtoisena nimenä tutkinnolle on ollut esillä mm. aluekehittäjän erikoisammattitutkinto. Suomi on kuitenkin kaikilla mahdollisilla mittareilla mitattuna maaseutua. Näin ollen tutkinnon nimi "Maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto" tulee säilymään. Uudessa tutkinnossa keskeistä osaamista on hankeosaaminen.  Kehittäjänä toimiminen on oleellisintä ydintä olipa sitten näkökulma kylä, kunta, henkilö tai yritys.

Vihersisustajan ammattitutkinnon laatiminen käynnistyi

Vihersisustajan ammattitutkinto on aivan uusi. Työryhmä teki siis eräänlaista historiaa aloittamalla uuden ammattin tutkinnon perusteiden laatimistyön. Tällaisen prosessin taustalla on usein jo pitkään työelämästä noussut tarve. Niin kävi nytkin. Varsinaisena promoottorina on toiminut Suomen Vihersisustajat ry, joka tukee työryhmän työtä hienosti.
Ensimmäisessä kokouksessa päästiin jo käsittelemään ammattitaitovaatimuksia ja tutkinnon rakennetta. Vihersisustusten määrä on lisääntynyt merkittävästi julkisissa ja yksityisissä tiloissa. Tiloissa käytetään kasveja enemmän, ne ovat isompia. Kasvien lajivalikoima on monipuolistunut ja toteutukset ovat entistä mittavampia. Llisäksi istutusaltaat ja – ruukut vaativat uudenlaisien menetelmien ja tekniikan hallintaa. Vihersisustusprojekteihin kuuluu kiinteästi viherkasvihuolto, joka edellyttää monipuolista ammattitaitoa. Työryhmä piti tärkeänä myös muita ns yleisiä ammattitaitovaatimuksia. Vihersisustajan työssä korostuu etenkin asiakkaiden kohtaaminen ja vuorovaikutustaidot, kansainvälistymisen tuomat vaatimukset sekä yhä monimutkaisempaa tietotekniikan hallintaan vaativat taidot. Voit kurkata työn tulosta "luovan wikistä".

Luonnonvara-alan ammattikoulutuksen tiedotus tehostuu

Luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikoulutuksen tiedotuksessa on tähänkin saakka käytetty monipuolisesti sosiaalisen median välineitä. Käytössä on tämä blogi, jota on aktiivisemmin käytetty ammatillisten perustutkintojen uudistuksen aikaan. Pysyväksi on jäänyt koko ajan työvälineenä käytetty luovan wiki. Siihen eri työryhmät työstävät meneillään olevia tutkintojen perusteita. Jokainen näkee työn sen hetkisen vaiheen ja voi ottaa myös kantaa prosessin aikana.
Uusimpia välineitä ovat twitter ja facebook. Molemmissa on luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikoulutuksen ajankohtaisia asioita.
Juuri tänään tehdyn uudistuksen ansiosta sekä blogi, twitter että facebook on synkattu yhteen niin, että tieto välittyy yhdellä viestillä näihin kaikkiin palveluihin. Tämän ansiosta jokainen voi valita, mitä niistä haluaa seurata. Jokaisesta kanavasta voi luonnollisesti tilata rss-syötteen silloin, kun sinne uutta viestiä välittyy.
Blogi uudistui myös ilmeeltään ja se tulee aktivoitumaan. Toivottavasti tiedonvälitys tehostuu entisestään ja kanavat löytävät lukijansa.

Luonnonvara-alan tutkintoja päivitetään

Parhaillaan on menossa useiden ammatti- ja erikoisammattitutkintojen päivittäminen. Esimerkiksi karjatalouden ammattitutkinnon, viljelijän ammattitukinnon ja seminologin ammattitutkinnon päivitystä tehdään. Karjatalouden ammattitutkinnon osaamisaloiksi on hahmoteltu karjatalousyrittämisen, tuotantoeläinten hoitamisen, lomitustyön ohjaamisen, lomittamisen ja sorkkien hoitamisen osaamisalat. Vastaavasti viljelijän ammattitutkintoon on muodostumassa maatalousyrittämisen, tilan hoitamisen ja urakoinnin osaamisalat. Tutkintojen nimien pohtiminen ei ota laantuakseen. Edelleen keskustellaan näiden kahden tutkinnon yhdistämisestä maatalousalan ammattitutkinnoksi.
Jokatapauksessa tarkoituksena on tehdä näiden tutkintojen väliin sellainen joustavuus, että tutkinnon suorittaja voi ottaa tutkinnon osia tutkinnoista ristiin. Joustavuus on myös ajan hengen mukaista. Moniosaaminen tosin maatalusalalle tai koko luonnonvara- ja ympäristöalalle ei ole tähänkään saakka ollut mikään uusi asia.