Suomessa kesän 2010 helleaalto sekä siihen liittyneet myrskyt nostivat julkisuudessa esille kysymyksiä maaseudun asukkaiden ja mökkiläisten turvallisuudesta ja arjen sujuvuudesta poikkeusolosuhteissa. Tapahtumat osoittivat konkreettisesti, mitä ilmastonmuutoksen eteneminen voi tulevaisuuden maaseudulle tarkoittaa entistä useammin.
Itä-Suomen yliopiston tuore esitutkimus ”Ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen sosiaaliset vaikutukset maaseudulla” konkretisoi kysymyksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten elämään. Tekijöinä ovat professori Rauno Sairinen, valtiotieteen tohtori Johanna Kohl sekä yhteiskuntatieteen maisteri Suvi Järvinen. Kohdealueena oli Varsinais-Suomen maaseutu. Tutkijoiden mielestä maaseudulla kannattaakin pohtia sitä, kuinka säiden ääri-ilmiöihin voisi varautua ennakolta ja mitkä väestöryhmät ovat haavoittuvaisimpia. Esimerkiksi maaseudun vanhukset voivat joutua poikkeusoloissa hyvin hankaliin tilanteisiin.
Ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa monin tavoin paitsi maaseudun luonnonvarojen käyttöön ja maankäyttöön myös ihmisten hyvinvointiin ja arjen olosuhteisiin. Maaseudun eri toimijoita puhuttavat esitutkimuksen perusteella kysymykset metsä- ja maatalouden muutoksista, sekä vaikutukset matkailuun, luonnon virkistyskäyttöön, veneilyyn, kalastukseen ja mökkeilyyn. Esille nousi myös huolia tulvariskialueiden kohtalosta. Rakentamista alavilla alueilla rannikolla ja jokivarsissa kannattaisi välttää, mutta samaan aikaan ne ovat hyvin houkuttelevia paikkoja vakituiselle ja loma-asutukselle.
Tieto ilmastonmuutoksen tulevaisuusriskeistä sekä kokemukset luonnonkatastrofien voimistumisesta vaikuttavat monin tavoin ihmisten turvallisuuden tunteeseen. Lisäksi ilmiön mittasuhteet herättävät pelkoa nykyisen elämänmuotomme kohtalosta. ”Uhkan leijuminen ilmassa on kauhean raskasta”, totesi eräs haastateltu.
Tutkimuksessa pohditaan myös siitä, kenelle voisi kuulua ilmastotoimijuus ja –vastuu tulevaisuuden maaseudulla. Mahdollisina ennakointityön tekijöinä haastatellut nostivat esille kuntien lisäksi mm. paikallisia kyläyhdistyksiä, järjestöjä, seurakuntia ja vapaapalokuntia. Ennakoivan toiminnan synnyttäminen on kuitenkin haasteellista. Jotta yhteisöt aktivoituisivat siihen, tarvitaan soveltuvan ilmastotiedon lisäksi konkreettista ymmärrystä riskien ja uhkien sisällöistä oman arjen ja elinkeinon kannalta.
Tutkimuksen mukaan Suomessa on tarvetta alkaa miettiä tarkemmin ilmastonmuutoksen sosiaalisia vaikutuksia ja ymmärtää paikallisyhteisöjen ja eri väestöryhmien hyvin erilaisia tilanteita. Ilmastonmuutoksen haaste on nimenomaan siinä, että se ei näy ja tunnu heti, vaan vasta sitten, kun on myöhäistä reagoida. Siksi ennakoiva tarkastelu on vaikeuksista huolimatta tarpeen.
Tutkimus toteutettiin Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelman (ISTO) sekä Itä-Suomen yliopiston ”Metsä, ympäristö ja yhteiskunta” osaamiskeskittymän yhteisrahoituksella. Raporttia voi tilata Itä-Suomen yliopiston kirjastosta (http://www.uef.fi/kirjasto/haku/yhteystiedot). Nettiversio löytyy osoitteesta: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0170-5/urn_isbn_978-952-61-0170-5.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti