Lähiruuantuottamisen osaamisala?

Ammatillisten tutkintojen uudistaminen antaa mahdollisuuden tehdä uusia avauksia ja suunnitella puhtaalta pöydältä uusia tutkintoja ja osaamisaloja. Tarvitaisiinko esimerkiksi lähiruuantuotannon osaamisalaa, jossa opiskellaan maataloustuotteiden jatkojalostamista? Oppilaitoksen edustajia ja muita tahoja haastetaan ottamaan kantaa, kun kerrankin tehdään mittava remontti. 

Maatalousalan tutkintoja uudistetaan

Maatalousalan tutkintoja uudistetaan osana koko ammattikoulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä. Linjausten mukaan tutkintoja kootaan isompiin kokonaisuuksiin. Tutkintojen nimiä tullaan yhtenäistämään joko toiminnon tai alan mukaan. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin tulee käyttöön tutkintonimikkeet silloin, kun se on alan työelämän kannalta tärkeää.

Maatalouden ammattitutkinnot ehdotetaan koottavaksi maatalousalan ammattitutkinnoiksi. Nykyiset tutkinnot muodostaisivat sen alle osaamisaloja, kuten maanviljelyn, tuotantoeläinten hoidon, mehiläistarhauksen, tuotantoeläinten lisääntymisen ja maatalousteknologian osaamisalat.

Osa tutkintonimikkeistä muodostuisi luontevasti, kuten mehiläistarhaaja, sorkkienhoitaja, maatalouslomittaja, seminologi, maatalouskoneasentaja tai tuotantoeläintenhoitaja.

Vastaavasti maatalouden erikoisammattitutkinnot koottaisiin maatalousalan erikoisammattitutkinnoksi, jonka osaamisaloja olisivat mm turkistarhauksen, maatalouden vesitalouden, maatilan johtamisen, ja eläinten sairaanhoidon erikoisammattitutkinnot.

Alakohtaiset ehdotukset tulee olla valmiina käytännössä elokuun loppuun mennessä. Tutkintojen uudistamisesta järjestetään kuuleminen syyskuussa.

Ammatillisten perustutkintojen pisteytys

Ammattikoulutuksen tutkinnon uudistusta pohtiva ohjausryhmä TUTKE 2 sai viime kokouksessa pöydälle esityksen ammatillisten perustutkintojen opintoviikkojen muuttamisesta osaamispisteiksi. Muutos perustuu jo samalla perusteella kirjoitettuihin tutkinnon perusteisiin ja eurooppalaisiin suosituksiin.

Etenemme edelläkävijöinä osaamisperusteisuuden pohtimisessa. ECVET- suosituksen pohjalta ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osien pisteytyksessä käytetään seuraavia kriteereitä:

Kattavuus eli kuinka suuren osan tutkinnon suorittaneen ammattitaidon kokonaisuudesta kyseinen tutkinnon osa muodostaa.

Vaikeusaste eli tutkinnon osan vaikeus verrattuna muihin saman tutkinnon osiin.

Merkittävyys eli tutkinnon osan tärkeys työmarkkinoille osallistumisen, toiselle tutkintotasolle etenemisen tai sosiaalisen integraation kannalta.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Esimerkiksi Maatalousalan perustutkinnossa tutkinnon osat eivät enää perustuisi aikaan, vaan osaamisen kattavuuteen, vaikeuteen tai merkittävyyteen ko alalla. Miten siis jatkossa pisteytetään Työskentely maatalousalalla - tutkinnon osa tai Maaseutuyrittäminen - tutkinnon osa tai Eläinten hoito ja hyvinvoinnista huolehtiminen - tutkinnon osa. Mikä osaaminen on kattavinta, vaikeinta tai merkittävintä maaseutuyrittäjän ammatissa? Mikä osaaminen puolestaan on kattavinta, vaikeinta tai merkittävintä eläintehoitajan ammatissa? Pisteet taitavat jakautua eri tavoin.

Uudistus on merkittävin muutos ammatillisessa koulutuksessa aikoihin. Tämän suomentaminen, pohtiminen ja pisteyttäminen vienee vielä monta hetkeä. Jos osaamispisteistä ylipäätään päästään alan sisälläkään yksimielisyyteen.

Virtuaalikylässä tietoa sikojen niveltulehduksista

Hanna Kainulainen, Savonia ammattikorkeakoulusta, on laatinut osana opinnäytetyötään kattavan tietopaketin Virtuaalikylän tietolaariin sikojen niveltulehduksista:
 http://www.virtuaali.info/UserFiles/Sikojen%20niveltulehdukset.php

Seppo Aaltosen ajatuksia maatalouspolitiikasta

Johtaja Seppo Aaltosen ajatuksia maatalouspolitiikasta (8 min):

https://www.dreambroker.com/channel/wsvl47nd/5qb8001l

Opinto-ohjauksen seminaarissa pohdittiin nuorisotakuuta

OAJssa pidetyssä seminaarin keskeiset teemat käsittelivät nuorisotakuuta, opiskelijavalintoja, rakenteellista ja laadullista kehittämistä eri asteilla, monimuotoistuvia mahdollisuuksia tutkinnon suorittamiseen sekä ohjaajien muuttuvaa työtä.

Eilen pidettyä tiedotustilaisuutta  http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tallenteet/fi.jsp kommentoitiin karujen nuorisotyöttömyyslukujen osalta. Ammatillisesen koulutuksen käyneistä alle 25 vuotiaista on työttömänä 32%. Suurin osa kohdistuu teollisuuden aloille: vaatetus, kone, puu ja  sähkö  (8000 kpl, 21,6%). Luonnonvara-aloista suurimmat työttömyysluvut ovat kalatalousalalla 2,1%.

Nuoriiin vailla tutkintoa oleviin panostetaan rahallisesti paljon: Työllistymistä edistäviin toimiin 28 Meuroa/v, etsivään nuorisotyöhön 8 Meuroa/v (hallitusohjelmassa linjattu) + nuorten aikuisten osaamisohjelmaan 27-52 Meuroa/vuosi 2013-2016, sekä v 2014 alusta ammatilliseen kuolutukseen pääsyn laajentamiseen 4,7 Meuroa/v. Raha ei siis ole ongelma, vaan eri toimijoiden välinen yhteistyö.

Maatalousyrittäjän opintorahaa uhkaa lakkauttaminen

Maatalousyrittäjän opintorahan suuruus on 35 euroa/päivä. Koulutukselta edellytetään 6 x 45 min oppituntia päivässä sekä yhteensä kolmea koulutuspäivää. Opintorahan käyttö on viime vuosina kuitenkin vähentynyt. Erääksi syyksi on arvioitu koulutukselle asetettuja tiukkoja reunaehtoja koulutuksen pituuden suhteen. Viljelijöiden on yhä vaikeampaa irrottautua kolmen päivän koulutukseen tai yhdeksi kokonaiseksi päiväksi, kun koulutus kestää aamu yhdeksästä iltapäivälle neljään saakka.

Järjestelmää ehdotetaan kehitettäväksi siten, että myös yhden koulutuspäivän tilaisuuksiin saisi opintorahaa. Tuntimäärää yhtä päivää kohden tulisi voida säädellä väljemmin. Lisäksi tällä hetkellä ei ole tukijärjestelmää, jos suorittaa tutkintoa työn ohella. Näin ollen myös koko tutkinnon suorittamisen tai valmistavan koulutuksen ehdotetaan sisältyvän opintorahan piiriin.

Nykyjärjestelmä edellyttää etäopetukselta 50 % läsnäoloa. Tulevaisuudessa myös 100% etäopetuksen tulisi voida hyväksyä opintorahan saannin ehdoksi.

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää uudistetaan

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistaminen on edennyt vaiheeseen, jossa päälinjaukset on tehty ja alkaa konkreettinen alakohtaisten tutkintojen uudelleen tarkastelu. Suurin muutos on tutkintojen yhdistäminen ja tutkintonimikkeiden muodostaminen ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, jossa niitä ei ole aikaisemmin ollut. Tutkintojen nimet tullaan muodostamaan joko alan tai toiminnon mukaan  (esimerkiksi maatalousalan ammattitutkinto).

Alakohtainen ehdotus tulee olla valmis syyskuuhun mennessä.
Lisätietoja: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/tutke/index.html

Luonnonvara-alan osaamistarpeita pohdittiin työpajassa

Maatalousalan tulevaisuuden osaamistarpeita tunnistettiin työpajassa MTK:n Simonkadulla. Teemoina nousivat esille mm. työhyvinvointi ja ajanhallinnan taidot, esimiestaidot sekä markkinaosaaminen. Muita osaamistarpeet olivat asiakaspalvelutaidot, oman osaamisen hallintataidot, liiketalousosaaminen, verkostoituminen sekä oman alan että muiden alojen kanssa. Tärkeinä pidettiinn myös teknologian hyödyntämisen taidot sekä tulevaisuuden ennakointitaidot. Näitä taitoja tarvitaan kaikilla koulutusasteilla peruskoulutuksesta korkeakoulutukseen.

Luonnonvara-alalla tyypillisesti keskitytään osaamisen tarpeiden tarkastelussa biologisiin ja teknologisiin osaamistarpeisiin. Sen vuoksi tulisi huomioda alalla myös ns yleisiä taitoja.

Substanssiosaamisen taidoissa keskusteluissa nousi esille esim. tilatason energiaratkaisujen kehittäminen. Koko luonnonvara-alan osaamisen kehittämisessä korostuvat tulevaisuudessa myös ekosysteemit ja luonnonvarojen kestävä käyttö, teknologia- ja prosessiosaaminen, kestävä tuote- ja tuotannon suunnittelu, materiaalivirtojen hallinta, liiketoimintaosaaminen ja muut biotalouden osaamistarpeet.

Kestävän luonnonvaratalouden osaamistarpeet luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisessa koulutuksessa

MTKssa Simonkadulla järjestetään tänään 20.5. työpaja, jossa pohditaan kestävän luonnonvaratalouden osaamistarpeita ammatillisessa koulutuksessa.

 

Tilaisuus järjestetään osana hanketta, jossa selvitetään kestävään luonnonvaratalouteen siirtymisen merkitystä osaamistarpeisiin erityisesti luonnonvara- ja ympäristöalalla. Hankkeen ensimmäisessä työpajassa helmikuussa keskityttiin kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden määrittelyyn sekä niiden tuottamisen osaamistarpeiden tunnistamiseen. Ensimmäisen työpajan tuloksiin voit tutustua blogissa os.

http://kestavaluonnonvaratalous.blogspot.fi/2013_02_01_archive.html

Toisen, toukokuun työpajan tavoitteena on täsmentää kestävän luonnonvaratalouden ja biotalouden osaamistarpeita eri aloilla sekä määritellä, millaisia kehittämistarpeita ne tuovat luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisiin tutkintoihin sekä tutkintorakenteeseen.

 

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Opetushallitus sekä maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunta. Selvityksen toteutuksesta vastaa Savon koulutuskuntayhtymä.

Kasvua Hämeestä -hankkeen seminaari

Kasvua Hämeestä - seminaarissa pohdittiin tänään, miten oppilaitokset kehittävät maatiloja. Hienoja käytännön esimerkkejä löytyi Savoniasta ja Seppälän koulutilalta Kajaanista.

http://www.kasvuahameessa.fi/koulutukset-ja-tapahtumat/637.html?task=view