Maatalousopistojen opettajien maatalouspolitiikan seminaarissa käytiin vilkasta keskustelua osuustoiminnan nykypäivän luonteesta puolesta ja vastaan. Onko meidän perinteiset osuustoimintayritykset paisuneet liian suuriksi? Onko nousemassa tarve perustaa uusia pienempiä lähempänä tuottajaa olevia osuuskuntia, kysyttiin seminaarissa.
Tässä blogissa MTK:n järjestökoulutuksen tapahtumia sekä luonnonvara- ja ympäristöalan koulutukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Tsekkaa koulutustarjota MTK:n koulutuskalenterista.
perjantai 31. tammikuuta 2014
torstai 30. tammikuuta 2014
Maatalousalan opettajat maatalouspolitiikan seminaarissa MTK:ssa
Maatalousalan opettajat ja opetuksesta vastaavat henkilöt maatalousopistoista ja ammattikorkeakouluista osallistuvat 30.-31.1.2014 MTK:n koulutusryhmän järjestämään maatalouspolitiikan ajankohtaisseminaariin.
Kahden päivän aikana maan parhaat asiantuntijat tarjoavat ajankohtaisia puheenvuoroja maatalouspolitiikasta, metsäpolitiikasta, osuustoiminnasta, koulutuspolitiikasta sekä eri tuotantosektoreiden markkinakatsauksia.
Kahden päivän aikana maan parhaat asiantuntijat tarjoavat ajankohtaisia puheenvuoroja maatalouspolitiikasta, metsäpolitiikasta, osuustoiminnasta, koulutuspolitiikasta sekä eri tuotantosektoreiden markkinakatsauksia.
perjantai 24. tammikuuta 2014
Yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki innostaa tekemään toisin
Educa-messuilla Anssi Tuulenmäki kannusti johtajien energisoimaan niin, että työ innostaa.
Ehdotuksia uusiksi kursseiksi peruskoulussa:
1) Elämäntehtävän etsiminen, unelmoinnin peruskurssi, oma käyttöliittymä arkeen
2) Now-how, miten syvemmin läsnä, miten kohdata Minä
3) Glow-how, elämä on in-between, miten noste syntyy
4) Riidasta rakkauteen
5) Tyylin ja kauneuden kurssi
6) Tiimityön syventävät
7) Aivotutkimuksen ja ajattelun tutkimuksen perusteet
Ehdotuksia uusiksi kursseiksi peruskoulussa:
1) Elämäntehtävän etsiminen, unelmoinnin peruskurssi, oma käyttöliittymä arkeen
2) Now-how, miten syvemmin läsnä, miten kohdata Minä
3) Glow-how, elämä on in-between, miten noste syntyy
4) Riidasta rakkauteen
5) Tyylin ja kauneuden kurssi
6) Tiimityön syventävät
7) Aivotutkimuksen ja ajattelun tutkimuksen perusteet
IntoHIMOn vuosi alkoi Vuokatissa
MTK:n vuosi 2014 on maaseutunuorten intoHIMOn vuosi. Avaustilaisuudessa Vuokatissa tänään on koolla pari sataa järjestön aktiivisia toimijoita, johtoa ja maaseutunuoria.
Tiilikkala kasvinsuojelun professoriksi
MTT:n johtokunnan juuri nimittämä kasvinsuojeluprofessori Kari Tiilikkala vakuutti tekevänsä tutkimustyötä jatkuvassa yhteistyössä viljelijöiden kanssa ja ottavansa heidät mukaan tutkimushankkeisiin.
Kasvintuhoojien aiheuttamat riskit lisääntyvät ilmaston lämmetessä. Samanaikaisesti kemiallisen torjunnan käyttöä rajoitetaan olennaisesti kasvinsuojeluaineiden kestävään käyttöön liittyvällä direktiivillä ja kansallisella toimintasuunnitelmalla (NAP). Tiilikkalan mukaan vaihtoehtoisia menetelmiä ei ole tällä hetkellä kehitetty riittävästi. Tähän haasteeseen hän haluaa nyt tarttua.
Kasvintuhoojien aiheuttamat riskit lisääntyvät ilmaston lämmetessä. Samanaikaisesti kemiallisen torjunnan käyttöä rajoitetaan olennaisesti kasvinsuojeluaineiden kestävään käyttöön liittyvällä direktiivillä ja kansallisella toimintasuunnitelmalla (NAP). Tiilikkalan mukaan vaihtoehtoisia menetelmiä ei ole tällä hetkellä kehitetty riittävästi. Tähän haasteeseen hän haluaa nyt tarttua.
torstai 23. tammikuuta 2014
Suomen Akatemialaki muuttuu
Suomen Akatemialakiin esitetään muutoksia koskien hallintovirastoa, hallitusta, hallituksen tehtäviä ja akateemikon arvonimeä. Uutena lisäyksenä on ehdotetaan strategisen tutkimusneuvoston perustamista ja Akatemian tutkimuksen infrastruktuurikomiteaa.
Keskustelutilaisuudessa esitettiin kysymyksiä, miksi tutkimusneuvoston elinkeinon edustajilta edellytetään muutosjohtajuutta. Kysyttiin myös, mitä uutta strategisen tutkimusneuvoston rahoitus tuo nykyisen akatemian rahoituksen ja tekesin rahoitusinstrumenttien rinnalle. Teemojen valintaan esitettiin laajaa prosessinomaista, avointa valmistelua, jotta myös kaikki sidosryhmät saadaan tähän osallistumaan.
Keskustelutilaisuudessa esitettiin kysymyksiä, miksi tutkimusneuvoston elinkeinon edustajilta edellytetään muutosjohtajuutta. Kysyttiin myös, mitä uutta strategisen tutkimusneuvoston rahoitus tuo nykyisen akatemian rahoituksen ja tekesin rahoitusinstrumenttien rinnalle. Teemojen valintaan esitettiin laajaa prosessinomaista, avointa valmistelua, jotta myös kaikki sidosryhmät saadaan tähän osallistumaan.
Strateginen tutkimusneuvosto - uusi toimielin Akatemialakiin
Strateginen tutkimusneuvosto on uusi toimielin, joka vastaa aloitteiden tekemisestä valtioneuvostolle tutkimuksen keskeisistä teema-alueista ja painopisteistä vuosittain. Se myös päättää strategisen tutkimustoiminnan ohjelmarakenteesta valtioneuvoston teema-alueista ja painopisteitä koskevaan päätökseen perustuen. Strateginen tutkimusneuvosto päättää lisäksi tutkimushankkeiden valinnasta yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella. Se vastaa tutkimushankkeiden seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista.
Stategisen tutkimusneuvoston nimittää VN ja siihen kuuluu pj ja kahdeksan jäsentä. Jäsenet nimitetään enintään kolmen vuoden määräajaksi ja enintään kolmen vuoden jatkokaudeksi.
Neuvostossa tulee olla tunnustettuja tutkijoita sekä tutkimuksen asiantuntijoita, jotka edustavat tukimuksen käyttäjiä. Jäsenillä tulee olla kokemusta laajoista hallinnon tai elinkeinoelämän tai työelämän muutoksen johtamisesta.
Uutta Akatemialakia esitteli keskustelutilaisuudessa lainsäädäntöneuvos Eerikki Nurmi OKMstä.
Stategisen tutkimusneuvoston nimittää VN ja siihen kuuluu pj ja kahdeksan jäsentä. Jäsenet nimitetään enintään kolmen vuoden määräajaksi ja enintään kolmen vuoden jatkokaudeksi.
Neuvostossa tulee olla tunnustettuja tutkijoita sekä tutkimuksen asiantuntijoita, jotka edustavat tukimuksen käyttäjiä. Jäsenillä tulee olla kokemusta laajoista hallinnon tai elinkeinoelämän tai työelämän muutoksen johtamisesta.
Uutta Akatemialakia esitteli keskustelutilaisuudessa lainsäädäntöneuvos Eerikki Nurmi OKMstä.
keskiviikko 22. tammikuuta 2014
Luonto hyvinvoinnin lähteeksi – Suomalainen Green Care
MTT:n järjestämä green care -seminaari ja paneelikeskustelu 3.2.2014 klo 12–16 Säätytalolla Helsingissä. Ohjelma:
https://my.offerone.com/extranet/537/mtt/emailnewsitem.asp?forminstanceid=489504&templateid=&emailno=1&mode=www
https://my.offerone.com/extranet/537/mtt/emailnewsitem.asp?forminstanceid=489504&templateid=&emailno=1&mode=www
tiistai 21. tammikuuta 2014
Luonnonvara- ja ympäristöalan tutkintojen kehittämisestä esitys
Ammatillisen koulutuksen työryhmässä (TUTKE) oli esillä ensimmäistä kertaa esitys, miten luonnonvara- ja ympäristöalan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja tulisi kehittää. Työryhmän linjausten mukaisesti tutkintoja tulisi yhdistää suuremmiksi kokonaisuuksiksi.
Esityksessä oli hyvä alku luonnonvara- ja ympäristöalan tutkintojen yhdistämisiksi. Ehdotus oli kuitenkin hyvin varovainen. Se vaatii vielä eteenpäin työstämistä, jotta kokonaisuudesta muodostuu kaikille helposti hahmottuva ja nykyaikainen, mutta silti ammatti-identiteetiltään selkeä tutkintoesitys.
MTK oli esittänyt kaikkien maatalousalan tutkintojen kokoamista yhdeksi yhteiseksi maatalousalan ammattitutkinnoksi. Vastaavasti muodostettaisiin myös maatalousalan erikoisammattitutkinto, johon siirrettäisiin osaamiseltaan vaativia tilan johtamiseen liittyviä kokonaisuuksia sekä eräitä muita vaativampaa osaamista edellyttäviä kokonaisuuksia, kuten alkionsiirtämisen osaamisala. Maatalousalan erikoisammattitutkintoa ei ole aikaisemmin ollut.
Nyt esillä olevassa esityksessä näistä tutkintokokonaisuuksista oli jätetty joitain tutkintoja erillisiksi yksittäisiksi tutkinnoiksi.
Esityksessä oli hyvä alku luonnonvara- ja ympäristöalan tutkintojen yhdistämisiksi. Ehdotus oli kuitenkin hyvin varovainen. Se vaatii vielä eteenpäin työstämistä, jotta kokonaisuudesta muodostuu kaikille helposti hahmottuva ja nykyaikainen, mutta silti ammatti-identiteetiltään selkeä tutkintoesitys.
MTK oli esittänyt kaikkien maatalousalan tutkintojen kokoamista yhdeksi yhteiseksi maatalousalan ammattitutkinnoksi. Vastaavasti muodostettaisiin myös maatalousalan erikoisammattitutkinto, johon siirrettäisiin osaamiseltaan vaativia tilan johtamiseen liittyviä kokonaisuuksia sekä eräitä muita vaativampaa osaamista edellyttäviä kokonaisuuksia, kuten alkionsiirtämisen osaamisala. Maatalousalan erikoisammattitutkintoa ei ole aikaisemmin ollut.
Nyt esillä olevassa esityksessä näistä tutkintokokonaisuuksista oli jätetty joitain tutkintoja erillisiksi yksittäisiksi tutkinnoiksi.
sunnuntai 19. tammikuuta 2014
Virtuaalinavetta - Peltosalmen opetusmaatila kaikkien ulottuvilla
Virtuaalinavetta on kaikille avoin virtuaalinen oppimisympäristö, joka pohjautuu Ylä-Savon ammattiopiston Peltosalmen yksikön nykyaikaisesti varustettuun opetusnavettaan. Virtuaalinavetta on osa NYT Nykyaikainen navettateknologia osaamisverkostohanketta. Hankkeen tavoitteena on kohentaa olemassa olevien teknologioiden tasoa maidontuotannossa ja auttaa tiloja välttämään virheinvestointeja. Virtuaalinavetan kautta NYT-hankkeen tutkimus- ja opetusmateriaalit ovat kaikkien saatavilla.
Esittelyvideo: https://virtuaalinavetta.fi/navetta.mp4
Virtuaalinavetan sivusto: https://virtuaalinavetta.fi/index.html
Esittelyvideo: https://virtuaalinavetta.fi/navetta.mp4
Virtuaalinavetan sivusto: https://virtuaalinavetta.fi/index.html
tiistai 14. tammikuuta 2014
Tutustu maaseutuelinkeinojen ajankohtaisiin kysymyksiin verkossa
MTK 1 Toimijana
järjestössä verkkokurssina 10.2.-17.3.2014
Alueesta, ajasta ja paikasta
riippumaton verkkototeutus.
Joka viikko uusin teemoin
avautuva laadukas verkkokurssi, joka tarjoaa ajankohtaisia
asiantuntijaluentoja. Verkko-ohjaaja tavattavissa viikoittain sovittuina
aikoina.
TAVOITE: Koulutuksen tavoitteena on perehtyä järjestön
toimintaan sekä lisätä kurssilaisten osaamista oman alansa tuotantotoiminnan
kannattavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Mukana ajankohtaisia
puheenvuoroja tallenteena, joita voit kuunnella haluamanasi ajankohtana.
-
maatalouspolitiikan
katsaus
-
järjestöuudistus
-
ympäristöpolitiikan
katsaus
-
edunvalvonta
Brysselissä
-
sekä
sektorikohtaisia katsauksia
Koulutus on ilmainen.
Lisätietoja: Susanna Tauriainen 040 7352138
torstai 9. tammikuuta 2014
Opetussektori unohtui kuluttajien ja tuottajien vuorovaikutuksen lisääjänä #maataloustieteenpäivät
PTT:n tutkija Tapani Yrjölä esitteli herättelevien sloganien kautta, miten kuluttajien ja tuottajien keskinäistä vuorovaikutusta voisi lisätä.
Sloganit olivat:
- Maatilat helpommin kohtaamispaikoiksi
- Lisää suoramyyntiä ilman välikäsiä
- Kaupat kohtaamispaikoiksi
- Julkinen keskustelu moniääniseksi
- Vetoapua vastuulliseen kuluttamiseen
- Ruoantuotanto tutuksi - karjankasvatuksesta lastenkasvatukseen
- Aitoa vuoropuhelua kaupan ja kuluttajien välille
- Sysäyksiä tuottajien ja kuluttajien aktivoimiseksi toistensa kohtaamiseen
- Tuottajille apua toiminnan kehittämiseen
Kunkin toimenpiteen yhteydessä esitettiin lukuisa joukko toimijoita, jotka edistävät ko asiaa. Kertaakaan esitettyjen sloganien yhteydessä ei noussut esiin opetussektorin ja opetusmaatilojen rooli vuoropuhelun edistäjänä. Opetusmaatilat kuitenkin ovat jo pitkään tehneet ko työtä ja niillä on merkittävä rooli eri maakunnissa toimia ikkunana maatilan toimintaan sellaisillekin ryhmille, jotka eivät helposti maatilayrityksiin pääse tutustumaan.
Yrjölä totesikin, että opetusmaatilojen rooli oli unohtunut ko hankkeen toimenpiteiden edistäjiä tai toimijoita mietittäessä.
Sloganit olivat:
- Maatilat helpommin kohtaamispaikoiksi
- Lisää suoramyyntiä ilman välikäsiä
- Kaupat kohtaamispaikoiksi
- Julkinen keskustelu moniääniseksi
- Vetoapua vastuulliseen kuluttamiseen
- Ruoantuotanto tutuksi - karjankasvatuksesta lastenkasvatukseen
- Aitoa vuoropuhelua kaupan ja kuluttajien välille
- Sysäyksiä tuottajien ja kuluttajien aktivoimiseksi toistensa kohtaamiseen
- Tuottajille apua toiminnan kehittämiseen
Kunkin toimenpiteen yhteydessä esitettiin lukuisa joukko toimijoita, jotka edistävät ko asiaa. Kertaakaan esitettyjen sloganien yhteydessä ei noussut esiin opetussektorin ja opetusmaatilojen rooli vuoropuhelun edistäjänä. Opetusmaatilat kuitenkin ovat jo pitkään tehneet ko työtä ja niillä on merkittävä rooli eri maakunnissa toimia ikkunana maatilan toimintaan sellaisillekin ryhmille, jotka eivät helposti maatilayrityksiin pääse tutustumaan.
Yrjölä totesikin, että opetusmaatilojen rooli oli unohtunut ko hankkeen toimenpiteiden edistäjiä tai toimijoita mietittäessä.
Kuluttajien ja tuottajien näkemykset ruokaketjun vastuullisuudesta #maataloustieteenpäivät
Yli puolet tuottajista pitää tärkeänä käydä keskustelua ruoan tuotannon vastuullisuudesta kuluttajien kesken. Vastaavasti 20% kuluttajista pitää tätä vuoropuhelua tärkeänä.
Sekä tuottajat että kuluttajat pitivät eläinten hyvinvointia ja tuoteturvallisuutta vastuullisuuden tärkeimpänä ulottuvuutena. Tuottajat olivat myös sitä mieltä, että kuluttajilla ei ole riittävästi tietoa maataloustuotannon tavoista. Kotimaisuus nousi kuluttajille painavimpana tekijänä tehdessään vastuullisia valintoja ostaessaan.
Ruokaketjun vastuullisuudesta eniten ovat kiinnostuneet 50-60 vuotiaat naiset, jotka toimivat alempina toimihenkilöinä. Vastaavasti vähiten ruokaketjun vastuullisesta välittävä on tyypillisesti 35-45 mies, jolla on alhainen koulutustaso.
Tutkimustuloksia esitteli Laura Koistinen Mtt:sta.
Sekä tuottajat että kuluttajat pitivät eläinten hyvinvointia ja tuoteturvallisuutta vastuullisuuden tärkeimpänä ulottuvuutena. Tuottajat olivat myös sitä mieltä, että kuluttajilla ei ole riittävästi tietoa maataloustuotannon tavoista. Kotimaisuus nousi kuluttajille painavimpana tekijänä tehdessään vastuullisia valintoja ostaessaan.
Ruokaketjun vastuullisuudesta eniten ovat kiinnostuneet 50-60 vuotiaat naiset, jotka toimivat alempina toimihenkilöinä. Vastaavasti vähiten ruokaketjun vastuullisesta välittävä on tyypillisesti 35-45 mies, jolla on alhainen koulutustaso.
Tutkimustuloksia esitteli Laura Koistinen Mtt:sta.
Mitä kuluttajat ajattelevat elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista? #maataloustieteenpäivät
Kuluttajat uskovat, että eniten ruoan ilmasto- ja ympäristökuormaan vaikuttavat pakkaukset, kuljetukset ja jalostus. Ostokäyttäytymiseen vaikuttavat eniten ruoan maku, hinta ja laatu sekä kotimaisuus ja turvallisuus, kertoi Hanna Hartikainen Mtt:ltä Maataloustieteen päivillä.
Ympäristöystävällisiin elintarvikkeisiin kuluttajat liittävät vähäisen pakkausmateriaalin, lähiruoan ja kotimaisuuden. Kuluttajille ei ole selvää käsitystä siitä, mitä hiilijalanjäljellä tarkoitetaan.
Ympäristöystävällisiin elintarvikkeisiin kuluttajat liittävät vähäisen pakkausmateriaalin, lähiruoan ja kotimaisuuden. Kuluttajille ei ole selvää käsitystä siitä, mitä hiilijalanjäljellä tarkoitetaan.
keskiviikko 8. tammikuuta 2014
Markkinaosaaminen korostuu viljelijöiden ammattiosaamisessa #maataloustieteenpäivät
Maataloustieteen päivillä käsiteltiin monipuolisesti ruokaketjun toimivuutta ja läpinäkyvyyttä. Maataloustuotteiden hinnat elävät aikaisempaa enemmän. Vuoden 2007/08 ruokakriisi oli tähän merkittävä sysäys. Kauppa ottaa myös aikaisempaa suuremman osan elintarvikkeisiin käytettävistä kokonaiskulutusmenoista. Tuotteiden hinnan muodostus on monimutkaistunut ja siihen on tullut epävakautta.
Tämä heijastuu maatalousyrittäjien osaamisvaatimuksiin niin, että riskien hallinta, johtaminen ja markkinaosaaminen korostuvat jo nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän. Markkinaosaamiseen tulee entistä enemmän ulottuvuuksia, kun esimerkiksi maataloustuotteiden verkkokauppa tulee lisääntymään.
Tämä heijastuu maatalousyrittäjien osaamisvaatimuksiin niin, että riskien hallinta, johtaminen ja markkinaosaaminen korostuvat jo nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän. Markkinaosaamiseen tulee entistä enemmän ulottuvuuksia, kun esimerkiksi maataloustuotteiden verkkokauppa tulee lisääntymään.
Arvoketjut globalisoituvat #maataloustieteenpäivät
Jyrki Ali-Yrkkö ETLAsta kiteytti esityksessään, että globalisoituminen ei ole hajottanut elintarvikkeiden kansallisia klustereita, voitot ja arvonlisä vaihtelevat tuotteittain sekä verkkokaupat tulevat tulevaisuudessa muuttamaan arvoketjuja.
Ruokakorin hinta kallistunut
Ruoan hinta nousi viime vuonna 5,3%, kun taas yleiset kuluttajahinnat nousivat vain 1,5%, kertoi Ari Peltoniemi Kuluttajatutkimuslaitoksesta Maataloustieteen päivillä Ruokamarkkinoiden toimivuutta ja läpinäkyvyyttä tarkastelevassa sessiossa.
Prismassa ruokakorin hinta oli halvin ja K-supermarket ja SIWA olivat kalleimmat. Vihanneksissa oli suurimmat hintavaihtelut, joista eniten vaihtelua oli kotimaisen kurkun ja perunan hinnoissa.
Edullisin ruokakori maksoi 126 euroa ja kallein 186 euroa. Kaupan omissa merkkituotteissa hinnat vaihtelevat vähemmän kuin brändituotteissa. Kaupan omien merkkituotteiden ja brändituotteiden vertailu on vaikeaa.
Prismassa ruokakorin hinta oli halvin ja K-supermarket ja SIWA olivat kalleimmat. Vihanneksissa oli suurimmat hintavaihtelut, joista eniten vaihtelua oli kotimaisen kurkun ja perunan hinnoissa.
Edullisin ruokakori maksoi 126 euroa ja kallein 186 euroa. Kaupan omissa merkkituotteissa hinnat vaihtelevat vähemmän kuin brändituotteissa. Kaupan omien merkkituotteiden ja brändituotteiden vertailu on vaikeaa.
Kuluttajat vieraantuneet ruuan alkulähteiltä
Paneelikeskustelussa käsiteltiin monipuolisesti suomalaista ruokaketjua, sen toimivuutta ja haasteita.
Asiakkaat eivät osaa erottaa luomua ja lähiruokaa, kertoi luomunaudantuottaja Aarne Schildt Bosgårdin tilalta. Hän kertoo tarjoavansa asiakkailleen avoimuutta ja tilavierailuja, jotka hän näkee arkisina asioina itselleen. Sen sijaan asiakkailleen hän näkee sen olevan aina uniikki elämys. Tämä viittaa siihen, että ihmiset ovat yhä vieraantuneempia alkutuotannosta ja siitä, mistä ruoka tulee.
Asiakkaat eivät osaa erottaa luomua ja lähiruokaa, kertoi luomunaudantuottaja Aarne Schildt Bosgårdin tilalta. Hän kertoo tarjoavansa asiakkailleen avoimuutta ja tilavierailuja, jotka hän näkee arkisina asioina itselleen. Sen sijaan asiakkailleen hän näkee sen olevan aina uniikki elämys. Tämä viittaa siihen, että ihmiset ovat yhä vieraantuneempia alkutuotannosta ja siitä, mistä ruoka tulee.
Suomalaisuus ja ruokaketju
Professori Johanna Mäkelä tarkasteli maataloustieteen päivien avausesitelmässä suomalaista ruuan makua. Hän peräsi puhtaan ruuan määrittelyä.
Ruokakulttuuria tuunataan ja päivitetään unohtamatta vanhaa agraariperinnettä. Suomalaisen ruuan alkuperää törmätään lähiruuan määritelmään. Miten saavutetaan rennompi ja tietoisempi suhde ruokaan tulevaisuudessa, pohti professori Mäkelä.
Ruokapolitiikan kannalta ruoka on hallitusohjelmassa nostettu tulevaisuuden kasvualaksi. "Projektismi" on nykypäivän ilmiö, jossa esim ruuantuotannon ympärillä pyörii monia projektia ja herää kysymys, linkittyvätkö eri projektit toisiinsa.
Ruokakulttuuria tuunataan ja päivitetään unohtamatta vanhaa agraariperinnettä. Suomalaisen ruuan alkuperää törmätään lähiruuan määritelmään. Miten saavutetaan rennompi ja tietoisempi suhde ruokaan tulevaisuudessa, pohti professori Mäkelä.
Ruokapolitiikan kannalta ruoka on hallitusohjelmassa nostettu tulevaisuuden kasvualaksi. "Projektismi" on nykypäivän ilmiö, jossa esim ruuantuotannon ympärillä pyörii monia projektia ja herää kysymys, linkittyvätkö eri projektit toisiinsa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)