Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat työelämälähtöisiä näyttötutkintoja. Niitä laaditaan ja uudistetaan aina, kun työelämän eri tahot esim. järjestöt ja muut sidosryhmät esittävät uudistamisehdotuksia. Opetushallituksen laatima Luonnonmukaisen tuotannon ammattitutkinto on vuodelta 1998. Luonnonmukaisen tuotannon ammattitutkintoon kuuluu kolme pakollista tutkinnon osaa: Tilan hoito, Maan hoito ja Luomuviljely sekä yksi valinnainen osa: joko Luomuviljely tai Luomukotieläintuotanto. Opetushallituksen tilastojen mukaan luonnonmukaisen tuotannon ammattitutkintoon on osallistunut viimeksi vuonna 2002 yksi tutkinnon suorittaja ja sitä on koulutuksena tarjottu viimeksi vuonna 2004. Tämän jälkeen sekä kysyntä ja tarjonta ovat hiipuneet.
Opetushallituksessa uudistetaan parhaillaan sekä karjatalouden ammattitutkintoa että viljelijän ammattitutkintoa. Koska luonnonmukaisen tutkinnon suorittajia ei ole viime vuosina ollut, tutkinto tullaan poistamaan opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain vahvistamasta tutkintorakenteesta. Edellä mainittujen tutkintojen uudistamisen yhteydessä kumpaankin tutkintoon tullaan kuitenkin sisällyttämään luonnonmukaiseen tuotantoon erikoistavat tutkinnon osat.
Opetusmaatilat, -puutarhat ja -tallit ovat ammatillisten oppilaitosten yhteydessä toimivia maatalousalan ja puutarhatalouden yrityksiä. Opetusmaatilojen, -puutarhojen ja -tallien tehtävänä on toimia oppimisympäristönä sekä työssäoppimispaikkana ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille luonnonvara- ja ympäristöalalla. Luonnonmukaista kasvinviljelyä oli 10:llä opetusmaatilalla keskimäärin 69 ha vuonna 2006. Se oli lisääntynyt 88 hehtaariin/tila vuoteen 2009 mennessä. Luomupinta-ala oli 18 % kokonaispinta-alasta. Viisi opetusmaatilaa aikoo tulevaisuudessa suuntautua luonnonmukaisen peltokasvientuotannon harjoittamiseen, kun suurin osa pitäytyy tavanomaisen tuotannon linjoilla. Kaksi kotieläintilaa on erikoistunut luomutuotantoon. Myös luomupuutarhatuotanto kiinnostaa noin puolta opetusmaatiloista ja –puutarhoista.
Vaikka luonnonmukaisen tuotannon ammattitutkinto tuleekin poistumaan, se ei tarkoita, että luomua ei voisi opiskella. Juuri uudistuneessa ammatillisessa perustutkinnossa, voi opiskella luomuun painottaen vaikka koko tutkinnon, kun valitseetyössäoppimispaikakseen luomuun erikoistuneen tilan.
maanantai 31. toukokuuta 2010
perjantai 28. toukokuuta 2010
Virtuaalikylän keke-työkalujen uudistus
Web-työkalut mahdollistavat asian läpinäkyvyyden sekä sen, että oppilaitokset voivat hyödyntää ja ottaa toinen toisiltaan mallia ja saada uusia ideoita.
Työkalun rakentaminen on teknisesti hyvin pitkällä. Sisällöllisiä tarkistuksia tehdään vielä yhteistyössä Okka-säätiön kanssa elokuussa. Samalla kun oppilaitokset tarkistavat kestävän kehityksen kriteereitä ja tekevät itsearviointia, tulokset tallentuvat raportiksi. Uusi työkalu otetaan käyttöön heti syksyn opetuksen käynnistymisen kynnyksellä.
torstai 27. toukokuuta 2010
Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi valmistunut
Juuri ilmestyneen arviointineuvoston raportin mukaan ammattiosaamisen näytöt integroidaan laajasti työssäoppimiseen ja opiskelijan arviointiin, joiden osana ammattiosaamisen näyttöjä tulee edelleen kehittää. Ammattiosaamisen näytöt ovat suuri pedagoginen haaste; ne muuttavat opettajan työtä ja ammattia sekä opettajan ammatin paradigmaa. Opettajan työn ja pedagogisten käytäntöjen muutokset ovat suuri haaste pedagogiselle johtamiselle. Opiskelijoiden opiskelu on ammattiosaamisen näyttöjen myötä muuttunut
entistä työelämälähtöisemmäksi.Keskeisimmät muutokset ovat seuraavat:
• Luokkaopetuksesta ollaan siirtymässä työelämälähtöiseen opetukseen ja ohjaukseen, ja työelämä oppimisympäristönä asettaa uusia haasteita turvallisen ja tavoitteellisen oppimisen
mahdollistamiseksi.
• Painopiste on opetuksen sijaan opiskelijan ja työpaikkaohjaajan ohjauksessa ja perehdytyksessä
sekä opiskelijan arvioinnissa.
• Työelämäyhteydet ja sidosryhmäyhteistyö ovat lisääntyneet kaikissa työvaiheissa (suunnittelu,
toteutus- ja arviointi-, palaute- ja kehittämisvaiheet), ja yhteydenpito työpaikkaohjaajiin
ja heidän valmentamiseen ja ohjaukseen korostuvat.
• Opiskelijan arviointi muuttuu työelämälähtöistä osaamista painottavaksi.
• Opettajuus on muuttumassa laaja-alaista osaamista painottavaksi, tutkivaksi ja yhteisölliseksi
perinteisen yksin työskentelyn sijaan.
• Suunnittelu, asioiden järjestely ja kirjalliset tehtävät ja valvonta ovat lisääntyneet.
Luonnonvara- ja ympäristöalan havaintoja ovat mm:
• Opiskelijan arviointikeskustelu toteutuu opettajan, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan yhteistyönä alojen vertailussa parhaiten
• Työssäoppimisen kokonaismäärä 24 ov/opiskelija on keskitasoa
• Työelämässä suoritetun työssäoppimisen määrä on 18 ov/opiskelija, mikä on vähemmän kuin keskimäärin (24 ov/opiskelija)
•Työssäoppimispaikkoja, jotka mahdollistavat laaja-alaisen ammattitaidon osoittamisen on 55 %, mikä on hiukan vähemmän kuin keskimäärin (68%)
•kouluttamattomia työpaikkaohjaajia on hiukan enemmän (71%) kuin keskimäärin (67%)
•näyttöihin kohdennetun määrärahan määrä/opiskelija on lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana (138 euroa/opiskelija => 318 euroa/opiskelija) ja se on keskimääräistä suurempi (279 euroa/opiskelija)
•ammattiosaamisen näyttöön kuluva kustannus/opiskelija on keskitasoa, mutta opetustoimen kustannukset muutoin ovat kaikkein suurimmat muihin aloihin verrattuna
Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:
http://www.edev.fi/img/portal/19/Julkaisu_nro_45.pdf?cs=1274875588
entistä työelämälähtöisemmäksi.Keskeisimmät muutokset ovat seuraavat:
• Luokkaopetuksesta ollaan siirtymässä työelämälähtöiseen opetukseen ja ohjaukseen, ja työelämä oppimisympäristönä asettaa uusia haasteita turvallisen ja tavoitteellisen oppimisen
mahdollistamiseksi.
• Painopiste on opetuksen sijaan opiskelijan ja työpaikkaohjaajan ohjauksessa ja perehdytyksessä
sekä opiskelijan arvioinnissa.
• Työelämäyhteydet ja sidosryhmäyhteistyö ovat lisääntyneet kaikissa työvaiheissa (suunnittelu,
toteutus- ja arviointi-, palaute- ja kehittämisvaiheet), ja yhteydenpito työpaikkaohjaajiin
ja heidän valmentamiseen ja ohjaukseen korostuvat.
• Opiskelijan arviointi muuttuu työelämälähtöistä osaamista painottavaksi.
• Opettajuus on muuttumassa laaja-alaista osaamista painottavaksi, tutkivaksi ja yhteisölliseksi
perinteisen yksin työskentelyn sijaan.
• Suunnittelu, asioiden järjestely ja kirjalliset tehtävät ja valvonta ovat lisääntyneet.
Luonnonvara- ja ympäristöalan havaintoja ovat mm:
• Opiskelijan arviointikeskustelu toteutuu opettajan, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan yhteistyönä alojen vertailussa parhaiten
• Työssäoppimisen kokonaismäärä 24 ov/opiskelija on keskitasoa
• Työelämässä suoritetun työssäoppimisen määrä on 18 ov/opiskelija, mikä on vähemmän kuin keskimäärin (24 ov/opiskelija)
•Työssäoppimispaikkoja, jotka mahdollistavat laaja-alaisen ammattitaidon osoittamisen on 55 %, mikä on hiukan vähemmän kuin keskimäärin (68%)
•kouluttamattomia työpaikkaohjaajia on hiukan enemmän (71%) kuin keskimäärin (67%)
•näyttöihin kohdennetun määrärahan määrä/opiskelija on lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana (138 euroa/opiskelija => 318 euroa/opiskelija) ja se on keskimääräistä suurempi (279 euroa/opiskelija)
•ammattiosaamisen näyttöön kuluva kustannus/opiskelija on keskitasoa, mutta opetustoimen kustannukset muutoin ovat kaikkein suurimmat muihin aloihin verrattuna
Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:
http://www.edev.fi/img/portal/19/Julkaisu_nro_45.pdf?cs=1274875588
maanantai 24. toukokuuta 2010
EQF-valmistelussa ratsastuksenopettajan erikoisammattitutkinto tasolle 6
Eurooppalainen tutkintojen ja osaamisen viitekehys (EQF) muodostuu kahdeksasta tasosta, jotka kattavat kaikki tutkinnot perustasosta edistyneeseen tasoon. EQF-tasojen määrittely perustuu oppimistulostenkuvailuun. EQF kuvaa oppijan tietoja, taitoja ja pätevyyttä riippumatta siitä, missä järjestelmässä tutkinto on suoritettu tai pätevyys hankittu. EQF sisältää yleissivistävän, ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen.
Ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot sijoittuisivat tasolle 4 ja erikoisammattitutkinnot tasolle 5. Yksittäiset ammatilliset tutkinnot voivat kuitenkin poikkeustapauksissa sijoittua 26 tutkintotyypin perustasoa ylemmälle tasolle, jos tutkinnon vaativuustaso selkeästi poikkeaa muista saman tutkintotyypin tutkinnoista.
Opetushallituksen alakohtaiset asiantuntijat ovat käyneet läpi kaikki ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen perusteet ja niissä määrätyt tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja verranneet ammattitaitovaatimuksia tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksen tasokuvauksiin. Tutkintotyypin perusvaativuustasosta poikkeavia tutkintoja ehdotetaan olevan yhteensä seitsemän. Lennonjohdon perustutkinto ja rakennustuotannon ammattitutkinto ehdotetaan sijoitettavaksi tasolle 5. Johtamisen erikoisammattitutkinto, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto, rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinto ja ratsastuksenopettajan erikoisammattitutkinto ehdotetaan sijoitettavaksi tasolle 6.
Tutkinto on sijoitettu tutkintotyypin vaativuustasoa ylemmälle vaativuustasolle, jos tutkinnon ammattitaitovaatimukset poikkeavat kaikkien osaamisen ulottuvuuksien suhteen selkeästi muista saman tutkintotyypin tutkinnoista. Tutkintojen poikkeava vaativuustaso on perusteltu suhteessa viitekehyksen tasokuvauksiin. Tutkintojen poikkeava vaativuustaso johtuu toimialojen erilaisista osaamistarpeista, jotka ovat ammatillisten tutkintojen ammattitaitovaatimusten perusta. Ammatillisten tutkintojen kehittäminen ja tutkintojen perusteet tehdään yhteistyössä työelämän kanssa.
Hallituksen esitys kokonaisuudessaan:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhamina-prosessi/Eurooppalainen_tutkintojen_ja_osaamisen_viitekehys_xEQFx.html
Ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot sijoittuisivat tasolle 4 ja erikoisammattitutkinnot tasolle 5. Yksittäiset ammatilliset tutkinnot voivat kuitenkin poikkeustapauksissa sijoittua 26 tutkintotyypin perustasoa ylemmälle tasolle, jos tutkinnon vaativuustaso selkeästi poikkeaa muista saman tutkintotyypin tutkinnoista.
Opetushallituksen alakohtaiset asiantuntijat ovat käyneet läpi kaikki ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen perusteet ja niissä määrätyt tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja verranneet ammattitaitovaatimuksia tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksen tasokuvauksiin. Tutkintotyypin perusvaativuustasosta poikkeavia tutkintoja ehdotetaan olevan yhteensä seitsemän. Lennonjohdon perustutkinto ja rakennustuotannon ammattitutkinto ehdotetaan sijoitettavaksi tasolle 5. Johtamisen erikoisammattitutkinto, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto, rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinto ja ratsastuksenopettajan erikoisammattitutkinto ehdotetaan sijoitettavaksi tasolle 6.
Tutkinto on sijoitettu tutkintotyypin vaativuustasoa ylemmälle vaativuustasolle, jos tutkinnon ammattitaitovaatimukset poikkeavat kaikkien osaamisen ulottuvuuksien suhteen selkeästi muista saman tutkintotyypin tutkinnoista. Tutkintojen poikkeava vaativuustaso on perusteltu suhteessa viitekehyksen tasokuvauksiin. Tutkintojen poikkeava vaativuustaso johtuu toimialojen erilaisista osaamistarpeista, jotka ovat ammatillisten tutkintojen ammattitaitovaatimusten perusta. Ammatillisten tutkintojen kehittäminen ja tutkintojen perusteet tehdään yhteistyössä työelämän kanssa.
Hallituksen esitys kokonaisuudessaan:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhamina-prosessi/Eurooppalainen_tutkintojen_ja_osaamisen_viitekehys_xEQFx.html
perjantai 21. toukokuuta 2010
Taitajien Taitaja Mette Pökelmann Skills-risteilyllä
Ammattitaidon SM-kilpailuissa Oulussa valittiin vajaa kuukausi sitten koko kilpailujen Taitajien Taitajaksi hevosenhoito-lajin voittaja Mette Pökelmann Axxellista. Taitajien Taitaja tulee täyttää vaativat kriteerit tullakseen valituksi. Taitajien Taitaja on lajinsa ehdoton voittaja, hän on esiintymiskykyinen ja ylpeä ammatistaan. Hän toimii eri tilaisuuksissa ammatillisen koulutuksen keulakuvana. Ensimmäisessä edustustehtävässään perinteisellä Skills-risteilyllä hän kertoi tunnelmistaan Taitaja-kisojen jälkeen.
Häntä kertoi satsanneensa kilpailuihin paljon. Hän on harrastanut hevosia jo pitkään. Tästä oli helppo lähteä alalle.
Hän on kiinnostunut sekä esteratsastuksesta että ravihevosten ohjastamisesta. Mette on toisen vuoden opiskelija, joka lähti mielellään kilpailuihin. Hän suunnittelee jatkavansa opintoja. Sitä ensin kuitenkin hän suorittaa sekä lukion, yliopippilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon loppuun. Hänestä välittyi haastattelussa välitön, sosiaalinen ja reipas kuva. Mette vastaili suuren yleisön edessä kysymykseen kuin kysymykseen erittäin sujuvasti.
Häntä kertoi satsanneensa kilpailuihin paljon. Hän on harrastanut hevosia jo pitkään. Tästä oli helppo lähteä alalle.
Hän on kiinnostunut sekä esteratsastuksesta että ravihevosten ohjastamisesta. Mette on toisen vuoden opiskelija, joka lähti mielellään kilpailuihin. Hän suunnittelee jatkavansa opintoja. Sitä ensin kuitenkin hän suorittaa sekä lukion, yliopippilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon loppuun. Hänestä välittyi haastattelussa välitön, sosiaalinen ja reipas kuva. Mette vastaili suuren yleisön edessä kysymykseen kuin kysymykseen erittäin sujuvasti.
tiistai 18. toukokuuta 2010
Puutarha-alan koulutusasiat esillä
Maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunta kokoontui käsittelemään tänään puutarha-alan asioita. Koulutustoimikunta oli aikaisemmin asettanut työryhmän, jonka tuli selvittää alan koulutuksen kehittämisen näkökulmia. Esityksessä nousi kysymys perustutkintojen tutkintonimikkeistä. Ala on yksimielisesti esittämässä seuraavan tyyppistä uudistusta:
puutarhuri-viherala
puutarhuri-kaupanala
puutarhuri-puutarhatuotanto
Kokouksessa ehdittiin käydän lyhyt keskustelu, jonka perusteella muodostui käsitys, että kaksiosainen nimike näinpäin esitettynä ei saanut kaikkien osapuolten yksimielistä kannatusta.
Muut esitetyt asiat kohdentuivat mm seuraavasti:
"Työryhmä suosittaa, että oppilaitokset erikoistuisivat omien resurssiensa, mahdollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan sekä verkostoituisivat saman alan toisten oppilaitosten kanssa. Myös yritykset tulisi sitouttaa tähän verkostoon entistä tiiviimmin työssä oppimisen ja harjoittelun kautta. Oppilaitosten laatiessa koulutussuunnitelmiaan yhteistyössä alan yritysten kanssa luotaisiin mahdollisuus opetuksen tason nostamiseen ja parannettaisiin oppilaiden työllistymistä paikallisesti.
Muutoksia ei tässä vaiheessa ole tarpeen tehdä perustutkintoon, vaan kannustaa oppilaitoksia kehittämään koulutustaan yhteistyössä alan yrityksien kanssa."
"Puistopuutarhureiden ja -mestareiden tutkinnot ovat erinomaisesti alalle soveltuvia työnjohtajien ja työmaapäälliköiden koulutusohjelmia.
Teoriassa koulutussisältö on asianmukainen, mutta vaativa. Käytännössä näyttötutkinnot eivät aina vastaa laajuudeltaan ja vaativuudeltaan tämän tason koulutusta. Koulutusmuotoon tulisi saada alempi taso, joka on tarkoitettu viheralan työntekijälle. Ala tarvitsee koulutusohjelman alalle tuleville ammatinvaihtajille, aikuisopiskelijoille ja maahanmuuttajille."
"Viheralalla on myös muita koulutusohjelmia, kuten viherartesaanitutkinto ja kivimiestutkinto. Nämä koulutusohjelmat tukevat alaa tuottaen monitaitoisia työntekijöitä alan yrityksiin. Näissä koulutusohjelmissa voidaan myös kokeilla alalle soveltuvia koulutuksia esimerkiksi "pihasisustaja" tai "kivirestauroija". On tärkeää, että nämä oppilaitokset myös verkottuvat puutarha-alan oppilaitosten kanssa, vaikka edustavatkin eri koulutusalaa (rakennusala, käsi- ja taideteollisuusala).
Työryhmä esittää myös, että viheralan tulisi teettää selvitys alan koulutuksesta, sen koulutusohjelmien keskinäisestä vastaavuudesta ja keinoista lukea hyväksi aiempia opintoja koulutusasteelta toiselle siirryttäessä. Työryhmässä tulee olla edustus Opetushallituksesta."
Alan on hyvä ottaa osaa tähän keskusteluun ja jättää kommentteja - risuja ja ruusuja. Tähän aiheeseen koulutustoimikunta palaa vielä syksyn ensimmäisessä kokouksessa.
puutarhuri-viherala
puutarhuri-kaupanala
puutarhuri-puutarhatuotanto
Kokouksessa ehdittiin käydän lyhyt keskustelu, jonka perusteella muodostui käsitys, että kaksiosainen nimike näinpäin esitettynä ei saanut kaikkien osapuolten yksimielistä kannatusta.
Muut esitetyt asiat kohdentuivat mm seuraavasti:
"Työryhmä suosittaa, että oppilaitokset erikoistuisivat omien resurssiensa, mahdollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan sekä verkostoituisivat saman alan toisten oppilaitosten kanssa. Myös yritykset tulisi sitouttaa tähän verkostoon entistä tiiviimmin työssä oppimisen ja harjoittelun kautta. Oppilaitosten laatiessa koulutussuunnitelmiaan yhteistyössä alan yritysten kanssa luotaisiin mahdollisuus opetuksen tason nostamiseen ja parannettaisiin oppilaiden työllistymistä paikallisesti.
Muutoksia ei tässä vaiheessa ole tarpeen tehdä perustutkintoon, vaan kannustaa oppilaitoksia kehittämään koulutustaan yhteistyössä alan yrityksien kanssa."
"Puistopuutarhureiden ja -mestareiden tutkinnot ovat erinomaisesti alalle soveltuvia työnjohtajien ja työmaapäälliköiden koulutusohjelmia.
Teoriassa koulutussisältö on asianmukainen, mutta vaativa. Käytännössä näyttötutkinnot eivät aina vastaa laajuudeltaan ja vaativuudeltaan tämän tason koulutusta. Koulutusmuotoon tulisi saada alempi taso, joka on tarkoitettu viheralan työntekijälle. Ala tarvitsee koulutusohjelman alalle tuleville ammatinvaihtajille, aikuisopiskelijoille ja maahanmuuttajille."
"Viheralalla on myös muita koulutusohjelmia, kuten viherartesaanitutkinto ja kivimiestutkinto. Nämä koulutusohjelmat tukevat alaa tuottaen monitaitoisia työntekijöitä alan yrityksiin. Näissä koulutusohjelmissa voidaan myös kokeilla alalle soveltuvia koulutuksia esimerkiksi "pihasisustaja" tai "kivirestauroija". On tärkeää, että nämä oppilaitokset myös verkottuvat puutarha-alan oppilaitosten kanssa, vaikka edustavatkin eri koulutusalaa (rakennusala, käsi- ja taideteollisuusala).
Työryhmä esittää myös, että viheralan tulisi teettää selvitys alan koulutuksesta, sen koulutusohjelmien keskinäisestä vastaavuudesta ja keinoista lukea hyväksi aiempia opintoja koulutusasteelta toiselle siirryttäessä. Työryhmässä tulee olla edustus Opetushallituksesta."
Alan on hyvä ottaa osaa tähän keskusteluun ja jättää kommentteja - risuja ja ruusuja. Tähän aiheeseen koulutustoimikunta palaa vielä syksyn ensimmäisessä kokouksessa.
tiistai 11. toukokuuta 2010
Tutkintojärjestelmän kehittämisen väliraportti lausunnolla
Opetusministeriö asetti 27.2.2009 ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen
(TUTKE-hanke), jonka tehtävänä on muun muassa selvittää,
miten tutkintotoimikuntajärjestelmää ja tutkintosuoritusten arvioijien
osaamista tulee kehittää. TUTKE-hankkeen väliraportti, joka sisältää tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämistä sekä tutkintosuoritusten arvioijien
hankkimista ja arviointiosaamisen kehittämistä koskevat ehdotukset, valmistui 29.3.2010.
Väliraportti on nyt lausunnolla, joka pyydetään toimittamaan viimeistään 31.5.2010 opetus- ja kulttuuriministeriöön. Lausuntopyyntö kokonaisuudessaan ja väliraportin tulokset löytyvät seuraavasta linkistä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/artikkelit/tutke
/TUTKE_lausuntopyyntx_29_4_2010_valiraportti.pdf
(TUTKE-hanke), jonka tehtävänä on muun muassa selvittää,
miten tutkintotoimikuntajärjestelmää ja tutkintosuoritusten arvioijien
osaamista tulee kehittää. TUTKE-hankkeen väliraportti, joka sisältää tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämistä sekä tutkintosuoritusten arvioijien
hankkimista ja arviointiosaamisen kehittämistä koskevat ehdotukset, valmistui 29.3.2010.
Väliraportti on nyt lausunnolla, joka pyydetään toimittamaan viimeistään 31.5.2010 opetus- ja kulttuuriministeriöön. Lausuntopyyntö kokonaisuudessaan ja väliraportin tulokset löytyvät seuraavasta linkistä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/artikkelit/tutke
/TUTKE_lausuntopyyntx_29_4_2010_valiraportti.pdf
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)