Kestävän kehityksen sertifioinnin 10 v juhlassa koulukasvihuone ja kumppanuusmaatalous palkittiin

OAJ:n OKKA-säätiön järjestämässä kestävän kehityksen ja koulutuksen sertifioinnin 10-vuotisjuhlassa palkittiin Kestävän kehityksen teko -palkinnolla kouluja ja oppilaitoksia.

Ensimmäinen palkinto meni Ravintolakoulu Perholle kumppanuusmaatalousmallistaan, jossa koko henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat peltotöihin ja sadonkorjuuseen. Näin heille -ruuanvalmistuksen ammattilaisille - tulee käsitys siitä, miten ruuan raaka-aineita valmistetaan. Ravintolakoulu Perho on ruokaosuuskunnan jäsen.

Kolmannen palkinnon sai Mankolan koulu koulukasvihuoneesta, jossa oppilaat kasvattavat yrttejä ja vihanneksia. He osallistuvat myös avomaantuotantoon, jossa kasvatetaan perunoita, porkkanoita ja juureksia.

Lue lisää: http://www.koulujaymparisto.fi/sivu.php?id=31000

Luonnonvara- ja ympäristöalan tutkintoja kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi

Maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunnan pj Susanna Tauriainen esittelee 13.11. Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivillä Opetushallituksessa, miten luonnonvara- ja ympäristöalan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja voitaisiin koota suurempiin kokonaisuuksiin. Samalla muodostetaan tutkintonimikkeet.

Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen muutostarpeet ammatillisessa koulutuksessa from MTK ry

Lukiorahoitusmallin palikat

Perusrahoitus (49%) muodostuu tutkintoon johtavasta koulutuksesta ja muusta koulutuksesta. Tutkintoon johtava koulutus muodostuu opiskelijavuosista sekä saavutettavuuskorotuksesta. Se koskee pieniä lukioita. Muu koulutus muodostuu kurssien lukumäärästä ja lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta.

Suoritusrahoitus (47%) muodostuu yo-tutkinnoista sekä lukiotutkinnon suorituksista. Vaikuttavuusrahoitus (4%) koostuu jatko-opintoihin sijoittuminen, läpäisystä ja opiskelijoiden hyvinvointipalautteesta. Nämä kaikki ovat uusia mittareita.

Muussa rahoituksessa on sisäoppilaitoksia koskeva majoitusrahoitus ja harkinnanvarainen rahoitus (sis erityisen koulutustehtävän harkinnanvaraisen rahoituksen).

Lukiokoulutuksen järjestäjäverkkouudistus koskee koko toista astetta

Koulutuksen järjestämisedellytyksen arviointi perustuu kokonaisharkintaan. Lukioilta edellytetään myös yhteistyötä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja työelämän kanssa. Koulutukselle pitää olla riittävä väestöpohja.

Lukiokoulutuksen rahoitusmallit nähtävillä OKM:n sivuilla

Uudella rahoitusmallilla lasketut mallit lukioista ovat OKM:n sivuilla linkistä =>

Lukiokoulutuksen uudistus etenee - vähemmällä enemmän?

Uudistus perustuu hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanoon. Samaan aikaa on meneillään isoja koulutuspoliittisia uudistuksia (mm rahoituslaki). Taustalla on julkisen talouden kestävyysvaje, joka pakottaa tekemään uusia ratkaisuja.

4.12.2014 annetaan jo HE. Eduskunnan pitäisi päättää kevätkaudella voimaantulosta. Uudet järjestämisluvat ja rahoitus olisivat voimassa 1.1.2017.

Vaikka taloudelliset resurssit vähenevät kaikilta koulutustasoilta, pyritään vahvempiin koulutuksen järjestäjiin.

Lukiokoulutuksessa ei koulutuksen järjestäjien määrä vähentynyt (283 kpl). Lukiossa opiskelee 101167 opiskelijaa tällä hetkellä.

Oppilaitoksia yhteensä 422 kpl. Suhteellisen paljon on pieniä lukioita. Esimerkiksi  100-299 opiskelijan lukioita on 142 kpl.

Suurin haaste on saavutettavuuden turvaaminen, ja koulutuksellinen tasa-arvo. Valmistelussa on yritetty ottaa huomioon lukiokoulutuksen erityispiirteet. Samalla kuitenkin tavoitellaan parempaa opiskelijoiden saamaa opetustarjontaa ja joustavien opintopolkujen toteuttamista.

Enää ei makseta siitä että opiskelija on läsnä, vaan siitä kuinka paljon tulee suorituksia. Sopiiko suoritekeskeisyys näin vahvasti koulutukseen?