Suomalaisen koulun viime vuosikymmenten menestystarina on tuottanut maahamme vaarallista hyvänolon tunnetta. Liian moni on kuvitellut, että koulumme tuottaa vastakin automattisesti kärkisijoja mm. PISA-tutkimusten kaltaisissa oppimistulosten arvioinneissa. -Totuus on, että suomalaisesta koulutuksesta mennään jo nyt kovaa vauhtia ohi oikealta ja vasemmalta, sanoo Suomen Rehtoreiden puheenjohtaja Riikka Lindroos.
Uuden lukuvuoden kynnyksellä Helsinkiin Finlandia-talossa 3.-6.8.2015 pidettävään kansainvälisen rehtorijärjestön konferenssiin ottaa osaa yli 1100 rehtoria ympäri maailman. Tapahtumassa on hyvä mahdollisuus vertailla, millainen koulutuksen asema ja tilanne eri maissa tällä hetkellä on. Siinä missä koulutukseen panostaminen on valittu monessa maassa kansalliseksi kärkipanostusten kohteeksi, painitaan meillä Suomessa ennätyksellisten suurien koulutukseen kohdistuvien leikkausten ikeen alla.
-Meillä Suomessa on ollut näihin päiviin asti poikkeuksellisen vahva arvostus koulutusta, koulua ja opettajan ammattia kohtaan ja syystäkin. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että mikäli tämä menetetään, sitä ei voi saada yksin suurella rahallakaan palautettua takaisin. Hyvän yleissivistävän koulutuksen rapautuminen horjuttaa koko yhteiskunnan perusrakenteita, sanoo Suomen Rehtoreiden varapuheenjohtaja Antti Ikonen.
Rehtorit ovat olleet aitiopaikalla näkemässä, millaisia seurauksia viime vuosien aikana tapahtuneella koulutusrahojen leikkauksilla on käytännössä ollut. Kouluverkon saneeraukset, oppilaan saaman opetuksen määrän väheneminen ja opetusmateriaaleihin tehdyt leikkaukset ovat nopeasti muotoutuneet koulujen arjeksi. Kaikki tämä tapahtuu samaan aikaan, kun uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton, opetuksen uudistamisen ja digitalisoitumisen pitäisi edetä ripeästi niin peruskoulussa kuin lukio-opetuksessakin. Yhtälö näyttäytyy hyvin ristiriitaiselle.
-Tästä kaikesta on syntynyt vaikutelma, että puhutaan yhtä, mutta tehdään toista. Esimerkiksi lukio-opetus ja sen kehittäminen on kuitattu uudessa hallitusohjelmassa vain muutamilla lauseilla. Eikö hyvällä lukiokoulutuksella nähdä enää olevan omaa tärkeää rooliaan kouluttamassa nuoria kohti yliopisto-opintoja ja sitä kautta luomassa pohjaa maamme menestykselle kansainvälisessä kilpailussa myös tulevaisuudessa? Päällimmäisenä suunnitelmissa on sen sijaan esillä toisen asteen koulutukseen kohdistuvat merkittävät menoleikkaukset, sanoo Lindroos.
Suomen Rehtorit ry järjestää rehtorien maailmankongressin Finlandia-talossa 3.-6.8.2015
lähde: http://liitutaulu.mediaparkki.com/?p=2007
Uuden lukuvuoden kynnyksellä Helsinkiin Finlandia-talossa 3.-6.8.2015 pidettävään kansainvälisen rehtorijärjestön konferenssiin ottaa osaa yli 1100 rehtoria ympäri maailman. Tapahtumassa on hyvä mahdollisuus vertailla, millainen koulutuksen asema ja tilanne eri maissa tällä hetkellä on. Siinä missä koulutukseen panostaminen on valittu monessa maassa kansalliseksi kärkipanostusten kohteeksi, painitaan meillä Suomessa ennätyksellisten suurien koulutukseen kohdistuvien leikkausten ikeen alla.
-Meillä Suomessa on ollut näihin päiviin asti poikkeuksellisen vahva arvostus koulutusta, koulua ja opettajan ammattia kohtaan ja syystäkin. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että mikäli tämä menetetään, sitä ei voi saada yksin suurella rahallakaan palautettua takaisin. Hyvän yleissivistävän koulutuksen rapautuminen horjuttaa koko yhteiskunnan perusrakenteita, sanoo Suomen Rehtoreiden varapuheenjohtaja Antti Ikonen.
Rehtorit ovat olleet aitiopaikalla näkemässä, millaisia seurauksia viime vuosien aikana tapahtuneella koulutusrahojen leikkauksilla on käytännössä ollut. Kouluverkon saneeraukset, oppilaan saaman opetuksen määrän väheneminen ja opetusmateriaaleihin tehdyt leikkaukset ovat nopeasti muotoutuneet koulujen arjeksi. Kaikki tämä tapahtuu samaan aikaan, kun uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton, opetuksen uudistamisen ja digitalisoitumisen pitäisi edetä ripeästi niin peruskoulussa kuin lukio-opetuksessakin. Yhtälö näyttäytyy hyvin ristiriitaiselle.
-Tästä kaikesta on syntynyt vaikutelma, että puhutaan yhtä, mutta tehdään toista. Esimerkiksi lukio-opetus ja sen kehittäminen on kuitattu uudessa hallitusohjelmassa vain muutamilla lauseilla. Eikö hyvällä lukiokoulutuksella nähdä enää olevan omaa tärkeää rooliaan kouluttamassa nuoria kohti yliopisto-opintoja ja sitä kautta luomassa pohjaa maamme menestykselle kansainvälisessä kilpailussa myös tulevaisuudessa? Päällimmäisenä suunnitelmissa on sen sijaan esillä toisen asteen koulutukseen kohdistuvat merkittävät menoleikkaukset, sanoo Lindroos.
Suomen Rehtorit ry järjestää rehtorien maailmankongressin Finlandia-talossa 3.-6.8.2015
lähde: http://liitutaulu.mediaparkki.com/?p=2007
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti