Valtioneuvosto hyväksyi 29.4. opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen esittämän mallin, jolla jaetaan valtion perusrahoitus yliopistoille vuodesta 2017 alkaen. Uudistettu rahoitusmalli katsoo entistä enemmän tulevaisuuteen, antaa yliopistoille lisää mahdollisuuksia omien vahvuuksiensa korostamiseen ja tukee korkeakoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Mallissa koulutuksen perusteella myönnetään rahoituksesta 39 %, tutkimuksen perusteella 33 % sekä muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella 28 %.
Uuden rahoitusmallin laskennallisissa kriteereissä painotetaan aiempaa enemmän opiskelijoiden työllistymistä. Vuodesta 2019 alkaen mallissa on tarkoitus siirtyä ottamaan huomioon laadullinen työllistyminen. Myös strategisen rahoituksen avulla tuetaan yliopistojen toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää opiskelijoiden nopeampaa siirtymistä työelämään.
Rahoitusmallissa siirrytään käyttämään tieteellisten julkaisujen laskennassa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta vahvemmin korostavia kertoimia. Hankittu kilpailtu tutkimusrahoitus sekä kotimaasta että ulkomailta ovat edelleen osana rahoitusperusteita.
Yliopistojen rahoitusmallin uudistus pohjautuu opetus- ja kulttuuriministeriön, yliopistojen ja Suomen Akatemian yhteisen työryhmän esitykseen ja laajaan lausuntopalautteeseen. Mallin pohjalta käydään toukokuussa yliopistojen ja ministeriön väliset sopimusneuvottelut. Rahoitusmallin kriteerit kertovat, millä perusteella rahaa myönnetään; yliopistot itse päättävät rahoituksen kohdentamisesta.
Rahoitusmallikaavio
Rahoitusmallin perusteella yliopistoille jaetaan noin 1,6 miljardia euroa vuosittain. Hallituksen nyt toteuttamat rahoitusmallin muutokset tukevat erityisesti yliopistojen strategista kehittämistä. Malliin sisältyy laskennallisten kriteerien ohella strategisen rahoituksen osuus, joka on jatkossa 12 % kokonaisrahoituksesta aiemman 10 % sijaan. Strategisen rahoituksen kasvattamisella vahvistetaan tulevaisuusorientaatiota ja tuetaan yliopistoissa nyt tehtävää kehittämistyötä, jonka vaikutukset laskennallisissa indikaattoreissa näkyvät vasta vuosien päästä.
Strategista rahoitusta myönnetään yliopistoille näiden ehdottamien ja yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittavien toimenpiteiden perusteella. Rahoituksen perusteita ovat työelämään siirtymisen nopeuttaminen, tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen ja osaamisen hyödyntäminen, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden vahvistaminen, alue- ja alakohtaisten osaamiskeskittymien luominen sekä rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen.
Rahoitusmallissa siirrytään käyttämään tieteellisten julkaisujen laskennassa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta vahvemmin korostavia kertoimia. Hankittu kilpailtu tutkimusrahoitus sekä kotimaasta että ulkomailta ovat edelleen osana rahoitusperusteita.
Yliopistojen rahoitusmallin uudistus pohjautuu opetus- ja kulttuuriministeriön, yliopistojen ja Suomen Akatemian yhteisen työryhmän esitykseen ja laajaan lausuntopalautteeseen. Mallin pohjalta käydään toukokuussa yliopistojen ja ministeriön väliset sopimusneuvottelut. Rahoitusmallin kriteerit kertovat, millä perusteella rahaa myönnetään; yliopistot itse päättävät rahoituksen kohdentamisesta.
Rahoitusmallikaavio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti