Toimilupasiementäminen osaksi tutkintojärjestelmää

Tilalla tapahtuvan siementäminen lupamenettelyä muutetaan siten, että vanha tuntimääräinen kurssijärjestelmä poistuu. Lupaa kurssin järjestämiselle ei enää haeta MMM:stä.

Tuntimääriin perustuva kurssisuunnitelman korvaa ammattitaitovaatimusten määrittely. Tämä tutkinnon osa tulee osaksi Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin tutkintoa. Samalla, kun tilasiementäminen tulee osaksi tutkintojärjestelmää, siihen tulee valtion rahoitus ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisestä.

Ns toimilupakurssit korvautuvat valmistavalla koulutuksella, josta ei ole määräyksiä. Samalla poistuu vaatimus, että tilalla tapahtuvan siementämisen ammattitaito täytyy viiden vuoden välein todentaa.

Luvan tilalla tapahtuvaan siementämiseen saa, kun on osoittanut ammattitaitonsa omalla tilalla työskennellen. Luvan voi saada myös tilalla työskentelevä työntekijä. Tällöin hän osoittaa ammattitaitoansa siementämällä eläimiä sillä tilalla, johon hän on työsuhteessa.

Vanhat toimiluvat säilyvät. Uudet tutkintovaatimukset koskevat uusia tilalla tapahtuvaa tilasiementämistä.

Tutkinnon osan viimeistely on vielä meneillään. Opetushallitus vahvistaa tutkinnon osan osaksi tutkintojärjestelmää, kun työ on valmistunut.

Rahoitusjärjestelmä muuttaa rahoituksen jakautumista

Jos nykyistä tulosrahoituksen osuutta muutettaisiin kolmesta prosentistä 30%:iin, muutokset olisivat koulutuksen järjestäjien rahoituksessa suuria. Vaihteluväli olisi -27% - +38%. Työllistävyyden vaikutus rahoituksen ohjauselementeistä olisi suurin.

Jos peruskoulutuksen rahoituksen peruste olisi suoritetuissa tutkinnoissa, rahoituksen muutos olisi -11%:sta +34%:iin. Suuriin koulutuksen järjestäjiin rahoituksen muutoksen vaikutus ei tässä kohden olisi kovin suuri.

Jos lisäkoulutuksen rahoitus perustuisi suoritettuihin tutkintojen määrään, rahoituksen muutos olisi suurin eli vaihtelisi -57%:sta 204:iin%.

 

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää väännetään edelleen

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää muutetaan siten, että maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitusjärjestelmä palkitsee koulutuksen laadusta ja laasun parantamisesta.

Rahoituksen kehittämis- ja palvelutehtävän rahoitus siirretään ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitukseen.

Rahoitusjärjestelmän uudistaminen
- lyhentää opiskeluaikoja puolesta vuodesta vuoteen kohderyhmästä riippuen
- muuttaa päällekäisen koulutuksen järjestämisen taloudellisesti kannattamattomaksi ja tehostaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista
- ohjaa esim. aikuiset joilla on aikaisempaa osaamista, lyhyempiin koulutusvaihtoehtoihin
- ottaa huomioon eri kohderyhmien opetuksen ja ohjauksen tarpeen 

Perusopetusta uudistetaan

Uudet opetussuunnitelmat perusopetuksessa otetaan käyttöön elokuussa 2016. Seuraavat luonnokset ovat kommentoitavissa seuraavan kerran huhtikuussa 2014.

Uudistuksen lähtökohtana on pedagoginen uudistus eli sen sijaan, että kysyttäisiin mitä opitaan, keskitytään siihen MITEN opitaan ja MISSÄ opitaan. Keskeistä on myös perusopetuksen eheyden vahvistaminen, jossa keskitytään laaja-alaiseen osaamiseen, koulun toimintakulttuurin muutokseen, vuosiluokkakokonaisuuksien eheyteen ja oppiaineiden yhteistyöhön.

 

Yrittäjyyskasvatus tarvitsee osallistajia

Suomalaisissa kouluissa oppimistuloksissa vaikuttaa eniten asenteet, kertoi Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä yrittäjyyskasvatuksen seminaarissa. Koulutuksen pitäisi tuoda kestävää hyvinvointia, joka tarkoittaa itsetunnon kasvamista turvallisessa ympäristössä.

Pitkälän mukaan tulevaisuuden haastetia ovat ilmastonmuutos, väestön kasvu ja ympäristö, globalisaatio ja suomalaisen yhteiskunnan muutos, teknologian kehitys, tiedon luonteen muutos ja laaja-alaisten taitojen merkitys sekä muutokset yhteiskunnan sosiaalisissa rakenteissa sekä lasten ja nuorten kavuympäristössä. Peruskoulun haasteena on, että tietotekniikan käytön valmiudet ja asenteet kouluissa on huonot.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän erityispiirteenä on, että ei ole tarkastajajärjestelmää, ei valtakunnallisia testejä, ei opettajien arviointia eikä oppimateriaalin tarkastamista, painotti pääjohtaja Pitkälä.



 

Opintoviikoista opintopisteisiin

Osaamispisteet otetaan käyttöön ammatillisessa koulutuksessa tutkinnon uudistamisen myötä elokuun alusta vuonna 2015.

Osaamispisteet eivät ole enää sidoksissa aikaan, vaan se vahvistaa tutkintojen osaamisperusteisuutta. Osaamispisteet määräytyy tutkinnon osan merkityksen, vaikeuden ja laajuuden mukaan suhteessa tutkinnossa vaadittavaan amattitaitoon.

Osaamispisteitä käsiteltiin OKM:n, CIMO, ja OPH:n seminaarissa.

Rakennepaketti leikkaa ammatillista koulutusta

Hallituksen rakennepaketti kirpaisee erityisesti toisen asteen koulutusta - lukiokoulutusta sekä ammatillista koulutusta.

Ammatillisen koulutuksen rahoitustyöryhmässä Anita Lehikoinen kertoi, että ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa tullaan karsimaan vuoteen 2017 mennessä merkittävästi. Viestinä rahoitusryhmälle on, että rahoitus ohjataan yhtenä "könttänä" koulutuksenjärjestäjälle. Tavoitteena on järjestelmän joustavuus ja reagointikyky alueilla. Käyttöön tulisi myös ottaa käytöön muitakin ohjausmenetelmiä kuin rahoitus.

 

Matkailijat ovat valmiita maksamaan maisemasta ja luonnosta

Kuusamossa tutkittiin eri ympäristöhyötyjen merkitystä matkailijoille ja heidän halukkuuttaan osallistua metsäympäristön hoidon kustannuksiin. Matkailijat olivat valmiita maksamaan maiseman laadun paranemisesta ja monimuotoisesta metsäluonnosta.

http://www.metla.fi/uutiskirje/hyv/2013-01/uutinen-1.html

Koulutusta eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen

Ensi vuonna voimaan tuleva metsälain muutos mahdollistaa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen. Uuden metsän kasvatusvaihtoehdon vuoksi Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus pitävät 15 koulutustilaisuutta eri puolilla Suomea.

http://www.metla.fi/tiedotteet/2013/2013-11-05-eri-ikaisrak-koulutus.htm