Tutkintotoimikuntia perehdytettiin arviointiin

Tutkintotoimikuntien avauksessa yksikön päällikkö Seppo Hyppönen korosti tulevassa tutkintotoimikuntatyössä toiminnan tasalaatuisuutta. Toiseksi hän nosti esiin yhteisvalintahakujärjestelmän muuttumisen, jolloin jo tutkinnon suorittaneet eivät voi hakea, vaan he hakeutuvat jatkossa koulutukseen toisen valintareitin kautta.

Työelämän järjestöjen puheenvuorot käyttivät Kuntatyönantajien Tiina Häyhä, MTK:n Susanna Tauriainen ja OAJ:sta Tuovi Manninen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuorossa Ville Heinonen kertoi tutkintojärjestelmän kehittämishankkeesta ja nuorten aikuisten osaamisohjelmasta. Tutkintorakennetta kehitetään mm siitä syystä, että ammatti- ja erikoistutkinnot erottuisivat toisistaan omiksi tutkinnoikseen selkeästi. Tutkintojärjestelmän kehittämishankkeessa myös tutkintotoimikunnat ovat tärkeässä asemassa ottamassa kantaa oman toimialansa tutkintorakenteen kehittämiseen.


 

Maatilatalouden tutkintotoimikunta aloitti uuden toimikauden

MTKssa pidetyssä kokouksessa uutta toimikautta lähti luotsaamaan maanviljelijä Antti Paala Ulvilasta, varapuheejohtajaksi valittiin Heli Ahonen Juvalta sekä sihteerinä jatkaa PSK-aikuiskoulutuskeskuksesta Jukka Matero. Muina jäseninä ovat Jani Ullgren, Sisko Kilpisjärvi, Pauli Marttila ja Susanna Tauriainen.

Maatilatalouden tutkintotoimikunnan tehtävänä on seuraavan kolmen vuoden ajan vastata oman alan (maatilatalouden perustutkintoon kahden osaamisalan eli maatilatalouden ja eläintenhoidon, sekä viljelijän ja mehiläistarhaajan ammattitutkinnon) näyttötutkintojen järjestämisestä, solmia tutkinnon järjestäjien kanssa järjestämissopimukset, valvoa tutkintojen järjestämisen laatua sekä hyväksyä tutkinnon suorittajien arvioinnit ja antaa tutkintotodistukset.

Iktyonomi AMK tutkinto säilyy

Opetusministeri Krista Kiuru on 4. heinäkuuta 2013 vahvistanut valtioneuvoston asetuksen

ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130546 . Asetuksen liitteinä on luettelo ammattikorkeakoulututkintoon johtavista tutkinnoista ja tutkintonimikkeistä. Luettelossa on säilytetty myös iktyonomi (AMK) 210 ov ja iktyonomi (ylempi AMK) 90 ov. Vaikka koulutusta ei tällä hetkellä järjestäkään yksikään AMK, tutkintonimikettä ei poistettu, kuten oli ehdotettu AMK asetusmuutoksen luonnoksessa.

Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka puhui myönteisyyden voimasta

MTK:n työhyvinvointipäivät jatkuivat Tampereella mm työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Mankan puheenvuorolla, jossa hän painotti myönteisen elämänasenteen voimaa. Se lisää luottamusta ja yhteisöllisyyttä sekä edistää luovuutta.  Myönteinen asenne auttaa näkemään metsän puilta. Myönteiset tunteet myös siirtyvät ja auttavat siirtämään ne kanssaihmisiin.

Voimavaralähtöisessä työhyvinvoinnin mallissa maatalousyrittäjä on keskiössä. Se muodostuu maatilalla oman työn johtamisesta sekä ennen kaikkea ns sosiaalisesta pääomasta eli sosiaalisista verkoistoista.

Hyvinvoinnin lisäämisen avainasemassa on oman itsensä tunteminen ja "peiliin katsominen". Erityisesti kuormittavassa työssä on tärkeää tunnistaa oman ylikuormitusrajan tunnistaminen. Tämä on erityisen tärkeää maatalousyrittäjän työssä, joka tekee työtään pääosin yksinään.

Marja-Liisa Manka päätti esityksensä työn ilon julistukseen:
http://www.uta.fi/ajankohtaista/liitteet/tyonilo_julistus12.pdf

MTK:n työhyvinvointipäivät Tampereella

Hyvinvointivaliokunnan pj Mika Nieminen avasi neljännet MTK:n työhyvinvointipäivät Tampereella Varalan urheiluopistolla. Ohjelma rakentuu monipuolisista puheenvuoroista, jotka käsittelevät maatalousyrittäjän hyvinvointia ja jaksamista. Osallistujia oli noin 70 eri puolilta Suomea.

MTK:n pj Juha Marttila käsitteli puheenvuorossaan, miten taloudellinen kestävyys on yhteydessä viljelijöiden hyvinvointiin. VTT Markku Lehto puhui sosiaalisesta kestävyydestä ja mistä se syntyy. Sosiaalinenkestävyys tarkoittaa yhteenkuuluvuutta, luottamusta, oikeudenmukaisuutta, vuorovaikutusta ja avun antamista. Se ilmenee kykynä toimia yhdessä. Kommenttipuheenvuoron käytti professori Hannu Katajamäki, jossa hän toi ilmi maaseutuasumisen haasteita.

Paneelikeskustelua käytiin vilkkaasti mm maatilojen sukupolvenvaihdoksista aiheutuvia vuorovaikutushaasteita väistyvän ja uuden maatilayrittäjien välillä. Kaikenkaikkiaan todettiin kuitenkin, että maanviljelijän työn arvostus on lisääntynyt ja panelistit muistuttivat, että myös viljelijän itse tulee arvostaa ammattitaitoaan.

Lomitustyön ohjaamiseen tutkinto on tarjolla, onko koulutusta?

Maaseutuyrittäjien Hyvinvointisanomissa Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen työhyvinvointipäällikkö Sirkka Rajala kertoo lomittajien olevan koulutettuja ja heillä on paljon osaamista. Jatkuva osaamisen täydentäminen on tarpeellista haastavassa toimintaympäristössä, yhä suurenevilla maatiloilla.

Rajala peräänkuuluttaa lomatoimen ohjaajien täydennyskoulutusta ja etenkin esimiestaitojen ja henkilöstöjohtamisen osaamista. Hänen mielestään siihen liittyvää alan koulutusta ei ole tarjolla.

Viime vuonna uudistetussa Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnossa ajantasaistettiin tutkinnon osaamisalueita. Näihin kuului myös Lomitustyön ohjaamisen osaamisala. Sen pakollinen tutkinnon osa on juuri Esimiehenä toimiminen maaseutuyrityksessä tai lomitustoimessa.

Lomatoimen ohjaajien kasvavat osaamistarpeet on siis huomioitu tutkintojärjestelmässä. Onko niin, ettei uudistettu tutkinnon peruste ole vielä pyörähtänyt oppilaitoksissa täydellä teholla käyntiin, jos koulutuksen tarjontaa ei tunnu olevan?