Säilörehun korjuuaikatuloksia opetusmaatiloilta

Virtuaalikylän TilaTesti-lehdillä kohdassa "tulokset" on nähtävillä ensimmäiset Artturi-korjuuaikatulokset.
Tutkimusyhteistyötä tehdään Mtt:n kanssa. Näin prof. Marketta Rinne kommentoi ensimmäisiä tuloksia:
"Hieman epätyypillisiä nuo D-arvosarjat ovat kyllä tänä keväänä olleet, kun yleensä D-arvon lasku noin 0,5 prosenttiyksikköä päivässä on ollut aika selkeätä. Nyt lähdettiin monesti aika matalalta liikkeelle eivätkä arvot
kovin selvästi kasvun edetessä laskeneet. Analysoimme tuloksia vielä jälkikäteen tarkemmin ja katsotaan löydetäänkö ilmiölle joitain selityksiä."
Tulokset ovat siis olleet esillä Artturin sivuilla muiden  korjuuaikanäytteiden rinnalla
(https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Korjuuaikatiedotus/Nurminaytteiden_analyysitulokset/kokomaa)
ja lisäksi TilaTestin sivuilla
(http://www.virtuaali.info/tilatesti/index.php?oa_id=2&pid=10).
 
Toisen sadon kehitys on tyypillisesti hitaampaa kuin ensimmäisen sadon, joten
näytteitä otetaan kerran viikossa. Taas tulokset tulevat yhtenäisesti nettiin eli näytteiden pitäisi olla Seinäjoen aluelaboratoriossa keskiviikko-aamupäivällä. Näin tulokset saadaan julki torstaisin. Näytteiden oton aloitus riippuu kasvustojen kehityksessä, jossa voi olla jonkun verran heittoa. Seurattavan lohkon tulisi olla sellainen, josta säilörehu alkukesällä on tehty ”normaaliin” aikaan, optimitilanteessa se on sama lohko, jolta 1. sadon näytteet otettiin. Muuten toimitaan pääsääntöisesti samoin kuin ensimmäisen sadon näytteenotoissa.Opetusmaatiloja, jotka haluavat jatkaa korjuunäytteiden ottamista toisesta sadosta, pyydetään ottamaan yhteyttä Marketta Rinteeseen tai Laura Nyholmiin. Näytteiden analysointi on opetusmaatiloille ilmaista.

Koulutiloilla tehdään säilörehua

Virtuaalikylän valokuva-albumi työkalu on ahkerassa käytössä. Sieltä havaitsee, että koulutiloilla tehdään parhaillaan säilörehua. Toivon mukaan muutkin kesän aikana tapahtuvat aktiiviset työvaiheet tulevat tallennettua virtuaalikylään. Niiden katseluun ja havainnointiin voi sitten syksyn tullen opetuksessa rauhassa palata ja tarkastella myös säilörehun analysointituloksia virtuaalikylän TilaTestin Artturi-osiosta.

Säilörehun tekoa:
http://www.virtuaali.info/index.php?listaa=valokuvat

TilaTestin Artturi-osio:
http://www.virtuaali.info/tilatesti/index.php?oa_id=2&pid=3&sivu_id=16

Tilanhoitajat kokoontuvat Axxell Brusabyssä 16.-17.6.

Pitkät perinteet omaava tilanhoitajien kokoontuminen alkoi tänään Marketan puistossa Espoossa. Joka vuosi luonnonvara- ja ympäristöalan maaseutuoppilaitosten opetusmaatilojen tilanhoitajat kokoontuvat jossain päin Suomea. Järjestäjätaho vaihtuu vuosittain. Ideana on saada katsaus alan ajankohtaisiin koulutuskysymyksiin, mutta myös tutustua sekä järjestävän oppilaitoksen toimintaan että myös alueen tyypillisiin elinkeinoihin.

Tänä vuonna järjestävä taho on Axxell, jonka kahdessa toimipisteessä tilanhoitajat vierailevat. Päivien aikan kuullaan esityksiä myös sokeri-busineksen haasteista ja mahdollisuuksista. Tilanhoitajat pääsevät seuraamaan myös työnäytöstä siitä, miten etuniittokone ja paalainkärryyhdistelmä ajavat suoraan nurmeen jättäen jälkeen valmiita paaleja. Päivien aikana pohditaan, minkälaista teknologiaosaamista tämän päivän maanviljelijä tarvitsee sekä minkälainen on maitotilojen tulevaisuuden näkymät.

Tilanhoitajat miettivät yhteistuumin kiinnostavia menetelmiä käyttäen tilanhoitamiseen liittyviä työsuhdeasioita, kuten esimerkiksi kehityskeskustelut, poissaolot, työterveyshuolto yms. Päivien päätteeksi päätetään, kuka ottaa järjestämisvastuun ensi vuoden tilanhoitaja-päivillä. Välitön vuorovaikutus ja kollegoiden tapaaminen on, mitä antoisin tapa vaihtaa kuulumisia sekä päättää kouluvuosi.

Maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä kokoontui

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin, jonka työhön osallistuu yli 500 ihmistä useista ministeriöistä ja muista organisaatioista. YTR:n tehtävänä on sovittaa yhteen maaseudun kehittämistoimia ja edistää maaseutuun kohdistettavien voimavarojen tehokasta käyttöä. Yhteistyöjärjestelyllä tuetaan valtakunnallista, alueellista ja paikallista maaseudun kehitystyötä sekä lisätään valmiuksia hyödyntää EU-osarahoitteisia ohjelmia ja muita maaseudun kehittämisvälineitä. Yhteistyöryhmä on asetettu ajalle 17.7.2008–16.7.2013. Se jatkaa aiemmin toimineiden, sisäasiainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön nimittämien, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmien työtä.

YTR:n yhteydessä toimii monta eri ajankohtaisiin teemoihin liittyvää ryhmää. Olisi todella tarpeellista ja hienoa, jos yhä useampi oppilaitoksen edustaja olisi myös mukana näissä teemaryhmissä tuomassa koulutuksen näkökulmaa esiin. Ammatillinen koulutus on melko heikosti esillä ja sen erityispiirteitä ei juuri nosteta esiin. Kuitenkin ammattikoulutukseen liittyy paljon verkostoja ja yhteistyöhankkeita.

Nyt käsiteltävässä maaseutupoliittisessa periaatepäätöksen luonnoksessa on paljon yhtymäkohtia ammattikoulutuksen eri osa-alueille, mutta itse asia eli koulutus ja sen merkitys on kuvattu vielä tässä versiossa melko ympärispyöreästi:

"Koulutusjärjestelmä toisen asteen koulutuksesta erityisesti ammattikorkeakouluihin on kytkettävä
paremmin mukaan kehitystyöhön. Alueellisen vaikuttavuuden tulisi olla yksi lähtökohta myös tutkimuksessa.
Vihreän talouden uusien tulonlähteiden hyödyntäminen edellyttää myös tutkimus- ja
kehittämisrahoituksen suuntaamista näitä tavoitteita tukevasti. Tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja
osaamisklustereiden rakenteiden tulee tukea uuden tiedon syntymistä."
 
Lisää YTR:n toiminnasta ja kokoonpanosta: 
http://www.maaseutupolitiikka.fi/ytr/kokoonpano

Maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto -projekti kokoontuu Oulussa 14.-15.6.2010

Maaseudun kehittäjä toimii tehtävissä, joiden tavoitteena on kehittää ja
monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa. Hän toimii yrittäjien ja yrittäjiksi
aikovien apuna, ja hänen tavoitteenaan on havaita ja hyödyntää erilaisia
mahdollisuuksia. Maaseudun kehittäjä on kohteeseensa nähden ulkopuolinen,
yritystoimintaan ja sen muutosprosesseihin perehtynyt asiantuntija. Hän
on erikoistunut antamaan tietoa ja osaamista, tuomaan esiin erilaisia vaihtoehtoja sekä olemaan muulla tavoin apuna yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Maaseudun kehittäjä toimii useimmiten asiantuntijana työsuhteessa johonkin yhteisöön. Tällaisia yhteisöjä voivat olla alueviranomaiset, kunnat, seutukunnat, elinkeinoyhteisöt, seudulliset monipalvelukeskukset, paikalliset toimintaryhmät, rahoittajatahot, yrittäjäjärjestöt, oppilaitokset, maaseudun neuvontajärjestöt, metsäkeskukset, 4h-järjestö ja maaseutumatkailuorganisaatiot. Hän voi toimia myös itsenäisenä yrittäjänä.

Maaseudun kehittämisellä tarkoitetaan nykyisin kokonaisuutta, joka muodostuu maa- ja metsätalouden sekä maaseudun muiden elinkeinojen kehittämisestä, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen hyödyntämisestä sekä osaamisen ja yhteistoimintaverkoston tukemisesta. Maaseutupolitiikassa on siirrytty hyvin kattavasti niin sanottuun ohjelmalliseen maaseudun kehittämiseen. Ohjelmatyö merkitsee suunnittelutarvetta niin kylä-, kunta-, seutukunta kuin myös maakuntatasolla sekä suunnitelmien mukaisten hankkeiden toteuttamista. Maaseudun kehittämistyö on osaamisen edistämistä, joka vaatii yhä monimutkaisempaa ja laajempaa yhteistyötä. Maaseutu muuttuu ja monimuotoisuus lisääntyy. Tämä tarkoittaa työn tekemistä ja yrittämistä entistä useammalla toimialalla. Ylivoimatekijänä korostuu osaaminen ja ammattitaito, joka liittyy usein luontoon ja sen hyödyntämiseen, kuten matkailuun, virkistyspalveluihin, luonnonsuojeluun tai luonnontuotteiden uusiin käyttömuotoihin. Maaseudun kehittämistyö on muuttunut yhä ammattimaisemmaksi ja hankkeistamisen
suuntaan.

Lisää uudistuvan tutkinnon luonnoksesta luovan wikissä:
http://luova.wikispaces.com/Maaseudunkehitt%C3%A4j%C3%A4n+eat

Social Innovation and Sustainable Rural Development - 9. kesäakatemia Suomessa

Topic: What is the potential of Social Innovation in the context of Sustainable Rural Development?


The 9th Summer Academy aims to discuss the potential of social innovation in rural areas and its importance as a source for development and even as a precondition of survival, especially of remote rural areas which face serious challenges: decreasing and aging population, disappearing services and long distances to reach them, as well as lack of work opportunities.

How these challenges can be met will be explored in the Summer Academy through both practical work and lectures. The discussion themes include:
 Everybody speaks about Social Innovation – what does that actually mean
 The essence of social welfare and social movements – how to place these concepts in rural contexts
 Economic structures change – how is this reflected in Community Planning
 Rural Entrepreneurship and its potential to exploit Social Innovativeness
 Govenance as a tool for supporting Social Innovation
 Communities as resources and beneficiaries of Social Innovation

The Target Group: managers and animators of rural development, community developers, researchers, policy makers, local and regional authorities, training providers and welfare workers

The 9th Summer Academy welcomes participants from all over Europe, south, north, east and west, who are working in the field of rural development. Professional people working in local or regional authorities, development agencies, LEADER and other local action groups, NGOs or other local groups active in rural development are welcome. The course is designed for 40 participants, who will be invited to share their experiences, to acquire new knowledge and skills and to benefit from the wide networking opportunities offered by Euracademy Association. Participants should have a reasonable command of English.
Lisätietoja seuraavasta linkistä:
http://www.euracademy.org/index.php?option=com_content&task=view&id=23&Itemid=40

Päivitä tietosi LUOMUsta -seminaari

Luomuseminaari 28.7.2010 klo 10-17 Mikkelin Kampussalissa (os. A-rakennus, Patteristonkatu 3, Kasarmin kampus)

9.30 Ilmoittautuminen ja kahvi
10.00 Aamupäivän ohjelma, puheenjohtaja kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Anne Kalmari
- Avaus Ekoneumin hallituksen puheenjohtaja, tutkimusjohtaja Pekka Turkki, Mikkelin ammattikorkeakoulu
- Luomu -mitä se on keittiömestari Jaakko Nuutilalle
- Kestävyys luomutuotannossa - kuinka sitä voisi kehittää? Professori Erik Steen Jensen, Ruotsin maatalousyliopisto (SLU)
- Mitä mahdollisuuksia luomuviljelijällä on vastata kestävän kehityksen haasteisiin? Luomuviljelijä Jukka Lassila, Lassilan tila, Tuusula
Lounas 12-13, ravintola Talli
13.00 Uusinta tietoa luomututkimuksesta -rinnakkaisohjelmat
15.00 Iltapäivän ohjelma, pj. Anne Kalmari
- Miten kestävyyttä luomutilan energiahuoltoon -biokaasustako ratkaisu? toimitusjohtaja Erkki Kalmari, Metener Oy
- Verkostomuotoinen elinkaarianalyysi. Mikä se on ja miksi sitä tarvitaan? Professori Sirpa Kurppa MTT
- Ympäristö- ja ravitsemusnäkökulma luomuruokaan - mitä kertoa kuluttajalle? Tutkija Merja Saarinen MTT
- Luomuvienti elintarvikesektorin valintana - ehtiikö Suomi vielä mukaan? johtava konsultti Esa Wrang Finpro

*kommenttipuheenvuoro, toimitusjohtaja Markku Leppänen Polar Shiitake Oy, Rääkkylä *kommenttipuheenvuoro, luomumarkkinoiden strategiaryhmän puheenjohtaja, europarlamentaarikko Heidi Hautala

- Loppusanat erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

17.00 Seminaarin loppuyhteenveto Anne Kalmari

Rinnakkaisohjelmat
1.Peltokasvintuotanto
- Kuinka saan peltoni hiilinieluksi? Viljelijä Juuso Joona, Joutseno - Valkuaista pelloilta! Uusia vaihtoehtoja tarjolla, Yliopistonlehtori Frederick Stoddard, Helsingin yliopisto
- Luomuviljaketju - näin se toimii, Marja Suutarla, ProAgria Kymenlaakso - Pellolta energiaa  mahdollisuudet maatilalla, kehityspäällikkö Maarit Kari, ProAgria Keskusten liitto
- Case: Kokemuksia viljankuivauksesta automatisoidulla hakekuivurilla, luomuviljelijä Mikael Siitari, Mikkeli

2. Puutarhatuotanto
- Härkäpavun ja muiden palkokasvien tuotanto ja käyttö elintarvikkeena, luomuviljelijä Jukka Lassila Lassilan tila Tuusula
- Tehokeinoilla marjojen harmaahome ja omenarupi kuriin, projektitutkija Sanna Kauppinen, MTT
- Kasvisten jatkojalostus - mahdollisuudet ja ongelmat, case porkkana: erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
- Case: lähiHEVI -tuotteita asiakaslähtöisesti S-ryhmän kauppoihin, Prisma-johtaja Teemu Kilpiä, Osuuskauppa Suur-Savo

3. Kotieläintuotanto
-Karkearehuruokinta vaikuttaa maidon rasvakoostumukseen, professori Aila Vanhatalo, Helsingin yliopisto -Ruokinnan keinot vähentää märehtijöiden ilmastovaikutuksia, professori Marketta Rinne, MTT -Energiaa biokaasusta, toimitusjohtaja Marjut Suontausta, Juvan Bioson Oy
-Case: Toimiva luomulihaketju -Jouko Koistinen, Savo-Karjalan liha Oy, & toimitusjohtaja Arto Jokinen, Pajuniemi Oy

Oppikirja hankkeita luonnonvara- ja ympäristöalalla

Luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikoulutuksen oppimateriaali on ns vähälevikkistä oppimateriaalituotantoa, jota Opetushallitus kustantaa siltäosin, jos ja kun siitä ei muut kustantajat kiinnostu. Meneillään on parhaillaankin useita oppimateriaalihankkeita. Esimerkiksi viime viikolla käynnistettiin kauan odotettu sianlihan tuotannon oppikirja yhteistyössä maan parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Toinen asteen oppikirjoissa täytyy aina huomioida ammatinharjoittamisen kannalta koko kokonaisuus. Niinpä tässäkin oppikirjassa esitellään koko sianlihan tuottamisen elinkaari. Kirjassa esitellään sian hyvinvointia ja eettistä kasvattamista, ruokinnan peruskysymyksiä, tuotantoympäristöä ja sianlilhantuotannon talloudellisuutta ja sen kokonaisvaltaista järjestämistä. Opetushallituksen linjan mukaisesti kirjaa täydentää verkkoon tuleva kaikille avoin havainnollistava jatukeva materiaali. Edellinen sianlihan tuotannon oppikirja taitaakin olla peräti 1980-luvulta.

Siipikarjan hoitoon ilmestyi viime vuonna 20-30 vuoden tauon jälkeen myös uusi oppikirja. Parhaillaan ollaan verkkotäydennyksen vaiheessa.

Edelleen Lypsykarjan hoidon ja ruokinnan oppikirjaa ollaan ajantasaistamassa. Uudistus tuleekin erittäin hyvään saumaan, sillä siinä pystytään ottamaan huomioon ruokintanormeissa ja ravinnontarpeissa tehdyt lukuisat muutokset.

Lisäksi toissa viikolla käynnistettiin viherrakentamisen laaja oppikirjahanke toisen asteen opetustarpeisiin. Kirja tulee olemaan kattava teos, jossa huomioidaan koko viherrakentamisen ammatin kokonaiskuva.

Hevosalalla puolestaan on työn alla kengittämisen oppimateriaalihanke. Hevosala on pitkään pärjännytkin vanhalla oppikirjalla, joka on peräti 1800-luvulta. Toki alan ammattilaiset ovat kääntäneet ja käyttäneet opetuksessa ulkomaisia oppikirjoja. Tämä vaatii kuitenkin opettajalta hyvin paljon valmistelua ja työtä. Niinpä uudet oppikirjat otetaankin aina mielellään vastaan.

Tulevia projekteja ovat edelleen lypsylehmien jalostuksen oppikirjan ajantasaistaminen sekä pian taas päivitystarpeessa oleva maatalouden liiketalouden perusoppikirja. Luonnonvara- ja ympäristöalan oppimateriaalin uudistaminen on jatkuvasti haasteiden edessä, sillä muutosvauhti on ja tulee olemaan todella nopeaa. Niinpä kaivataan jatkuvasti innokkaita oppikirjojen tekijöitä - esimerkiksi maatalousteknologian ja naudanlihan tuotannon oppikirjojen ajantasaistamiseen.

Seminologin ammattitutkintoa uudistava työryhmä kokoontui

Seminologin ammattitutkintoa uudistava työryhmä kokousti Opetushallituksessa kaksi päivää. Projektiryhmä eteni työssään aimo annoksen eteenpäin. Lähes kaikki tutkinnon osat saivat ensimmäiset luonnokset. Seminologin ammattitutkintoon on muotoutumassa aikaisempaan tutkinnon perusteeseen verrattuna omia osaamisaloja, sillä seminologin työnkuvakin on muuttunut yhä vaativammaksi. Aikaisemmassa tutkinnon perusteessa rakenne muodostui tutkinnon osista.
Toisaalta uusi tutkinnon peruste ottaa huomioon myös ammatissa kehittymisen ns perusseminologin osaamisalan suoritettuaan. Tällaisia osaamisaloja ovat esimerkiksi alkionsiirtoon erikoistuminen. Muita osaamisaloja ovat mm hedelmällisyysneuvontaan erikoistunut seminologi. Uusia osaamisaloja ovat jalostusneuvonta ja ohjaavana seminologina toimiminen.
Suomessa on yhä enemmän alueita, joissa tilojen määrä on vähentynyt ja tilakoko suurentunut. Harvaan asutulla alueella on järkevää, että yksi henkilö hallitsee yhä enemmän karjatilan neuvontaan liittyviä tehtäviä. Näin ollen jalostusneuvontaan erikoistunut seminologi voisi tarvittaessa sekä siementää ja tehdä jalostussuunnitelman.
Ohjaavana seminologina toimiva on avainasemassa ohjatessaan ja opastaessaan koulutettavaa seminologia. Hän antaa sekä työn organisointiin liittyviä käytännön ohjeita, mutta myös työn tekemisen mallin alan ammattietiikkaan. Hän ohjaa laajasti tarkoituksenmukaiseen työturvallisuuteen, ammatin jätehuoltoon, salassapitoon, tietoturvaan ja työssä eteen tuleviin yllättäviinkin tilanteisiin. Seminologin ammattitutkinnossa korostuu entisestään asiakaspalvelutilanteiden monipuolinen hallinta ja hyvät vuorovaikutustaidot.

Voit seurata seminologin ammattitutkinnon etenemistä luovan wikissä:
http://luova.wikispaces.com/Seminologin+at

Hevosklusteri-hanke järjestää 14.6.2010 Hevoset ja kunta – rajapintoja -seminaarin Forssassa

Hevosalan seminaarissa käsitellään käsitellään hevosia, hevosharrastusta ja -taloutta osana kunnan toimintaa.
Aiheita ovat mm. hevostalous elinkeinona, maankäyttö- ja ympäristökysymykset, matkailu sekä hevosten käyttö kuntoutuksessa.

14.6.2010 Hevoset ja kunta –rajapintoja ohjelma ja aikataulu:
http://www.hippolis.fi/?pageid=4&newsid=420

8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
9.00 Avaus, Projektikoordinaattori Anne Laitinen, Hippoliksen Hevosklusteri –hanke
Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, Maa-ja metsätalousministeriö
Hevoset osana elinkeinostrategiaa –Forssan Seudun visio 2025, Toimitusjohtaja Timo Lindvall, Forssan Seudun Kehityskeskus
Hevostalouden merkitys ja tunnuslukuja -hevosalan yleiskatsaus 2010, Pääsihteeri Fred Sundwall, Suomen Ratsastajainliitto ry
Hevoset osana Ypäjän arkea, Kunnanjohtaja Sinikka Malin, Ypäjän kunta
Hevosten hyvinvointi ja valvonta, Läänineläinlääkäri Inna Ilivitzky, Aluehallintovalvontavirasto
Hevostallityöryhmän raportista saatu palaute ja jatkotoimet, Yliarkkitehti Anne Jarva, Ympäristöministeriö

12.00 Omakustanteinen lounas, lähin ravintola Vanha Värjäri samassa rakennuksessa

12.45 Uuden hevostalouden haasteita -tuloksia ja kokemuksia HÄSTSAM -projektista, Maaseutututkimuksen professori Erland Eklund ja tutkija Nora Brandt, Åbo Akademi
Hevostallien ympäristövaikutukset ja niidenhallinta, Tutkija Inkeri Pesonen, MTT
Hämeen matkailustrategia –hevosmatkailumahdollisuutena, Toimitusjohtaja Raija Forsman, Hämeen matkailu

14.15 Keskustelua ja kahvi

14.30 Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön, Yrittäjä Minna Martin-Päivä, Wangunojan ratsutila
Hevostalli erityisryhmien toimintaympäristönä, Kouluttaja Nina Hyvätti, Metsäkylän Ratsastuskeskus
Hevosalan organisaatiorakenne, projektikoordinaattori Anne Laitinen, Hippoliksen Hevosklusteri-hanke
Yhteenveto
16.00 Päätös
Järjestäjä: Hippoliksen Hevosklusteri-hanke
Paikka: HAMK auditorio, Forssa Wahreninkatu 11, C-rappu, 4. kerros
Osallistumismaksu: 70 euroa (sis. alv ja kahvit), mikäli samalta taholta osallistuu useampia, seuraavien osallistumismaksu 60 € /henkilö.
Ilmoittautumiset: 9.6. (ilmoittautumisaikaa jatkettu!) mennessä seuraavan linkin kautta
https://www.webropol.com/P.aspx?id=438928&cid=42746988
tai www.hippolis.fi. Huomioithan, että paikkoja on rajoitetusti.

Kotieläinopettajien ja -ohjaajien koulutuspäivät Otavassa

Parhaillaan on meneillään kotieläinopettajien ja -ohjaajien koulutuspäivät Otavassa Etelä-Savon ammattiopistossa. Ne ovat muodostuneet jo perinteisiksi yhteiseki tapaamiseksi. Päivät kiertävät ympäri Suomea ja kukin oppilaitos vuorollaan ottaa "kopin" ja vastuun päivien järjestämisestä. Koulutuspäivillä käsitellään hyvin ajankohtaisia teemoja kotieläintuotantoon liittyen, mutta myös opetuksen ajankohtaisia kysymyksistä keskustellaan.
Ensimmäisenä päivänä tuli hetimmiten selväksi, että ainoastaan jatkuva muutos on pysyvää. Kuulimme prof Marketta Rinteen katsauksen, miten eläinten ruokintasuosituksia päivitetään. Muutos koskee lähes jokaista kotieläinlajia. Esimerkiksi märehtijöisen energiajärjestelmän perustama oleva tuttu RY korvataan megajouleilla, sonnien energiasuosituksia lisätään, minkeille tulee kuntoluokitus ja lampaille kivennäissuosituksia jne. Nämä muutokset aloittavat melkoisen opettajien tietojen päivitystarpeen. Samalla oppimateriaalit täytyy päivittää ja uudistaa.
Samalla kuitenkin MTT kehittää uusia palveluita opetuksen avuksi. Tällainen on esimerkiksi rehuarvolaskuri. Marketta Rinnen totesikin, että opettajat ovat avainasemassa antamassa palautetta kehittäjille ja toisaalta viemässä tietoa opiskelijoille ja viljelijöille.
Kuulimme myös kiinnostavaa ja aina ajankohtasita tietoa eläinten hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä. Kuulijoille välittyi vakuuttavasti tietoa siitä, miten vakavasti eläinten hyvinvointikysymyksiin suhtaudutaan ja miten paljon tutkimusta on meneillään eläinten hyvinvointia edistävistä asioista.
Päivän päätteeksi vaihdettiin ajatuksia, miten uusi tutkinnon peruste on otettu käytännössä vastaan. Tutkailtavana oli maatalousalan perustutkinnon ensimmäinen tutkinnon osa "Työskentely maatalousalalla". Samoihin ammattitaitoavaatimuksiin pääsi hyvinn eri tavoin. Juuri sen vuoksi olikin kiinnostavaa kuulla, minkälaisiin ratkaisuihin eri oppilaitokset olivat päätyneet. Hyvin samansuuntaisesti tutkinnon osa toteutetaan pääasiassa käytännön töissä opetusmaatilaa hyödyntäen. Silti vain harvoin tutkinnon osan arviointiin oli sisällytetty ammattiosaamisen näyttöä muuta kuin tutkinnon osassa vaadittava osuus eli traktorin ajataidon osoittaminen. Herääkin kehittämiskysymyksenä, miksi näin työvaltaisena toteutettua tutkinnon osaa ei arvioitaisi kokonaan ammattiosaamisen näytöllä, kun siihen tuntuu kaikissa oppilaitoksissa olevan hyvät edellytykset.
Toinen seikka joka nousi esiin, oli ensimmäisen ammattiosaamisen näytön ajankohta. Valtaosalla oppilaitoksia se on vasta ensimmäisen kesän tuntumassa - ja se on kyllä aivan liian myöhään. Mikään tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista ei edellytä kiinnittämään sitä esim. kasvukauteen. Näin ollen opiskelijan tulisikin saada ammattiosaamisen näytön arviointi jo ensimmäisen syksyn aikan ko tutkinnon osasta. Ammattitaitovaatimukset ovat asetettu aloittelevan tasolle ja ne ovat saavutettavissa heti ensimmäisenä syksynä. Myös opiskelijan oikeuturvan ja opiskelun motivaation kannalta tärkeää, että ensimmäisen arvosanan saisi nopeammin kuin vuodessa.